Umpimielinen

Pettäjät eivät koskaan ole mieleltään aikuisia tai sitten ovat mielisairaita. Tyhmiä he ainakin ovat vaikka olisikin korkeakouluopintoja tms. Jos empatiakyky puuttuu ja luulee voivansa tehdä mitä tahansa ilman että tulee seuraamuksia voi käydä noin. Pettäjälle ei koskaan pidä antaa anteeksi vaikka he miten rukoilisivat. Ero on aina kaikkein paras ratkaisu, sillä petturiin ei voi luottaa. Esim. sodassa maanpetturit ammutaan esimerkiksi muille sotilaille jotta he pysyisivät ruodussa.

Minulla on kokemuksia tämän asian eri puolista. Kysymyksesi ovat turhia. Avioliittoa voi pettämisen jälkeen jatkaa, mutta uudelta perustalta. Luottamus toisen ennustettavuuteen ja ymmärrettävyyteen on mennyt ikuisesti. Toki sitä voi uskotella itselleen, että toinen on 'valaistunut' eikä omaa pimeitä puolia.

Itse asiassa sinun tulisi keskittyä ymmärtämään vain itseäsi. Toisen mielen liikkeisiin sinä et suunnitellusti juurikaan kykene vaikuttamaan. Tärkeätä on vain ja ainoastaan se, että pysyttelet selvillä omista ajatuksistasi ja tunteistasi.

Mielestäni hyvin vakava virhe on ajatella, että kunhan ymmärrän tai käyttäydyn jotenkin, toinen rakastaa minua ja elämä on kunnossa.
Tajuat tuon virheen, jos ajattelet jotakin suhdetta joka sinulla on ollut. Ei sinun tunteesi toista kohtaan riippuneet niin hirveästi siitä, oliko toinen juuri mieliksesi? Ehkäpä päinvastoin: jos toinen on vankasti oma itsensä, on hänen kanssaan helpompi olla ja sopia.

Tällä palstalla on ollut hyviä neuvoja parina viime päivänä siitä, miten uskoton puoliso saadaan vastuuseen teostaan. Katsopa niitä, ja irtaudu toisen ajatuksien tuntemiseen, ymmärtämiseen tai muuhun häneen liittyvistä kuvitelmista. Tarjoa tila uudelle, riippuvuuksista vapaalle elämälle, parisuhteessa tai ilman.

Mä olen itse ihastunut ja ehkä enemmänkin.. naimisissa olevaan mieheen... Meidän juttua on jatkunut vuoden.. En pysty itse lopettamaan, eikä varmaan hänkään. itse erosin jo vuosia sitten, ja tänä aikana on ollut juttua jos toistakin... Nyt kuitenkin eka kertaa tuntuu tosi hyvältä ja tasaiselta (?) Joku kait arvostelis, mutta kerran täällä eletään , enkä mä pysty mukavaa ihmissuhdetta hylkäämään vaikka varattu onkin...enkä kyllä tieten tahtoen haluais ketään loukatakaan..
Mutta itse ahdistavassa liitossa pitkään olleena, tiedän että kyllä sitä vaan syliä ja hellyyttä kaipaa - jos ei omassa parisuhteessa sitä ole, niin kiva jos jossain...
arvostelkoot ketkä haluaa ! mä pidän tästä ihmissuhteesta ja toivottavasti se jatkuu pitkään :)

rakastunut ja löytänyt sen oikeat kemiat omaavan. Nyt kiroaa oman tyhmyytensä ja koko aja pelko perseessä ,että ei enää kelpaakkaan takaisin.