Neuvoja pliis

Nyt meitsin käämit hirtti kiinni viimeisen kerran, tähän miehen ainaiseen kaveri rumbaan!
Ihan oikeesti se on niitten kans kohta naimisissa, kaiketpäivät ne istuu meillä tai sitte ne pörrää tuolla jossain yhdessä, tai sitte ne soittelee vähän väliä.
Nytki sen piti mennä hoitelemaan omia asioitaan, mutta yllätys yllätys se onki kaverinsa kanssa syömässä ja kaikki aika menee nyt sen kans luuhatessa. Grrr! (Joo vikaa on kyllä miehessäkin!)
Ei siinä mitään pitäähän kavereita olla mutta joku raja jossain sentään.
Ei niiten tarvis kokoajan olla kuvioissa niin ettei enää saa ollenkaa omaa rauhaa, olo on kotona niinkun asuis jossain kirjastossa tai huoltoasemalla.
Mä olen niin kypsä tuohon touhuun että aijon alkaa ilkeeks. Haluan että ne miehen kaverit lakkaa käymästä täälä kokonaan, en jaksa kattoo niitten naamoja enää yhtään.
Kysynki nyt hyviä keinoja päästä niistä erilleen, ampua en sentään viitti.
Vinkkejä vois antaa myös miten saan miehen tajuamaan perhe- ja "kaverisuhteen" eron.
Erota en haluais, miehessä monta muuta hyvää asiaa paitsi tuo ärsyttävä piirre, mikä pitäis saada ns. normaalille tasolle.
Kertokaa nyt jotain ettei tarvi teidän viikkolehden lööpistä lukee jotain kauheuksia..... ; )
8708
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

tuollaisen ikiteinin mieheksesi? Oma vika, turha sun on täällä valittaa omista valinnoistasi.

Äänestä
  • sun miehes ja elämäs on tietenki täydellinen, vai mitä?

    Äänestä

  • .............................. kirjoitti:

    sun miehes ja elämäs on tietenki täydellinen, vai mitä?

    oikein kuuluu?

    Ainakaan mun mies ei ole ikiteini.

    Äänestä

Kaksi vuotta sitten jätin samanlaisen miehen. Jos rehellinen olen, niin luulen että hän ei joko ole kypsä suhteeseen ollenkaan, taikka hän ei ole kypsä suhteeseen juuri sinun kanssasi.

Jossain kuitenkin mättää.

Äänestä
  • Exäni muistutti melkoisesti edellä kuvattua tapausta. Kaverit , työ ja Lapinkulta-pullot oli ilmeisesti parmpaa seuraa kuin perhe. 18 vuotta katselin ja sitten mitta tuli täyteen.Ainoa mikä harmittaa on se etten lähtenyt aikaisemmin...

    Äänestä

Tuo juttu pitää miehesi itse tajuta, ei ketään voi väkisin muuttaa. Sitäpaitsi ihmiset harvoin muuttuvat, olosuhteet on useammin ne jotka muuttuvat..eli, muuta olosuhteita ;D

Voit tietenkin keskustella miehes kanssa, mut varmaan olet jo yrittänytkin.

Äänestä

taidatte olla vielä nuoria,koska ei kai kypsälle aikuiselle ihmiselle kaverit ole noin tärkeitä!tottakai niitä täytyy olla mut ei se saa häiritä perhe-elämää.en osaa sua neuvoa mut sun täytyy puhua miehes kans tästä ja tehdä selväks että et siedä sitä et miehen kaverit "asuu" teillä.koti on koti eikä mikään kimppakämppä.kysy mieheltäs mitä se tykkäis jos ite tekisit samaa..

Äänestä

Oli melkein samanlainen, ero oli siinä et se oli liian kiltti sanomaan niille EI.
tein niille kavereille selväks että tämä on minunkin koti, jossa tahdon olla rauhassa. Vaikein tapaus oli mieheni isä. Jos ne soittivat ja pyysitvät kyytiä ym. Minä vastasin puhelimeen ja sanoin et nyt EI onnistu. Johan rupes väheneen soitot. Sanoin että saa tietenkin käydä kylässä ja pyytää apua, kunhan ei mene liiallisuuksiin! esim. joka päivä kolme kertaa pitää kuskailla johonkin, ja vielä ilma bensarahaa.. Appiukko saattoi pahimpina päivinä soittaa 10 kertaa ja pyytää kyytiä, rahaa tai tulla käymään..
Kyllä ne vieläkin kyläilee, mutta onpahan ainakin harventunut;)
Mulla kans mitta täytty niin et huusin niille naama ihan punasena=) Koitas kestää!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Räjähdysvaara kirjoitti:

Nyt meitsin käämit hirtti kiinni viimeisen kerran, tähän miehen ainaiseen kaveri rumbaan!
Ihan oikeesti se on niitten kans kohta naimisissa, kaiketpäivät ne istuu meillä tai sitte ne pörrää tuolla jossain yhdessä, tai sitte ne soittelee vähän väliä.
Nytki sen piti mennä hoitelemaan omia asioitaan, mutta yllätys yllätys se onki kaverinsa kanssa syömässä ja kaikki aika menee nyt sen kans luuhatessa. Grrr! (Joo vikaa on kyllä miehessäkin!)
Ei siinä mitään pitäähän kavereita olla mutta joku raja jossain sentään.
Ei niiten tarvis kokoajan olla kuvioissa niin ettei enää saa ollenkaa omaa rauhaa, olo on kotona niinkun asuis jossain kirjastossa tai huoltoasemalla.
Mä olen niin kypsä tuohon touhuun että aijon alkaa ilkeeks. Haluan että ne miehen kaverit lakkaa käymästä täälä kokonaan, en jaksa kattoo niitten naamoja enää yhtään.
Kysynki nyt hyviä keinoja päästä niistä erilleen, ampua en sentään viitti.
Vinkkejä vois antaa myös miten saan miehen tajuamaan perhe- ja "kaverisuhteen" eron.
Erota en haluais, miehessä monta muuta hyvää asiaa paitsi tuo ärsyttävä piirre, mikä pitäis saada ns. normaalille tasolle.
Kertokaa nyt jotain ettei tarvi teidän viikkolehden lööpistä lukee jotain kauheuksia..... ; )

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu