neuvoja pyytänyt

setä

kysyisin teiltä ihmiset onko outoa tällainen käytös
veljenpoika on IT-alalla mutta ei voi koskaan voi tulla auttamaan mua kun olen näissä tietsikka jutuissa
tumpelo.Puhelimessa vaan kuuntelee ja sanoo jaa.
Kun kysyn etkö voisi tulla tänne meille niin olis helpompaa kuin puhelimessa neuvominen.no eihän siitä koskaan tule mitään siitä käymisestä en vaan tiiä miksi?joskus tuntuu että olis paljon helpompaa kun ei olisi sukulasia,koska niillä vaan pahoittaa oman mielensä.siskon mieskin on harrastanut aikoinaan autonrakentelua ja on tieto taitoa mutta ei vaan liikene meikäläiselle.

30

2347

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • jos kiinnostaa

      Mene aihetta koskevalle kurssille.

    • päin

      sen pahan mielen voi saada
      eli oma poikani käy sukulaisten koneita korjaamassa tämän tästä, kutsuvat useamman sadan kilometrin päästä ja tulee ja laittaa koneen kuntoon ja palkaksi saa kupin kahvia ja joissain tapauksissa pienet vittuilut päälle kun kone on taas viikon päästä jumissa
      eivät onnettomat ymmärrä, että bensa maksaa ja että koneen voi saada jumiin vaikka se laitettaisiin joka päivä toimimaan kun ei itse osata sitä käyttää
      olenkin sanonut pojalle että heitä pois tuo sukulaisille talkoilu jos eivät raski edes bensoja maksaa ja sääsätävät satoja euroja itse kun ei tarvitse hankkia kallista ammattilaista hommiin
      ammattilainen on poikanikin mutta ei omista itse firmaa jonka piikkiin voisi velottaa
      no, sitten sitä apua ei tietenkään pyydettäisikään

      eli jos käytätte sukulaisten ammattitaitoa hyväksenne missä tahansa asiassa, muistakaapa että tämä sukulainen ei joudu niitä palveluita tekemään omalla kustannuksellaan

    • maksua

      Jos et mitään lahjoituksia ole veljenpojallesi tehnyt, etkä itse häntä mitenkään auttanut, niin et voi odottaa, että veljenpoika ilmaiseksi tulee sinua auttamaan.
      Kyllähän meitä tumpeloita autettavia riittää.

      Jos tarkoituksesi on maksaa, niin sano se selvästi.
      Omalla pojallamme on tietojenkäsittelyopista yliopistollinen loppututkinto ja vaativan työnsä lisäksi hän joutuu auttamaan meitä, appivanhempiaan ja sisartaan monenlaisissa tietokoneen käyttöä koskevissa asioissa, vaikka miehenikään ei ole mikään tumpelo.
      Me vanhemmat olemme kuitenkin avustaneet häntä vuosia opiskeluaikana rahallisesti ja myöhemmin me kaikki olemme tehneet suuren työmäärän, sekä omakotitalon rakentamisessa, että hoitaneet lapsia, joten meillä on oikeus odottaakin, että saamme apua.
      Ei hän kuitenkaan enää mitään ylimääräisiä autettavia ehtisi, eikä jaksaisi ottaa, tuskin edes maksusta.

      Ymmärrän kyllä täydellisesti, että vaikeuksia tulee, vaikka kävisi jonkun kurssinkin. On varmaan opiskelijoita, jotka mielellään maksua vastaan tulisivat aina tarvittaessa auttamaan, eikä se tulisi kuitenkaan kauhean kalliiksi.

      • apua pojaltanne?

        Vaikka oletkin tukenut poikaasi taloudellisesti opiskeluvuosina, ja muulloinkin, ei se oikeuta sinua soittamaan häntä apuun tieotokoneasioissa ja muulloinkin, vaikka poikasi onkin.

        Tiedän ainakin yhden expertin, jonka tuntimaksu on satoja euroja (fakta), joten olette sitten todella antaneet hirmu paljon rahaa pojallenne, jos koette hänen olevan teille vielä velkaakin kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ja jos ette ole ammatiltanne talon rakentajia, apunne on ollut aikas hyödytöntä. Puolustan poikaanne tässä asiassa, koska te ette sitä tee.

        Laitat hintalapun jokaisen tekonne päälle, ja kaikki mitä poikasi tekee, hänen kuuluu tehdä, koska te olette auttaneet häntä. Jotenkin vanha virsi, anteeksi vaan. Ensin tulee "Niin kauan kuin sinä asut kattoni alla", ja sitten kun muuttaa pois, "Niin paljon kuin me olemme auttaneet sinua". Ette huomaa yhtään, että poikanne auttaa teitä, vaikka hänellä on vaativa työ ja perhekin ja oma talous pyöritettävänä. Aivan kuin oma anoppini, paitsi että hän ei ole koskaan auttanut taloudellisesti miestäni. Mutta odottaa silti ilmaisia palveluksia yrityksessään.


      • Eräs anoppi
        apua pojaltanne? kirjoitti:

        Vaikka oletkin tukenut poikaasi taloudellisesti opiskeluvuosina, ja muulloinkin, ei se oikeuta sinua soittamaan häntä apuun tieotokoneasioissa ja muulloinkin, vaikka poikasi onkin.

        Tiedän ainakin yhden expertin, jonka tuntimaksu on satoja euroja (fakta), joten olette sitten todella antaneet hirmu paljon rahaa pojallenne, jos koette hänen olevan teille vielä velkaakin kaikkien näiden vuosien jälkeen. Ja jos ette ole ammatiltanne talon rakentajia, apunne on ollut aikas hyödytöntä. Puolustan poikaanne tässä asiassa, koska te ette sitä tee.

        Laitat hintalapun jokaisen tekonne päälle, ja kaikki mitä poikasi tekee, hänen kuuluu tehdä, koska te olette auttaneet häntä. Jotenkin vanha virsi, anteeksi vaan. Ensin tulee "Niin kauan kuin sinä asut kattoni alla", ja sitten kun muuttaa pois, "Niin paljon kuin me olemme auttaneet sinua". Ette huomaa yhtään, että poikanne auttaa teitä, vaikka hänellä on vaativa työ ja perhekin ja oma talous pyöritettävänä. Aivan kuin oma anoppini, paitsi että hän ei ole koskaan auttanut taloudellisesti miestäni. Mutta odottaa silti ilmaisia palveluksia yrityksessään.

        Kuinka ihmeessä voit mennä latelemaan aivan perättömiä syytöksiä?
        Sinun kirjoituksesi on täyttä soopaa.
        Luuletko sinä, että me jatkuvasti poikaamme vaivaamme? Miehenikään ei ole mikään tumpelo, joten kyllä hän myös tietokoneista jonkin verran ymmärtää.
        Etkä sinä myöskään tiedä kuinka paljon me todella olemme poikani perhettä auttaneet, sekä rahallisesti, että työllä.
        Jos poikani lukisi tämän kirjoituksen, taidanpa näyttääkin, niin hän olisi syytöksistäsi täysin tyrmistynyt. Myös minä olen suorastaan järkyttynyt, koska mikään niistä ei pidä paikkaansa.

        Mitä sanoisit, jos miehesi käyttöön olisi ostettu vuosien mittaan kaksi kallista autoa ja kolmaskin myyty hänelle edullisesti, ostettu asunto käyttöönne opiskeluvuosiksi, maksettu lähes kaikki yliopistomaksut ja kirjat, kotona on aina ollut ruokaa, jos on tarvittu, hoidettu kahta lasta vuorotellen toisten appivanhempien kanssa 5 - 6 vuotta, lähes säännöllisesti.Ostettu varsinkin lapsille jatkuvasti vaatteita ja kalliita lahjoja.

        Kuinka edes kehtaat väittää, että molempien appien apu rakennustyössä on ollut lähes hyödytöntä? Vaikka tulee talopaketti, niin siinä riittää kyllä taitaville miehille muutamaksi vuodeksi työtä ja asioitten hoitamista. Toisella apella on ollut oma rakennusalan liike ja minun mieheni on konemestari, joten vaikka hän ei rakennusalan miehiä olekaan, ei hänellä suinkaan ole peukalo keskellä kämmentä.

        Myös kesämökkimme olemme antaneet pojan perheen käyttöön ja siirtyneet itse pieneen vierasmajaan ja maksamme myös siellä kaikki kulut.
        Olemme sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä ole mitään kiitollisuutta odottaneet, mutta en olisi voinut kuvitella, että sekin on jonkun mielestä liikaa, että hän muutaman kerran on auttanut meitä tietokoneemme kanssa. Sinä latelet kerrassaan uskomattomia ja perättömiä syytöksiä, mutta jotenkin tunnistan sinut anoppi- ja appipalstalta, joten en enää hyökkäystäsi ihmettele, vaikka todellakin pahoitin mieleni. Kaiken apumme jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ottaa vastaan perättömiä syytöksiäsi jostain hintalapuista. Ehkä sinä sait nyt sitten itsellesi hyvän mielen. Tulipahan taas eräs anoppi haukuttua.


      • nassu
        Eräs anoppi kirjoitti:

        Kuinka ihmeessä voit mennä latelemaan aivan perättömiä syytöksiä?
        Sinun kirjoituksesi on täyttä soopaa.
        Luuletko sinä, että me jatkuvasti poikaamme vaivaamme? Miehenikään ei ole mikään tumpelo, joten kyllä hän myös tietokoneista jonkin verran ymmärtää.
        Etkä sinä myöskään tiedä kuinka paljon me todella olemme poikani perhettä auttaneet, sekä rahallisesti, että työllä.
        Jos poikani lukisi tämän kirjoituksen, taidanpa näyttääkin, niin hän olisi syytöksistäsi täysin tyrmistynyt. Myös minä olen suorastaan järkyttynyt, koska mikään niistä ei pidä paikkaansa.

        Mitä sanoisit, jos miehesi käyttöön olisi ostettu vuosien mittaan kaksi kallista autoa ja kolmaskin myyty hänelle edullisesti, ostettu asunto käyttöönne opiskeluvuosiksi, maksettu lähes kaikki yliopistomaksut ja kirjat, kotona on aina ollut ruokaa, jos on tarvittu, hoidettu kahta lasta vuorotellen toisten appivanhempien kanssa 5 - 6 vuotta, lähes säännöllisesti.Ostettu varsinkin lapsille jatkuvasti vaatteita ja kalliita lahjoja.

        Kuinka edes kehtaat väittää, että molempien appien apu rakennustyössä on ollut lähes hyödytöntä? Vaikka tulee talopaketti, niin siinä riittää kyllä taitaville miehille muutamaksi vuodeksi työtä ja asioitten hoitamista. Toisella apella on ollut oma rakennusalan liike ja minun mieheni on konemestari, joten vaikka hän ei rakennusalan miehiä olekaan, ei hänellä suinkaan ole peukalo keskellä kämmentä.

        Myös kesämökkimme olemme antaneet pojan perheen käyttöön ja siirtyneet itse pieneen vierasmajaan ja maksamme myös siellä kaikki kulut.
        Olemme sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä ole mitään kiitollisuutta odottaneet, mutta en olisi voinut kuvitella, että sekin on jonkun mielestä liikaa, että hän muutaman kerran on auttanut meitä tietokoneemme kanssa. Sinä latelet kerrassaan uskomattomia ja perättömiä syytöksiä, mutta jotenkin tunnistan sinut anoppi- ja appipalstalta, joten en enää hyökkäystäsi ihmettele, vaikka todellakin pahoitin mieleni. Kaiken apumme jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ottaa vastaan perättömiä syytöksiäsi jostain hintalapuista. Ehkä sinä sait nyt sitten itsellesi hyvän mielen. Tulipahan taas eräs anoppi haukuttua.

        Mitäs tuosta niin keilapallon nenääsi vetäisit? Itselleni tuli myös aika halju olo kirjoituksestasi, jossa -anteeksi nyt vain- laitoit hintalapun kaikelle, mitä pojallesi/ perheelleen olette, ah, niin hyväsydämisesti ja pyyteettömästi antaneet. Miten voit sanoa, että teillä on oikeus odottaa pojaltanne sitä ja tätä, jos kerran toiaalta olette sanoneet pojallenne ettei hän ole teille mitään velkaa?! Luettelet opiskeluajoista lähtien kaiken, mitä mikäkin on maksanut - jos on ottanut noin koville, miksi olet ostanut ja antanut? Oletko ylipäätään varma, että se antaminen on ollut pojallesi parasta? Varsinkin, jos hän on jäänyt teille kiitosvelkavankeuteen loppuiäkseen?

        Tietysti, jos poikasi ja perheensä ovat pyytänyt apua kaikessa/ ostamaan ties mitä ja luvanneet palkkioksi olla aina käytettävissä, niin sittenhän se on teidän sukunne valinta.

        Oma mieheni on ekspertti tietokoneiden kanssa ja välillä tuntuu, että puhelimeen saisi vastata "Piiip:n ilmainen tietokoneapupalvelu". Meille soittelevat tutut vuosien takaa, vähän paremmat tutut ja niin, anoppi - hänkin kun on niin paljon meidän eteen tehnyt. Tosin kysymättä meiltä tarvitsemmeko mitään. Puhelin soi klo 7-24 välisenä aikana. Onneksi nykyään vähemmän. Ovat varmaan ihmiset tajunneet, että "sillä on se vit****mainen akka, joka ei tykkää kun puhelin soi ennen 7 tai 22 jälkeen".


      • Eräs anoppi
        nassu kirjoitti:

        Mitäs tuosta niin keilapallon nenääsi vetäisit? Itselleni tuli myös aika halju olo kirjoituksestasi, jossa -anteeksi nyt vain- laitoit hintalapun kaikelle, mitä pojallesi/ perheelleen olette, ah, niin hyväsydämisesti ja pyyteettömästi antaneet. Miten voit sanoa, että teillä on oikeus odottaa pojaltanne sitä ja tätä, jos kerran toiaalta olette sanoneet pojallenne ettei hän ole teille mitään velkaa?! Luettelet opiskeluajoista lähtien kaiken, mitä mikäkin on maksanut - jos on ottanut noin koville, miksi olet ostanut ja antanut? Oletko ylipäätään varma, että se antaminen on ollut pojallesi parasta? Varsinkin, jos hän on jäänyt teille kiitosvelkavankeuteen loppuiäkseen?

        Tietysti, jos poikasi ja perheensä ovat pyytänyt apua kaikessa/ ostamaan ties mitä ja luvanneet palkkioksi olla aina käytettävissä, niin sittenhän se on teidän sukunne valinta.

        Oma mieheni on ekspertti tietokoneiden kanssa ja välillä tuntuu, että puhelimeen saisi vastata "Piiip:n ilmainen tietokoneapupalvelu". Meille soittelevat tutut vuosien takaa, vähän paremmat tutut ja niin, anoppi - hänkin kun on niin paljon meidän eteen tehnyt. Tosin kysymättä meiltä tarvitsemmeko mitään. Puhelin soi klo 7-24 välisenä aikana. Onneksi nykyään vähemmän. Ovat varmaan ihmiset tajunneet, että "sillä on se vit****mainen akka, joka ei tykkää kun puhelin soi ennen 7 tai 22 jälkeen".

        mitään hintalappuja, ellei kimppuuni olisi hyökätty.
        Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut ruveta antamisiamme täällä selvittelemään, mutta mielestäni hyökkäys oli kohtuuton.
        Olemme todella sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä koskaan ole vaatineet häneltä mistään mitään korvauksia, emmekä tule vaatimaan. Emme edes vihjaise mitään sellaista. Hän ei koskaan joudu maksamaan meille mitään takaisin rahallisesti, eikä antamisiimme vedoten myöskään avun muodossa.
        Tästä "oikeudesta" pyytää apua tietokoneasiassa, tarkoitin vain sitä, että mielestäni, kaiken huomioonottaen, on luonnollista, että pyydämme, kuitenkin todella harvoin, apua pojaltamme, jota ulkopuolinen henkilö, ei ilman korvausta saisi tehdä. Sekin tuntuu kuitenkin olevan joidenkin miniöiden mielestä liikaa.

        Eikä antaminen varmastikaan ole ottanut koville.Miksi siinä tapauksessa olisimme antaneet? Ei poika ole pyytänyt, mutta ei hän, sen paremmin kuin miniäkään, ole näyttänyt hapanta naamaa näistä asioista.
        Meillä on ollut varaa, joten miksi emme olisi auttaneet poikamme perhettä? Onhan parempi auttaa silloin, kun apua tarvitaan, eikä vasta silloin, kun jo itse on haudassa, eikä sillä perinnöllä välttämättä ole kovin suurta merkitystä.

        En myöskään ymmärrä, miksi väität minun sanoneen, että meillä on mielestäni oikeus odottaa pojaltamme sitä ja tätä. Kysymyshän on vain tietokoneesta. Uskon, että kaikki vanhemmat, joiden poika on tietokone-expertti olettavat, että heillä on "oikeus" kysyä neuvoa pojaltaan ilman, että jotkut ulkopuoliset nostavat siitä tällaisen haloon.

        Ja vielä siitä käytettävissäolosta. Kyllä se on kuule toisinpäin. Lasten sairastelut ja muut heidän tarvitsemansa hoidot ovat aina menneet kaiken, siis kaiken, edelle. Eikä se ole ollut vastenmelistä kertaakaan. Juuri äitienpäivänä tulimme toisten appivanhempien kanssa meille kahville kirkkokonsertista, jossa 5 -vuotias pojanpoikamme esiintyi CCI-muskarikuoronsa kanssa. Tällöin keskustelimme, melkein vedet silmissä miniän, vanhempien kanssa, kuinka onnellisia olemme kaikki, kun olemme saaneet olla tiiviisti mukana lasten elämässä. Eikä kenenkään meidän mieliimme olisi ikinä tullut vaatia mitään korvauksia lasten hoidosta. Eikä ihan varmasti sellainen ole tullut poikammekaan mieleen, kun hän on meitä näissä tietokonejutuissa auttanut.

        Tästä asiasta on kuitenkin oikeastaan turha keskustella, sillä ainakin teidän mielestänne kamalampaa ja kierompaa otusta kuin anoppi, ei ole olemassakaan.

        Hyvää viikonloppua teille kuitenkin.


      • muuten aivoverenvuoto tulossa
        Eräs anoppi kirjoitti:

        mitään hintalappuja, ellei kimppuuni olisi hyökätty.
        Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut ruveta antamisiamme täällä selvittelemään, mutta mielestäni hyökkäys oli kohtuuton.
        Olemme todella sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä koskaan ole vaatineet häneltä mistään mitään korvauksia, emmekä tule vaatimaan. Emme edes vihjaise mitään sellaista. Hän ei koskaan joudu maksamaan meille mitään takaisin rahallisesti, eikä antamisiimme vedoten myöskään avun muodossa.
        Tästä "oikeudesta" pyytää apua tietokoneasiassa, tarkoitin vain sitä, että mielestäni, kaiken huomioonottaen, on luonnollista, että pyydämme, kuitenkin todella harvoin, apua pojaltamme, jota ulkopuolinen henkilö, ei ilman korvausta saisi tehdä. Sekin tuntuu kuitenkin olevan joidenkin miniöiden mielestä liikaa.

        Eikä antaminen varmastikaan ole ottanut koville.Miksi siinä tapauksessa olisimme antaneet? Ei poika ole pyytänyt, mutta ei hän, sen paremmin kuin miniäkään, ole näyttänyt hapanta naamaa näistä asioista.
        Meillä on ollut varaa, joten miksi emme olisi auttaneet poikamme perhettä? Onhan parempi auttaa silloin, kun apua tarvitaan, eikä vasta silloin, kun jo itse on haudassa, eikä sillä perinnöllä välttämättä ole kovin suurta merkitystä.

        En myöskään ymmärrä, miksi väität minun sanoneen, että meillä on mielestäni oikeus odottaa pojaltamme sitä ja tätä. Kysymyshän on vain tietokoneesta. Uskon, että kaikki vanhemmat, joiden poika on tietokone-expertti olettavat, että heillä on "oikeus" kysyä neuvoa pojaltaan ilman, että jotkut ulkopuoliset nostavat siitä tällaisen haloon.

        Ja vielä siitä käytettävissäolosta. Kyllä se on kuule toisinpäin. Lasten sairastelut ja muut heidän tarvitsemansa hoidot ovat aina menneet kaiken, siis kaiken, edelle. Eikä se ole ollut vastenmelistä kertaakaan. Juuri äitienpäivänä tulimme toisten appivanhempien kanssa meille kahville kirkkokonsertista, jossa 5 -vuotias pojanpoikamme esiintyi CCI-muskarikuoronsa kanssa. Tällöin keskustelimme, melkein vedet silmissä miniän, vanhempien kanssa, kuinka onnellisia olemme kaikki, kun olemme saaneet olla tiiviisti mukana lasten elämässä. Eikä kenenkään meidän mieliimme olisi ikinä tullut vaatia mitään korvauksia lasten hoidosta. Eikä ihan varmasti sellainen ole tullut poikammekaan mieleen, kun hän on meitä näissä tietokonejutuissa auttanut.

        Tästä asiasta on kuitenkin oikeastaan turha keskustella, sillä ainakin teidän mielestänne kamalampaa ja kierompaa otusta kuin anoppi, ei ole olemassakaan.

        Hyvää viikonloppua teille kuitenkin.

        Kovin hanakasti luettelet auttamisianne, joten ei ole ihme jos lukija saa sellaisen kuvan, että laskelmoitte saavanne jotain (x) takaisin.

        Oman perheeni kohdalla on ollut vuosikymmenet oikeasti kyse "avusta" jota minulle ja siskolleni on tuputettu täysin epätoivotussa muodossa osoittelevien sanojen saattamana, eikä se siis ole avulta tuntunut ensinkään vaan monet kerrat lisärasitteelta muutenkin rankassa tilanteessa.

        Äitini kyllä laskee kaiken tarkkaan ja pitää lukua "avunannostaan" sekä meille tyttärille että ulkopuolisille. Näitä litanioita saammekin sitten kuunnella korvia myöden vähän väliä.

        Poika onkin sitten eri asia, hän on ihan pohjaton kaivo ja vielä yli 50ppisenä samaan tahtiin äidin helmoissa kuin teini-ikäisenä. Sitä äiti ei laskekaan, vaan päin vastoin vaatii, että me tytötkin palvelisimme veljeämme ihan sairaan mahdottomissakin tilanteissa ja mitä oudoimmin tavoin.

        Sinun tilanteestasi en tiedä yhtään mitään kun en sinua tunne henk.koht. Ihmettelen kuitenkin, että jos teillä kerta on noinkin roimasti rahaa kuin mitä olet kuvaillut, niin eikö kantsisi kuitenkin ottaa se vieras ekspertti ja maksaa hänelle ne tuntimaksut. Ei tarvitsisi sitten pitää yllä mitään odotuksia.


      • Helinä-keiju
        Eräs anoppi kirjoitti:

        mitään hintalappuja, ellei kimppuuni olisi hyökätty.
        Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut ruveta antamisiamme täällä selvittelemään, mutta mielestäni hyökkäys oli kohtuuton.
        Olemme todella sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä koskaan ole vaatineet häneltä mistään mitään korvauksia, emmekä tule vaatimaan. Emme edes vihjaise mitään sellaista. Hän ei koskaan joudu maksamaan meille mitään takaisin rahallisesti, eikä antamisiimme vedoten myöskään avun muodossa.
        Tästä "oikeudesta" pyytää apua tietokoneasiassa, tarkoitin vain sitä, että mielestäni, kaiken huomioonottaen, on luonnollista, että pyydämme, kuitenkin todella harvoin, apua pojaltamme, jota ulkopuolinen henkilö, ei ilman korvausta saisi tehdä. Sekin tuntuu kuitenkin olevan joidenkin miniöiden mielestä liikaa.

        Eikä antaminen varmastikaan ole ottanut koville.Miksi siinä tapauksessa olisimme antaneet? Ei poika ole pyytänyt, mutta ei hän, sen paremmin kuin miniäkään, ole näyttänyt hapanta naamaa näistä asioista.
        Meillä on ollut varaa, joten miksi emme olisi auttaneet poikamme perhettä? Onhan parempi auttaa silloin, kun apua tarvitaan, eikä vasta silloin, kun jo itse on haudassa, eikä sillä perinnöllä välttämättä ole kovin suurta merkitystä.

        En myöskään ymmärrä, miksi väität minun sanoneen, että meillä on mielestäni oikeus odottaa pojaltamme sitä ja tätä. Kysymyshän on vain tietokoneesta. Uskon, että kaikki vanhemmat, joiden poika on tietokone-expertti olettavat, että heillä on "oikeus" kysyä neuvoa pojaltaan ilman, että jotkut ulkopuoliset nostavat siitä tällaisen haloon.

        Ja vielä siitä käytettävissäolosta. Kyllä se on kuule toisinpäin. Lasten sairastelut ja muut heidän tarvitsemansa hoidot ovat aina menneet kaiken, siis kaiken, edelle. Eikä se ole ollut vastenmelistä kertaakaan. Juuri äitienpäivänä tulimme toisten appivanhempien kanssa meille kahville kirkkokonsertista, jossa 5 -vuotias pojanpoikamme esiintyi CCI-muskarikuoronsa kanssa. Tällöin keskustelimme, melkein vedet silmissä miniän, vanhempien kanssa, kuinka onnellisia olemme kaikki, kun olemme saaneet olla tiiviisti mukana lasten elämässä. Eikä kenenkään meidän mieliimme olisi ikinä tullut vaatia mitään korvauksia lasten hoidosta. Eikä ihan varmasti sellainen ole tullut poikammekaan mieleen, kun hän on meitä näissä tietokonejutuissa auttanut.

        Tästä asiasta on kuitenkin oikeastaan turha keskustella, sillä ainakin teidän mielestänne kamalampaa ja kierompaa otusta kuin anoppi, ei ole olemassakaan.

        Hyvää viikonloppua teille kuitenkin.

        Kuinka nämä pyyttettömät vanhemmat pitävät mielessä kaiken litanian, mitä ovat lapsilleen antaneet. Luulisi että tollaset unohtuu saman tien pyyteettömän antajan päästä tärkeämpien asioiden tieltä. Minusta on itsestään selvää, että vanhemmat hoitavat lapsensa ja antavat sen minkä pystyvät.

        Luulisi, että kahvipöydässä anoppejen ja miniöiden sun muiden kesken on muutakin keskusteltavaa kuin siunailla itsestään selviä asioita ja onnitella siitä toinen toisiaan.


      • Eräs anoppi
        muuten aivoverenvuoto tulossa kirjoitti:

        Kovin hanakasti luettelet auttamisianne, joten ei ole ihme jos lukija saa sellaisen kuvan, että laskelmoitte saavanne jotain (x) takaisin.

        Oman perheeni kohdalla on ollut vuosikymmenet oikeasti kyse "avusta" jota minulle ja siskolleni on tuputettu täysin epätoivotussa muodossa osoittelevien sanojen saattamana, eikä se siis ole avulta tuntunut ensinkään vaan monet kerrat lisärasitteelta muutenkin rankassa tilanteessa.

        Äitini kyllä laskee kaiken tarkkaan ja pitää lukua "avunannostaan" sekä meille tyttärille että ulkopuolisille. Näitä litanioita saammekin sitten kuunnella korvia myöden vähän väliä.

        Poika onkin sitten eri asia, hän on ihan pohjaton kaivo ja vielä yli 50ppisenä samaan tahtiin äidin helmoissa kuin teini-ikäisenä. Sitä äiti ei laskekaan, vaan päin vastoin vaatii, että me tytötkin palvelisimme veljeämme ihan sairaan mahdottomissakin tilanteissa ja mitä oudoimmin tavoin.

        Sinun tilanteestasi en tiedä yhtään mitään kun en sinua tunne henk.koht. Ihmettelen kuitenkin, että jos teillä kerta on noinkin roimasti rahaa kuin mitä olet kuvaillut, niin eikö kantsisi kuitenkin ottaa se vieras ekspertti ja maksaa hänelle ne tuntimaksut. Ei tarvitsisi sitten pitää yllä mitään odotuksia.

        ja sen tähden en tilaa vierasta experttiä, kun olen kamala ja kiero otus.


      • Kamala ja kiero otus
        Helinä-keiju kirjoitti:

        Kuinka nämä pyyttettömät vanhemmat pitävät mielessä kaiken litanian, mitä ovat lapsilleen antaneet. Luulisi että tollaset unohtuu saman tien pyyteettömän antajan päästä tärkeämpien asioiden tieltä. Minusta on itsestään selvää, että vanhemmat hoitavat lapsensa ja antavat sen minkä pystyvät.

        Luulisi, että kahvipöydässä anoppejen ja miniöiden sun muiden kesken on muutakin keskusteltavaa kuin siunailla itsestään selviä asioita ja onnitella siitä toinen toisiaan.

        väännetään väkisinkin niin, ettei ainakaan anoppi voi koskaan tehdä mitään pyyteettömästi.

        Sinäkin väännät aikuiset ihmiset hoidettaviksi lapsiksi.
        Se ei myöskään kuulu sinulle tippaakaan, mistä ihmiset kahvipöydässä keskustelevat. Me ainakin usein keskustelemme siitä, mikä on lähinnä meidän kaikkien sydäntä ja ne ovat lapsenlapset.
        Tässäkin tuli ilmi, ettei anoppi saisi kirjoittaa tänne yhtään mitään, koska näinkin, mielestäni viattomassa asiassa, taas putosin sudenkuoppaan.


      • Helinä-keiju
        Kamala ja kiero otus kirjoitti:

        väännetään väkisinkin niin, ettei ainakaan anoppi voi koskaan tehdä mitään pyyteettömästi.

        Sinäkin väännät aikuiset ihmiset hoidettaviksi lapsiksi.
        Se ei myöskään kuulu sinulle tippaakaan, mistä ihmiset kahvipöydässä keskustelevat. Me ainakin usein keskustelemme siitä, mikä on lähinnä meidän kaikkien sydäntä ja ne ovat lapsenlapset.
        Tässäkin tuli ilmi, ettei anoppi saisi kirjoittaa tänne yhtään mitään, koska näinkin, mielestäni viattomassa asiassa, taas putosin sudenkuoppaan.

        Miksi ,Kamala ja kiero otus, kirjoittelet sitten tänne asioita, jotka eivät muille kuulu? En minä tiennyt, ettei keskustelupalstalla saa kommentoida sitä, mitä muut (esim. sinä) on kirjoittanut. Laita viesteihisi varoitus, "ei saa kommentoida", jotta tiedän ensi kerralla vaieta.


      • sussiunatkoon
        Kamala ja kiero otus kirjoitti:

        väännetään väkisinkin niin, ettei ainakaan anoppi voi koskaan tehdä mitään pyyteettömästi.

        Sinäkin väännät aikuiset ihmiset hoidettaviksi lapsiksi.
        Se ei myöskään kuulu sinulle tippaakaan, mistä ihmiset kahvipöydässä keskustelevat. Me ainakin usein keskustelemme siitä, mikä on lähinnä meidän kaikkien sydäntä ja ne ovat lapsenlapset.
        Tässäkin tuli ilmi, ettei anoppi saisi kirjoittaa tänne yhtään mitään, koska näinkin, mielestäni viattomassa asiassa, taas putosin sudenkuoppaan.

        Yritä pikkasen rauhottua, ja kirjottele vasta sitten.


      • Helinä-keiju
        sussiunatkoon kirjoitti:

        Yritä pikkasen rauhottua, ja kirjottele vasta sitten.

        Miksi täällä yritetään rajoitaa mielipiteitä monin keinoin. Pitää noinkin ison, sentään jo kirjoitustaitoisen ihmisen ymmärtää vastuunsa diagnosoidessaan kanssakirjoittajia. Sillä voi olla jollekin kirjoittajalle yllättävä vaikutus. Olisin hyvin varovainen terveydellisten ohjeiden antamisessa, ettei mene pieleen.


      • nassu
        Eräs anoppi kirjoitti:

        mitään hintalappuja, ellei kimppuuni olisi hyökätty.
        Tarkoitukseni ei missään tapauksessa ollut ruveta antamisiamme täällä selvittelemään, mutta mielestäni hyökkäys oli kohtuuton.
        Olemme todella sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä koskaan ole vaatineet häneltä mistään mitään korvauksia, emmekä tule vaatimaan. Emme edes vihjaise mitään sellaista. Hän ei koskaan joudu maksamaan meille mitään takaisin rahallisesti, eikä antamisiimme vedoten myöskään avun muodossa.
        Tästä "oikeudesta" pyytää apua tietokoneasiassa, tarkoitin vain sitä, että mielestäni, kaiken huomioonottaen, on luonnollista, että pyydämme, kuitenkin todella harvoin, apua pojaltamme, jota ulkopuolinen henkilö, ei ilman korvausta saisi tehdä. Sekin tuntuu kuitenkin olevan joidenkin miniöiden mielestä liikaa.

        Eikä antaminen varmastikaan ole ottanut koville.Miksi siinä tapauksessa olisimme antaneet? Ei poika ole pyytänyt, mutta ei hän, sen paremmin kuin miniäkään, ole näyttänyt hapanta naamaa näistä asioista.
        Meillä on ollut varaa, joten miksi emme olisi auttaneet poikamme perhettä? Onhan parempi auttaa silloin, kun apua tarvitaan, eikä vasta silloin, kun jo itse on haudassa, eikä sillä perinnöllä välttämättä ole kovin suurta merkitystä.

        En myöskään ymmärrä, miksi väität minun sanoneen, että meillä on mielestäni oikeus odottaa pojaltamme sitä ja tätä. Kysymyshän on vain tietokoneesta. Uskon, että kaikki vanhemmat, joiden poika on tietokone-expertti olettavat, että heillä on "oikeus" kysyä neuvoa pojaltaan ilman, että jotkut ulkopuoliset nostavat siitä tällaisen haloon.

        Ja vielä siitä käytettävissäolosta. Kyllä se on kuule toisinpäin. Lasten sairastelut ja muut heidän tarvitsemansa hoidot ovat aina menneet kaiken, siis kaiken, edelle. Eikä se ole ollut vastenmelistä kertaakaan. Juuri äitienpäivänä tulimme toisten appivanhempien kanssa meille kahville kirkkokonsertista, jossa 5 -vuotias pojanpoikamme esiintyi CCI-muskarikuoronsa kanssa. Tällöin keskustelimme, melkein vedet silmissä miniän, vanhempien kanssa, kuinka onnellisia olemme kaikki, kun olemme saaneet olla tiiviisti mukana lasten elämässä. Eikä kenenkään meidän mieliimme olisi ikinä tullut vaatia mitään korvauksia lasten hoidosta. Eikä ihan varmasti sellainen ole tullut poikammekaan mieleen, kun hän on meitä näissä tietokonejutuissa auttanut.

        Tästä asiasta on kuitenkin oikeastaan turha keskustella, sillä ainakin teidän mielestänne kamalampaa ja kierompaa otusta kuin anoppi, ei ole olemassakaan.

        Hyvää viikonloppua teille kuitenkin.

        No, minä en lukenut saamaasi vastausta kimppuun hyökkäämiseksi. Ja ajattelen todella, että pyyteettömät antamiset unohdetaan, eikä niitä haudota/ muistella vuosia. Itse en omia antamisiani muistele, joten ehkä tulkitsin siksi väärin. Kirjoitin sinun sanoneen "oikeudesta odottaa apua", koska todella kirjoitit niin. Lue vaikka uudelleen oma viestisi, sieltä se ihan löytyy.

        Minustakin on ihan luonnollista, että läheisiltä sukulaisilta voi pyytää apua aina joskus. Mielestäni silloin ei vain saisi yhdistää samaan lauseeseen sanaa "meidän oikeus" ja luetteloa siitä, mitä kaikkea me itse vuosien varrella olemme tehneet. Itsekkin ihan mielelläni autan tuttuja, jos vain voin. Kannattaa kuitenkin muistaa se hiuksenhieno raja hyväksikäyttämisen ja avun pyytämisen välillä. Jopa omien lasten ja vanhempien kohdalla.
        Esimerkiksi: serkkuni on saanut lapsen. Hän haluaa kovin matkustaa lapsen kanssa ja usein soittaa ja pyytää tulla käymään muutamaksi päiväksi. Tervetuloa! Ilman muuta! Tilanne kuitenkin muuttui, kun hän oli sopinut ravintolaillasta omien kavereidensa kanssa ja ilmoittanut kavereilleen, että minä kyllä katson lasta. Unohti vain minulta kysyä, että haluaisinko olla lapsen vahtina, kun hän lähtee baariin. Siinä alkoi jo olla niin paljon hyväksikäytön makua, että meni minulta halut ottaa heitä kotiini keskittäviksi.

        Got the point?


      • opiskelijatyttö...
        Kamala ja kiero otus kirjoitti:

        väännetään väkisinkin niin, ettei ainakaan anoppi voi koskaan tehdä mitään pyyteettömästi.

        Sinäkin väännät aikuiset ihmiset hoidettaviksi lapsiksi.
        Se ei myöskään kuulu sinulle tippaakaan, mistä ihmiset kahvipöydässä keskustelevat. Me ainakin usein keskustelemme siitä, mikä on lähinnä meidän kaikkien sydäntä ja ne ovat lapsenlapset.
        Tässäkin tuli ilmi, ettei anoppi saisi kirjoittaa tänne yhtään mitään, koska näinkin, mielestäni viattomassa asiassa, taas putosin sudenkuoppaan.

        Kieltämättä jo sanasta anoppi tulee kaikkien vitsien jälkeen mieleen kamala ja kiero otus.

        Minusta on ihan ymmärrettävää, että lähisukulaiset auttavat toisiaan parhaansa mukaan, ja toisaalta ymmärrän toistakin osapuolta: kummin serkun kaimat saavat kyllä pärjätä omillaan.

        Pisti vain silmään tuo mitä kaikkea pojallenne ostitte: eikö hänellä ollut pienintäkään itsenäistymishalua? Itse ainakin haluan pärjätä ilman vanhempien apua.


      • Eräs anoppi
        opiskelijatyttö... kirjoitti:

        Kieltämättä jo sanasta anoppi tulee kaikkien vitsien jälkeen mieleen kamala ja kiero otus.

        Minusta on ihan ymmärrettävää, että lähisukulaiset auttavat toisiaan parhaansa mukaan, ja toisaalta ymmärrän toistakin osapuolta: kummin serkun kaimat saavat kyllä pärjätä omillaan.

        Pisti vain silmään tuo mitä kaikkea pojallenne ostitte: eikö hänellä ollut pienintäkään itsenäistymishalua? Itse ainakin haluan pärjätä ilman vanhempien apua.

        Emmehän me suoranaiseti rahaa ole antaneet. Muuta tarpeellista kylläkin.
        Poika on kyllä itsenäistynyt ihan normaalisti. Hän on mm. käynyt, armeijaa lukuunottamatta, työssä lukion toiselta luokalta lähtien, alussa osapäiväisesti ja yliopistoaikana, jolloin piti käydä vain luennoilla, enimmäkseen kokoaikaisesti.
        Se että ostimme hänen ja miniän käyttöön asunnon, johtui siitä, etteivät he saaneet opiskelija-asuntoa, kun kummankin koti oli lähellä. He saivat asua yhtiövuokralla, joten eivät he olleet sen kummemmassa asemassa kuin opiskelija-asunnossa asuvatkaan.

        Ensimmäisen autonsa poika osti itse. Vanha auto oli turvaton, joten jo lastenkin vuoksi ja koska poika joutui työnsä vuoksi usein ajamaan pitkiä matkoja, annoimme hänen käyttöönsä turvallisempia autoja.
        Koska molemmat apet olivat eläkkeellä, kun omakotitaloa ruvettiin rakentamaan, oli luonnollista, että he yhdessä pojan ja miniänkin kanssa, auttoivat rakentamaan talon keskeneräisestä talopaketista asuttavaan kuntoon.
        Yliopistomaksuja ym. maksoimme, ettei tarvinnut ottaa lainaa niitä varten. Sitä nimittäin tuli kyllä omakotitalon yhteydessä, joka tapauksessa enemmän kuin minun ikäluokkani ihminen olisi ikinä uskaltanut ottaa.
        He ovat siitä ainakin tähän asti suoriutuneet täysin itsenäisesti.
        Kesämökki on annettu heidän käyttöönsä, koska nelihenkinen perhe ja koira eivät olisi millään sopineet pieneen vierasmajaan. Eihän meillekään olisi ollut mukavaa, jos he eivät kävisi siellä.

        Lapsia on hoidettu rakkaudesta lapsiin ja koska nuori, velkainen lapsiperhe mielestämme ei kovin paljon yhteiskunnan tukea saa.
        Sekä poikamme, että miniämme ovat kumpikin, kaikesta avusta huolimatta, varmasti täysin itsenäisiä ja työteliäitä.
        Olemme kuitenkin halunneet helpottaa heidän elämäänsä. Luin juuri lehdestä, että 55% ensimmäisistä avioliitoista päättyy eroon. Jos nuoret perheet eivät olisi taloudellisesti ja sen lisäksi, joko työpaineiden, tai työn puuttumisen vuoksi niin kovilla, eli heitä autettaisiin enemmän, niin ehkä nämä luvutkin olisivat pienemmät.

        Kuitenkin olen sitä mieltä, että meidän tapauksessamme, jokaikinen vanhempi pyytäisi poikaansa avuksi, jos tietokoneen kanssa on vaikeuksia.

        Sinä varmasti haluat pärjätä ilman vanhempien apua, mutta jos olisit ollut poikamme asemassa, niin ehkäpä kuitenkin olisit ottanut avun vastaan. Onnea kuitenkin opinnoillesi ja elämällesi.

        Enkä minä tosiasiassa mielestäni niin kamala ja kiero otus ole. Ainakaan miniän kanssa ei ole tämän 15 vuoden aikana ollut mitään kahnauksia, mielestäni päinvastoin.


      • kiltti tyttö
        Eräs anoppi kirjoitti:

        Kuinka ihmeessä voit mennä latelemaan aivan perättömiä syytöksiä?
        Sinun kirjoituksesi on täyttä soopaa.
        Luuletko sinä, että me jatkuvasti poikaamme vaivaamme? Miehenikään ei ole mikään tumpelo, joten kyllä hän myös tietokoneista jonkin verran ymmärtää.
        Etkä sinä myöskään tiedä kuinka paljon me todella olemme poikani perhettä auttaneet, sekä rahallisesti, että työllä.
        Jos poikani lukisi tämän kirjoituksen, taidanpa näyttääkin, niin hän olisi syytöksistäsi täysin tyrmistynyt. Myös minä olen suorastaan järkyttynyt, koska mikään niistä ei pidä paikkaansa.

        Mitä sanoisit, jos miehesi käyttöön olisi ostettu vuosien mittaan kaksi kallista autoa ja kolmaskin myyty hänelle edullisesti, ostettu asunto käyttöönne opiskeluvuosiksi, maksettu lähes kaikki yliopistomaksut ja kirjat, kotona on aina ollut ruokaa, jos on tarvittu, hoidettu kahta lasta vuorotellen toisten appivanhempien kanssa 5 - 6 vuotta, lähes säännöllisesti.Ostettu varsinkin lapsille jatkuvasti vaatteita ja kalliita lahjoja.

        Kuinka edes kehtaat väittää, että molempien appien apu rakennustyössä on ollut lähes hyödytöntä? Vaikka tulee talopaketti, niin siinä riittää kyllä taitaville miehille muutamaksi vuodeksi työtä ja asioitten hoitamista. Toisella apella on ollut oma rakennusalan liike ja minun mieheni on konemestari, joten vaikka hän ei rakennusalan miehiä olekaan, ei hänellä suinkaan ole peukalo keskellä kämmentä.

        Myös kesämökkimme olemme antaneet pojan perheen käyttöön ja siirtyneet itse pieneen vierasmajaan ja maksamme myös siellä kaikki kulut.
        Olemme sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä ole mitään kiitollisuutta odottaneet, mutta en olisi voinut kuvitella, että sekin on jonkun mielestä liikaa, että hän muutaman kerran on auttanut meitä tietokoneemme kanssa. Sinä latelet kerrassaan uskomattomia ja perättömiä syytöksiä, mutta jotenkin tunnistan sinut anoppi- ja appipalstalta, joten en enää hyökkäystäsi ihmettele, vaikka todellakin pahoitin mieleni. Kaiken apumme jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ottaa vastaan perättömiä syytöksiäsi jostain hintalapuista. Ehkä sinä sait nyt sitten itsellesi hyvän mielen. Tulipahan taas eräs anoppi haukuttua.

        Voi anoppi-parka, minkä ryöpytyksen kohteeksi olet joutunut. Onko täällä todellakin ihmisillä niin ankea perhe-elämä, ettei osata kantaasi ymmärtää? Ehkä olet ollut pojallesi yhtä ihana vanhempi kuin oma isäni. Rehellisesti voi sanoa, ettei kenelläkään kaveripiirissäni ole ollut yhtä välittävää kotia. Opiskelujani ja harrastuksiani on aina tuettu niin henkisesti kuin rahallisestikin. Ei isällä niin paljoa edes rahaa ole jaettavana, mutta hänelle on ollut tärkeää tarjota lapsilleen hyvät lähtökohdat elämään. Kyllä, olen varmasti monen mielestä hemmoteltu. Mutta eivät isäni tuki ja rakkaus ole jääneet huomaamatta. Siitä syystä minä en koe taakaksi käydä joskus asentamassa ohjelmia tietokoneelle, tai palautella sotkettuja asetuksia. Pikemminkin tulee vain hyvä olo, jos saa jotakin hommaa tehdä hieman vastapalvelukseksi. Kiitos isän huolehtivaisuuden valmistun kohta velattomana hyvään ammattiin. Ja kun vähän pelkään, ettei hän tulevasta melko mukavasta palkastani huolimatta suostu ottamaan rahallista korvausta takaisin, niin se on ainakin varmaa, että minulta voi pyytää mitä tahansa palvelusta, milloin vain. Varsinkin kun hänet tuntien ei varmasti halua lapsiaan pysyviksi kotiorjiksi.
        Kyllä sinulla anoppi on oikeus olettaa pientä apua takaisin päin. Ja varmaan poikasi on vain tyytyväinen, kun voi tehdä puolestaan jotain vanhempiensa auttamiseksi. Rakkaudessa kasvaneelle lapselle voi olla helpotus voida osoittaa kiitollisuuttaan! Varsinkin nykypäivänä, kun lapsesta lähtien on luokkakavereiden kautta joutunut näkemään millaista meno on joissakin muissa kodeissa.


      • tarkkaan
        kiltti tyttö kirjoitti:

        Voi anoppi-parka, minkä ryöpytyksen kohteeksi olet joutunut. Onko täällä todellakin ihmisillä niin ankea perhe-elämä, ettei osata kantaasi ymmärtää? Ehkä olet ollut pojallesi yhtä ihana vanhempi kuin oma isäni. Rehellisesti voi sanoa, ettei kenelläkään kaveripiirissäni ole ollut yhtä välittävää kotia. Opiskelujani ja harrastuksiani on aina tuettu niin henkisesti kuin rahallisestikin. Ei isällä niin paljoa edes rahaa ole jaettavana, mutta hänelle on ollut tärkeää tarjota lapsilleen hyvät lähtökohdat elämään. Kyllä, olen varmasti monen mielestä hemmoteltu. Mutta eivät isäni tuki ja rakkaus ole jääneet huomaamatta. Siitä syystä minä en koe taakaksi käydä joskus asentamassa ohjelmia tietokoneelle, tai palautella sotkettuja asetuksia. Pikemminkin tulee vain hyvä olo, jos saa jotakin hommaa tehdä hieman vastapalvelukseksi. Kiitos isän huolehtivaisuuden valmistun kohta velattomana hyvään ammattiin. Ja kun vähän pelkään, ettei hän tulevasta melko mukavasta palkastani huolimatta suostu ottamaan rahallista korvausta takaisin, niin se on ainakin varmaa, että minulta voi pyytää mitä tahansa palvelusta, milloin vain. Varsinkin kun hänet tuntien ei varmasti halua lapsiaan pysyviksi kotiorjiksi.
        Kyllä sinulla anoppi on oikeus olettaa pientä apua takaisin päin. Ja varmaan poikasi on vain tyytyväinen, kun voi tehdä puolestaan jotain vanhempiensa auttamiseksi. Rakkaudessa kasvaneelle lapselle voi olla helpotus voida osoittaa kiitollisuuttaan! Varsinkin nykypäivänä, kun lapsesta lähtien on luokkakavereiden kautta joutunut näkemään millaista meno on joissakin muissa kodeissa.

        Et voi verrata jonkun sinulle vieraan tilannetta omaasi.


      • Eräs anoppi
        kiltti tyttö kirjoitti:

        Voi anoppi-parka, minkä ryöpytyksen kohteeksi olet joutunut. Onko täällä todellakin ihmisillä niin ankea perhe-elämä, ettei osata kantaasi ymmärtää? Ehkä olet ollut pojallesi yhtä ihana vanhempi kuin oma isäni. Rehellisesti voi sanoa, ettei kenelläkään kaveripiirissäni ole ollut yhtä välittävää kotia. Opiskelujani ja harrastuksiani on aina tuettu niin henkisesti kuin rahallisestikin. Ei isällä niin paljoa edes rahaa ole jaettavana, mutta hänelle on ollut tärkeää tarjota lapsilleen hyvät lähtökohdat elämään. Kyllä, olen varmasti monen mielestä hemmoteltu. Mutta eivät isäni tuki ja rakkaus ole jääneet huomaamatta. Siitä syystä minä en koe taakaksi käydä joskus asentamassa ohjelmia tietokoneelle, tai palautella sotkettuja asetuksia. Pikemminkin tulee vain hyvä olo, jos saa jotakin hommaa tehdä hieman vastapalvelukseksi. Kiitos isän huolehtivaisuuden valmistun kohta velattomana hyvään ammattiin. Ja kun vähän pelkään, ettei hän tulevasta melko mukavasta palkastani huolimatta suostu ottamaan rahallista korvausta takaisin, niin se on ainakin varmaa, että minulta voi pyytää mitä tahansa palvelusta, milloin vain. Varsinkin kun hänet tuntien ei varmasti halua lapsiaan pysyviksi kotiorjiksi.
        Kyllä sinulla anoppi on oikeus olettaa pientä apua takaisin päin. Ja varmaan poikasi on vain tyytyväinen, kun voi tehdä puolestaan jotain vanhempiensa auttamiseksi. Rakkaudessa kasvaneelle lapselle voi olla helpotus voida osoittaa kiitollisuuttaan! Varsinkin nykypäivänä, kun lapsesta lähtien on luokkakavereiden kautta joutunut näkemään millaista meno on joissakin muissa kodeissa.

        Olet aivan kuin poikamme ja ainakin tarkoituksemme on ollut luoda hänelle samanlaiset kotiolot kuin isäsi on sinulle luonut.

        Tavallisia ihmisiä mekin vain olemme. Emme siis mitenkään rikkaita, mutta niin paljon on ollut varaa, että jonkun verran olemme voineet poikamme ja hänen perheensä elämää helpottaa.

        Sanoit, että opiskelujasi on aina tuettu niin henkisesti kuin rahallisestikin. Todella, henkinen tuki opiskelussa ja harrastuksissa on mielestäni kaiken a ja o.
        Meillähän on myöskin vanhempi tytär, jolle on tehty viisi aivoleikkausta ym. ym. Poikamme ollessa parivuotias, jouduin tyttären sairauden vuoksi jättämään hyväpalkkaisen, vakituisen työni ja tekemään kotona siihen nähden pienipalkkaista työtä. Se mahdollisti kuitenkin sen, että pystyin aina olemaan lasteni tukena ja innostajana heidän opinnoissaan. Tyttärellämme on ollut hirvittävän vaikeaa, mutta ylioppilaaksi hänkin sentään kirjoitti ja opiskeli muuta lisäksi monta vuotta. Ilman vanhempien tukea hän ei olisi henkisesti kestänyt. Olenkin joskus sanonut, että ilman tytärtämme minä olisin erilainen ihminen. Hänen rinnallaan olen joutunut näkemään ja kokemaan myös muiden ihmisten hätää ja vaikeita sairauksia.
        Minun on myös pitänyt auttaa tytärtäni selviytmään kahden, hänen hyvän ystävänsä, fiksujen, yliopisto-opiskelijoiden itsemurhien jälkeisistä raskaista ajoista.

        Minua on koulutettu kovalla kädellä, mutta uskon nykyisin olevani melko empaattinen ihminen. Ainakin ystävieni henkisenä tukena olen tottunut olemaan.

        Näiden minuun kohdistuneiden ryöpytysten jälkeen, minulla oli aamulla herätessäni ensimmäisen kerran tunne, että minuun on tainnut iskeä masennus. Sain kuitenkin koottua itseni, mutta kiitos sinulle kirjoituksestasi. Se tuli tarpeeseen.


      • miniältä
        Eräs anoppi kirjoitti:

        Kuinka ihmeessä voit mennä latelemaan aivan perättömiä syytöksiä?
        Sinun kirjoituksesi on täyttä soopaa.
        Luuletko sinä, että me jatkuvasti poikaamme vaivaamme? Miehenikään ei ole mikään tumpelo, joten kyllä hän myös tietokoneista jonkin verran ymmärtää.
        Etkä sinä myöskään tiedä kuinka paljon me todella olemme poikani perhettä auttaneet, sekä rahallisesti, että työllä.
        Jos poikani lukisi tämän kirjoituksen, taidanpa näyttääkin, niin hän olisi syytöksistäsi täysin tyrmistynyt. Myös minä olen suorastaan järkyttynyt, koska mikään niistä ei pidä paikkaansa.

        Mitä sanoisit, jos miehesi käyttöön olisi ostettu vuosien mittaan kaksi kallista autoa ja kolmaskin myyty hänelle edullisesti, ostettu asunto käyttöönne opiskeluvuosiksi, maksettu lähes kaikki yliopistomaksut ja kirjat, kotona on aina ollut ruokaa, jos on tarvittu, hoidettu kahta lasta vuorotellen toisten appivanhempien kanssa 5 - 6 vuotta, lähes säännöllisesti.Ostettu varsinkin lapsille jatkuvasti vaatteita ja kalliita lahjoja.

        Kuinka edes kehtaat väittää, että molempien appien apu rakennustyössä on ollut lähes hyödytöntä? Vaikka tulee talopaketti, niin siinä riittää kyllä taitaville miehille muutamaksi vuodeksi työtä ja asioitten hoitamista. Toisella apella on ollut oma rakennusalan liike ja minun mieheni on konemestari, joten vaikka hän ei rakennusalan miehiä olekaan, ei hänellä suinkaan ole peukalo keskellä kämmentä.

        Myös kesämökkimme olemme antaneet pojan perheen käyttöön ja siirtyneet itse pieneen vierasmajaan ja maksamme myös siellä kaikki kulut.
        Olemme sanoneet pojallemme, ettei hän ole meille mitään velkaa, emmekä ole mitään kiitollisuutta odottaneet, mutta en olisi voinut kuvitella, että sekin on jonkun mielestä liikaa, että hän muutaman kerran on auttanut meitä tietokoneemme kanssa. Sinä latelet kerrassaan uskomattomia ja perättömiä syytöksiä, mutta jotenkin tunnistan sinut anoppi- ja appipalstalta, joten en enää hyökkäystäsi ihmettele, vaikka todellakin pahoitin mieleni. Kaiken apumme jälkeen tuntuu kohtuuttomalta ottaa vastaan perättömiä syytöksiäsi jostain hintalapuista. Ehkä sinä sait nyt sitten itsellesi hyvän mielen. Tulipahan taas eräs anoppi haukuttua.

        "Me vanhemmat olemme kuitenkin avustaneet häntä vuosia opiskeluaikana rahallisesti ja myöhemmin me kaikki olemme tehneet suuren työmäärän, sekä omakotitalon rakentamisessa, että hoitaneet lapsia, joten meillä on oikeus odottaakin, että saamme apua." Vastasin tähän kirjoitukseen, siinä luulossa, että näin todella autoitte. Missään kohdassa et mielestäni puhu autojen ja asunnon ostamisesta, (kaksi kallista autoa, eikö ole vähän liioiteltua ollut) kesämökin lainailusta, sen kaikkien kulujen maksusta, muutosta sen vierasmajaan, apen timpuritaitojen laadusta. Miehesi ei siis ollutkaan rakennusmestari, vaan konemestari, eli siinä olin oikeassa, puhuin viestissäni ammattimaisesta talonrakennuksesta.

        Närkästyneenä kerrot moittivasi minua, kuinka kehtaan sanoa sinun kiinnittäneen hintalapun jokaiseen tekoosi. Tässä samassa vastauksessasi (Kirjoituksesi on uskomaton, Eräs anoppi) kuitenkin kerrot seikkaperäisesti, mitä olette antaneet kenellekin, kuka on tehnyt mitäkin kenen hyväksi. Mitä merkkivaatteita ja mistä maasta ostittekaan lapsenlapsillenne, se jäi epäselväksi?

        Kerrot pojallesi kaiken tämän lahjavyörytyksen jälkeen, omasta mielestäsi viattomasti, ettei sinun poikani suinkaan tarvitse auttaa meitä tietokoneen päivityksessä.

        En muuten haukkunut sinua anoppina, vaan tekstisi sisältöä. Anoppina olet täydellinen.

        Kiitos kun tunnistit minut palstoilta. Aion näkyä ja kuulua vastaisuudessakin.


      • vastaa
        Eräs anoppi kirjoitti:

        Olet aivan kuin poikamme ja ainakin tarkoituksemme on ollut luoda hänelle samanlaiset kotiolot kuin isäsi on sinulle luonut.

        Tavallisia ihmisiä mekin vain olemme. Emme siis mitenkään rikkaita, mutta niin paljon on ollut varaa, että jonkun verran olemme voineet poikamme ja hänen perheensä elämää helpottaa.

        Sanoit, että opiskelujasi on aina tuettu niin henkisesti kuin rahallisestikin. Todella, henkinen tuki opiskelussa ja harrastuksissa on mielestäni kaiken a ja o.
        Meillähän on myöskin vanhempi tytär, jolle on tehty viisi aivoleikkausta ym. ym. Poikamme ollessa parivuotias, jouduin tyttären sairauden vuoksi jättämään hyväpalkkaisen, vakituisen työni ja tekemään kotona siihen nähden pienipalkkaista työtä. Se mahdollisti kuitenkin sen, että pystyin aina olemaan lasteni tukena ja innostajana heidän opinnoissaan. Tyttärellämme on ollut hirvittävän vaikeaa, mutta ylioppilaaksi hänkin sentään kirjoitti ja opiskeli muuta lisäksi monta vuotta. Ilman vanhempien tukea hän ei olisi henkisesti kestänyt. Olenkin joskus sanonut, että ilman tytärtämme minä olisin erilainen ihminen. Hänen rinnallaan olen joutunut näkemään ja kokemaan myös muiden ihmisten hätää ja vaikeita sairauksia.
        Minun on myös pitänyt auttaa tytärtäni selviytmään kahden, hänen hyvän ystävänsä, fiksujen, yliopisto-opiskelijoiden itsemurhien jälkeisistä raskaista ajoista.

        Minua on koulutettu kovalla kädellä, mutta uskon nykyisin olevani melko empaattinen ihminen. Ainakin ystävieni henkisenä tukena olen tottunut olemaan.

        Näiden minuun kohdistuneiden ryöpytysten jälkeen, minulla oli aamulla herätessäni ensimmäisen kerran tunne, että minuun on tainnut iskeä masennus. Sain kuitenkin koottua itseni, mutta kiitos sinulle kirjoituksestasi. Se tuli tarpeeseen.

        Viisi aivoleikkausta tehty tyttärellenne, jouduit jättämään hyväpalkkaisen vakituisen työsi tyttäresi hoidon takia, mutta se teki sinusta paremman ihmisen, mutta nyt sinua masentaa? Ei sen takia, että tyttäresi "menetti" ystäviään yliopistolla ja henkensä vaarantui leikkauksissa, vaan siksi me kommentoimme kirjoitustasi? Jonkin verran olette voineet poikanne ja hänen perheensä elämää helpottaa?

        Turun yliopiston joka syksyinen vuosimaksu on n. 80€ perustutkinto-opiskelijalta, joten en myöskään usko noihin suuriin yliopistokustannuksiin. Niihin ei tarvitse lainaa ottaa. Jos poikasi on ottanut nuo kaikki lahjat vastaan, mitä sinä kerrot hänen ottaneen vastaan, niin ok by me. Häntä ei ole tässä vedetty höplästä, mutta entä hänen siskonsa, miten hän tänään voi, veljensä ei ainakaan tarvitse enää enempää ennakkoperintöä, kun kesämökinkin sai?


      • kertoisko joku
        Eräs anoppi kirjoitti:

        ja sen tähden en tilaa vierasta experttiä, kun olen kamala ja kiero otus.

        "Tuo aivoverenvuoto on vanha "vitsi"
        Eräs anoppi 20.5.2006 klo 10.38
        ja sen tähden en tilaa vierasta experttiä, kun olen kamala ja kiero otus."

        En osaa sanoa yhtään mitään, kun en ymmärrä viestisi pointtia.


    • Helinä-keiju

      Toisilla vaan on tapana sosialisoida ihmisen ammattitaito. Ei sitä kukaan pitkään viitti katella, sellasta ihmisen ammatin halventamista, että sitä voi ilmatteeksi käyttää kun se nyt sattuu tolla olemaan.

      • Helinä-keiju

        Koska viimeksi velijesi päässyt teillä kyläilemään ilman, että on joutunut samalla istumaan koneesi ääreen?


      • nassu
        Helinä-keiju kirjoitti:

        Koska viimeksi velijesi päässyt teillä kyläilemään ilman, että on joutunut samalla istumaan koneesi ääreen?

        Minä voin vastata: Mieheni ei ole yhdessäkään sukulaisten kyläpaikassa saanut olla ilman tietokoneen korjaamista enää vuosiin! Jaa, nyt valehtelen, äidilläni on saanut, koska hänellä ei ole konetta. Ja omalla mummollaan, joka on 87 v.


    • sähkömiehen sisko, kosmetol...

      Lähipiirissäni on paljon ns. käden taitajia, joiden ammatti liittyy osaamiseen, jota voi periaatteessa hyödyntää muuallakin kuin varsinaisissa työtehtävissä.

      Minulle ei koskaan tulisi mieleenkään pyytää tällaisia ihmisiä ILMAISEKSI tekemään itselleni palveluksia ja vedota siihen typerään lausahdukseen "sehän kävis sulta äkkiä, kun osaat". Nämä ammattilaiset tekevät työssään juuri sitä ydinosaamistaan. Vapaa-aika on sitä varten, että voi tehdä jotain muuta. Tätä on monien ihmistä niin vaikea ymmärtää, että pistää välillä oikeasti vihaksi.

      Ei. Pianisti ei tule bändeideen soittamaan koko illaksi serkun häihin puoli-ilmaiseksi, vaikka sattuukin olemaan pianisti serkku. Hänellä on keikkapalkkiot ja koska yleensä häätkin osuu la-iltaan, jolloin muutenkin HYVIN MAKSETTUA keikkaa pukkaa, miksi hän tulisi tekemään samaa hommaa ilmaiseksi ? Miksi sitä on vaikea ymmärtää ??????? Miksi vedetään herne nenään, kun ystävällisesti kieltäydytään kunniasta ???????

    • ei ilmaistöille!

      Sukulaisuus ei velvoita jakamaan ilmaistyötä. Miksi veljenpoikasi pitäisi luoksesi juosta. Mene itse ja kestitse poikaa ja houkuttele sitten mukaasi vilkaisemaan tumpun tekosiasi!

    • marella

      Voisikohan ongelmasi olla siinä, mistä sähkömiehen sisko kirjoitti?

      Jos sinulla ei ole tarjota mitään vastapalvelusta pojalle, niin sitten niistä neuvoista pitää maksaa.

      Itse viimeksi häiriköin kaverin kampaaja-opiskelija tytärtä pikkujoulukampauksen merkeissä. Tyttö tuli meille kotiin, leikkasi 2 hiukset teki kampauksen vielä kyyditsi minut pelipaikalle > pyyntö oli 20 euroa!

      Laitoin tytön tilille 50, mielestäni se oli lähempänä kohtuullista korvausta.

      Ilmainen työ ei tekemällä lopu:(

    • niipä taas

      Se, että on hyvä koneiden kanssa ei tarkoita, että pitäisi auttaa muita, jotka eivät ole. MENE HERRAN JUMALA KURSSILLE OPETTELEMAAN ITSE!
      Olen itse tyttö ja hyvä koneiden kanssa. Ja arvatkaa vaan kuinka paljon rasittaa kun sukulaiset olettavat, että minun KUULUU korjata heidän koneitaan, koska minä osaa. On minulla muutakin tehtävää. En minä soita sukulaiselle, joka kerta kun jääkaappini menee rikki, vaan ammattilaiselle. Hänelle siitä maksetaan.
      Eli jätä se poika rauhaan! Ei hän ole mikään palvelija!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mihin Ilkka Kanerva kuoli?

      Kun näin jokin aika sitten kuvan riutuneen näköisestä Kanervasta, sanoin vaimolle että haimasyövältä vaikuttaa. Vaimon isä oli kuollut kyseiseen tauti
      Maailman menoa
      263
      16822
    2. Oho! Susanna Laine uudessa hiustyylissä - Julkkismeikkaajalta tiukka palaute: "Ihan sama..."

      Ex-Salkkarit tähti ja juontaja Susanna Laine on monessa mukana. Ex-missi tunnetaan pitkistä, vaaleista hiuksistaan . Mitäs tykkäät uudesta hiustyylist
      Kotimaiset julkkisjuorut
      23
      5414
    3. Ilkka kanerva

      Ilkka Kanerva kuollut 74v
      Turku
      115
      2560
    4. Yllätyspaljastus: Poppari Robin Packalen kiittää urastaan iskelmätähti Juha Tapiota: "Jos mä en..."

      Oi, mikä tarina. Juha Tapio ja Robin ovat kyllä symppiksiä molemmat. Kumpi heistä on suosikkisi? https://www.suomi24.fi/viihde/yllatyspaljastus-poppar
      Kotimaiset julkkisjuorut
      15
      2036
    5. Venäjän lippulaiva Moskva upotettu Mustallamerellä

      Venäjän laivaston lippulaiva Mustalalmerellä on 180 m pituinen, Neuvostoliiton aikana rakennettu Moskva-niminen risteilijä. Ukraina ilmoitti eilen saa
      Maailman menoa
      336
      1755
    6. Pikkaraiskan puhelut

      Mitä tuo jätkä hakee sillä että julkaisee kuinka kauan on puhunut puhelimessa? Tekee itsestään vieläkin idiootimman tuolla vai mikä tää juttu?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      111
      986
    7. Ilkka Kanerva on kuollut

      74-vuotiaana.
      Maailman menoa
      59
      948
    8. Hossein Najaf juotti lapset humalaan ja käytti häikäilemättä hyväkseen

      Keski-Suomen käräjäoikeus on tuominnut 60-vuotiaan Hossein Najafin neljän vuoden vankeusrangaistukseen. Ensimmäisen tytön kanssa hän oli useita kerto
      Maailman menoa
      30
      861
    9. Sofia Belorf ja Sonja Aiello

      Viihtyvät yhdessä dinnerillä. Pienet piirit. Mitä ajatuksia herättää ?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      43
      856
    Aihe