Viisi vuotta hyvässä parisuhteessa. Ei alkanut salamoiden siivittämänä, mutta kasvoi lujaksi rakkaudeksi. Menin silti ja ihastuin toiseen mieheen kaksi vuotta sitten ja olen ollut ihastunut häneen tämän ajan. Mieheni tietää asiasta. Hän rakastaa silti minua ja minä edelleen häntä, siksi en ole lähtenyt tästä suhteesta, joka on ollut melkoista vuoristorataa tämän ihastumiseni seurauksena.
No, ihastuminen alkaa luojan kiitos olla jo ohi, minulle on tullut täysi tyhjä vaikkakin helpottava tunne. Koko kaksi vuotta olen rimpuillut tässä suhteessamme, mutta nyt on ajatukset vielä sekaisin siitä, että onko tämä kaikki sittenkään oikein kellekään. Tietenkin täysi paska olo kaikesta siitä mielipahasta mitä toiselle aiheuttanut ja usko itseenkin mennyt ihan täysin kaiken tämän seurauksena. Vaikea erottaa mikä on oikein ja väärin enään tässä tilanteessa...
No, ihastuminen alkaa luojan kiitos olla jo ohi, minulle on tullut täysi tyhjä vaikkakin helpottava tunne. Koko kaksi vuotta olen rimpuillut tässä suhteessamme, mutta nyt on ajatukset vielä sekaisin siitä, että onko tämä kaikki sittenkään oikein kellekään. Tietenkin täysi paska olo kaikesta siitä mielipahasta mitä toiselle aiheuttanut ja usko itseenkin mennyt ihan täysin kaiken tämän seurauksena. Vaikea erottaa mikä on oikein ja väärin enään tässä tilanteessa...
Vastaukset 3
Vanhimmat
rakkaus. Kannattaisi olla itsekseen jonkin aikaa ja miettiä ihan itseä ensin. Miehesi ei arvosta itseään yhtään kun haluaa vielä jatkaa Sinun kanssasi. Too sad.
kyllä hän arvostaa. Mutta mitäpä se rakkaus sinun mielestäsi on? siihenkö ei kuulu "kipeitä" juttuja ollenkaan?
Vastaava kokemus on. Aika meillä auttoi. Ja kuten sanoit, rakkauteenkin voi kuulua kipeitä juttuja. Onnea heille, joiden rakkaus on ollut aina ongelmatonta ja kaunista, mutta se on aika harvinainen tilanne.