Aloin yrittään täältä jonkilaista seuraa tähän masennukseen ja ajatuksiin, koska kaikki on hullun myllyn ja tarvisin tosiaan positiivistä enkä jatkuvaa negatiivista palautetta että paranene lopulta. Olen sairaalassa itsemurha yrityksen vuoksi. Olen ollut 2 viikkoa ja yksin näiden aajatusten kanssa (tuleeko minusta vielä eläjää ja parisuhteeni on kokonaan vain tasolla jossa mieheni ei käy mutta muistaa kyllä joka päivä soittaa ja muistuttaa kuinka paska ihminen olen. Parantumiseni ei ole päässyt(olen somaattisessa sairaalassa en mielisairaalassa)kunnolla alkuun ku kokoajan henkisesti lyödään lisää paskaa päälle ja tietoa ei ole edes meneekö täällä vielä viikkoja vai kuukausia koska vammasta tuli kuiten paha. Toivon positiivistä kannanottoa sillä negatiistä kyllä saan ja ihan tuutin tädeltä. ole kiltti ja auta minua ajattelemaan että elämässä on vielä jotai hyvääkin eikä tätä mitä itse olen saanut kokea vuosi kaudet joka ajoi tähän!!! EN HAE SÄÄLIÄ!!!
Sairas!
Ihmisyys kaikille!
111266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Hei,
Vaikea on auttaa kun en tiedä taustakuvioita.
Mikäli miehesi soittelut aiheuttaa sinulle ahdistusta jatkuvasti, älä ota vastaan enää niitä puheluja.
Sinulla on oikeus eheytyä ja parantua, miehesi negatiivinen käytös niinkuin itse mainitsit aiheuttaa vain lisää tuskaa.
Ota askel eteenpäin ja ajattele vain itseäsi.
Onko parisuhteesi sen arvoinen että kärsit siitä? Miksi roikut miehessä joka satuttaa?
Näitä olisi hyvä joskus itseltään kysyä. Emme ymmärrä aina miten kuluttavaa voi tuhoisa parisuhde olla koska olemme jääneet ns. "koukkuun" vaikka suhde olisi miten paha tahansa.
Googlaa tietoa esim. narsismista, läheisriippuvuudesta (itse olen saanut apua kun ymmärsin mistä kiikasti, olin henkisesti loppuun ajettu ja kuolema oli vain unelma paremmasta).
Voin sanoa että elämässä on paljon muuta, ihania ja voimia antavia asioita kun ne vain löytää.
Vaikean tien käytyäni tajusin miten ainutlaatuinen olen, miten ihanaa elämä on ja miten onnekas on se ihminen joka valitsee minut puolisoksi:-)
Voimia ja jaksamista sinulle. Kuolema ei ole ratkaisu vaan pakokeino, ethän voi tietää miten sinulle kävi jos kuolet.
Aloita itsestäsi, tuntemuksistasi ja ajatuksistasi.
Sillä ei ole mitään merkitystä mitä olet tehnyt tai tekemättä jättänyt NYT TÄSSÄ TILANTEESSA!
Älä anna kenenkään kulkea ylitsesi äläkä kulje kenenkään yli.
Aurinkoista kesän alkua ja virtuaalihalaus sinulle!
Mulla oli samanlainen tilanne muutama vuosi sitte.Jätkä vaan haukku paskaks ja kohteli ku olisin ollu joku jäteastia jonne heittää kaikki paska.Kaksi vuotta kärvistelin kunnes sain tarpeekseni.Lähin kävelee:) yksi elämäni parhaimpia päätöksiä! Nyt mulla on mies joka kohtelee mua kun rakastava mies naistaan..
Kukaan ei ole kuolemisen arvonen!
Nyt meillä on 3vk ikäinen suolinen nyytti:)
Nyt ajattelet itteäs.En tiedä millainen vamma on mutta hoidatat ittes kuntoon ja sitten lähet kattelemaan millasia kaloja meressä on:)
Oletko pohjimmiltasi luova ihminen, kokeile taideterapiaa? Rennolla asenteella, omaksi iloksi.
Ihmissuhteet kannattaa hoitaa kuntoon, mutta hoida ensin itsesi. Usein asiat kasaantuu ja silloin kaiken näkee vain negatiivisena, mutta kun elämänilosta saa taas vähän kiinni, niin asiat alkaa sutviutua.
Tsemppiä!
Ensimmäiseksi Iso halaus! Onneksi olet vielä seurassamme.
Hyvä että olet alkanut etsiä jonkinlaista purkautumiskeinoa tunteillesi, vertaistuki on erittäin hyvä keino paranemiseen.
Et siis ole mielisairaalassa(koko sanakin puistattaa) , itse olen ko. sairaaloissa vieraillut useitakin kertoja ja kokemukset vaihtelevat.
Suosittelen kuitenkin sinua tutustumaan joihinkin avo-osasto mahdollisuuksiin, JOS koet siihen tarvetta. Itse olen saanut apua niistä ja tarvittavan hengähdyshetken pois arjen paineista..
Parempaa jatkoa sinulle ja muksaa kesää!
Ethän usko missään tapauksessa negatiivisia kommentteja itsestäsi, ne kun eivät ole totta! Kypsymätön ja kehittymätön ihminen antaa toiselle sellaista palautetta ja sellainen ei pidä paikkaansa. Tiedät itse mikä olet ja olet varmasti hyvä! Sinä tulet kyllä paranemaan. Aika auttaa, itsetuntosi kohoaa ja itsetunemuksesi. Miehesi on itse sairas, mikäli tuollaista suustaan päästää ja vielä tietäen miten se toisiin vaikuttaa. Voisit etsiä parempaa seuraa. Eikös totta?
Minun ex mieheni harrasti tuollaista lähettelemällä puhelimeni täyteen tekstiviestejä ja sähköposteina. En enää lukenut niitä enkä vastannut niihin. Jos se vielä lähettää yhdenkin aion tehdä rikosilmoituksen.
Sairaus on siellä joka tuollaista harrastaa. Ne eivät vain itse ymmärrä sitä. Tuntuu kuin he olisivat jo lapsina olleet jonkinlaisia koulu kiusaajia.
Nyt vain leuka pystyyn, tukka taakse ja elämä edessä.(Muista aina tämä kun meinaat masentua)
Jossain on vielä se oikea mutta se vain ottaa oman aikansa.
Kertoisitko meille miksi se mies sitten pitää sua niin paskana ja huonona ihmisenä? Mitä sellaista olet tehnyt? Miten olet käyttäytynyt? Ensi kerralla sanot sille, että tämä ns. suhde on nyt tässä, eikä hän saa enää koskaan soittaa ja lyöt luurin korvaan... Riippuu tietysti oletko ansainnut sen mitä mies sinusta puhuu.
ja paljon. Opettele sanomaan ei sellaisille asioille joista et pidä, älä ota vastaan puheluja. Opettele rakastamaan itseäsi, ei ole mitään niin tärkeää sinulle, kuin sinä itse, sinun oma parantumisesi on sinulle kuitenkin kaikkein tärkeintä. Tee päivittäin jotain pieniä asioita joista mielesi tulee hyväksi ja itke ulos kaikki se paha mitä on tapahtunut. Jos sinulla on hyvä ystävä, joka jaksaa kuunnella, kuunnella ja kuunnella sinua, olet onnekas, purkamalla yhä uudelleen pahoja asioita ulos, parantumisesi on lähtenyt käyntiin. Siihen saattaa mennä kauan, mutta se kannattaa, tiedän kokemuksesta ja tätä elämääni en vaihtaisi entiseen enään IKINÄ, vaikka edelleenkin olen yksin, mutta nautin jokaisesta päivästä hymyillen. Katso ikkunasta ulos, koivut ovat lehdessä, kevät on tullut ja kohta on kesä, nauti luonnon parantavasta voimasta. Voimia ja jaksamista sinulle, kyllä elämä kantaa!
tosiaan vähän samanlainen tilanne ollut mulla, nyt menee vähän paremmin. Sain lääkityksen yms. Vieläkin tunteet ailahtelee laidasta laitaan, ja on levoton olo. En tiedä oikeen mitä elämästä tulee.. Et siis ole yksin! Ja kyllä niitä parempia aikoja tulee. Suosittelisin poistamaan elämästäsi kaikki ne ihmiset jotka tuo negatiivisiä tunteita hetkeksi ainakin, ja kokoamaan ympärillesi ihmisiä jotka on aidosti sun puolella. Ja asioita jotka helpottaa oloa. Tsemppiä!
Kiitos teille kaikille! Olen ollut tosi huonossa kunnossa ja oli ilo lukea et ei syytellä ja mollata lisää vaan annetaan oikeita maalaisjärki neuvoja jotka "pitäisi toimia". Oisi kiva jos jollakin on halua alkaa aivan sanan vaihtoon sillä olen täällä aika yksinäinen. Laita osoitteesi jos vähäänkään kiinostaa. Olisi kiva kuulla positiivistä ja jakaa jonku kanssa tämä suma joka on syntynyt. Mutta odottelen!
älä lyötyä lyä vaan eipä tuo juuri niin mene vaikka haluais...tätä juttu kirjottaa elämää nähnyt mies 36v on ollu ylä ja ala mäkiä avohoidosta apua hakenu kun tuntunu etten enää jaksa tätä peetä ja hyvä niin se sai minut ajattelee ettei minun asiat vielä kovin huonosti on asunto.ruokaa,vettä ynnä muuta yksinäistä kyllä sitä en kiellä mutta ehkä joskus se päivä risu kasaanki paistaa....siis sinulle vain neuvoksi keskity itseesi kyllä noita peen heittäjiä riittää jotka itseasias tarveisivat itse hoitoa..