Mikä siinä on niin kauheaa jäädä yksin? Onko se todella yksinäisyys vai yhteiskunnan malli, johon kaikkien pitäisi sulautua?
Olen ruvennut miettimään, että mikä on todellinen puolison ja perheen merkitys?
Miksi minusta tuntuu kurjalta olla 3-kymppinen sinkku - koska koko tämä maailma pyörii pariskuntien ympärillä, puoliso on kuin jokin itseisarvo?! Sinkku on täällä toisen luokan kansalainen.
Aiemmin jaksoin kuunnella joidenkin omaa egoaan minun kustannuksellani pönkittävien typerysten yksinpuhelua seurustelusta, avoliitosta, avioliitosta ym. Sittemmin olen valikoinut ystäväni tarkemmin.
"Milloin sinä menet naimisiin ja hankit lapsia?" Sitten, kun tapaan tasapainoisen, ikäiseni, sitoutumiskykyisen miehen, sitten. Tai jos jaksan sanoa todellisen mielipiteeni ja kuunnella kauhistelua ja päivittelyä sanon, että ehken koskaan, ehkä jään yksin ja mikä tragedia se sitten muka on?!
Olen ruvennut miettimään, että mikä on todellinen puolison ja perheen merkitys?
Miksi minusta tuntuu kurjalta olla 3-kymppinen sinkku - koska koko tämä maailma pyörii pariskuntien ympärillä, puoliso on kuin jokin itseisarvo?! Sinkku on täällä toisen luokan kansalainen.
Aiemmin jaksoin kuunnella joidenkin omaa egoaan minun kustannuksellani pönkittävien typerysten yksinpuhelua seurustelusta, avoliitosta, avioliitosta ym. Sittemmin olen valikoinut ystäväni tarkemmin.
"Milloin sinä menet naimisiin ja hankit lapsia?" Sitten, kun tapaan tasapainoisen, ikäiseni, sitoutumiskykyisen miehen, sitten. Tai jos jaksan sanoa todellisen mielipiteeni ja kuunnella kauhistelua ja päivittelyä sanon, että ehken koskaan, ehkä jään yksin ja mikä tragedia se sitten muka on?!
Vastaukset 13
Vanhimmat
se on se ihmisen mieli ja sydän joka kaipaa luonnostaan toista ihmistä rinnalle kulkemaan. Se on kaikkein pahinta, kun ei ole ketään vaikka kovasti haluaisi. Ihmistä ei ole luotu olemaan yksin, se jo todetaan isossa kirjassakin jossa sanotaan että "kaksi on parempi"...tai jotain tuohon suuntaan.
joillekin on aannettu aseksuaalisuude armolahja, ja niiden on parasta olla yksin eikä koettaa avioon koska eivät hallitsisi sitä hommaa
ihmiset yrittää täällä esittää ja päteä jotain joka paikassa...seurustelukin on joillain jotain ihme oman egon kohottamista. Hitsi mä oon kova jätkä kun mä seurustelen...Mä en muuten kelpaa yhyy, yhyy..
Mä on paras ja sitä asia ei muuta mikään.
HARD, HARD Hallelujah
Bringing balls back in Finland
toisilla vaan on se yksinäisyys jota ei kestä. Ihminen kaipaa rakkautta ja sitä toista ihmistä.
Ei oman egon kohottamiseen eikä ympäristöä tai yhteiskuntaa varten parisuhdetta pidäkään käyttää. Parisuhde on sitä varten että on kaksi jotka rakastaa toisiaan, se on ainoa oikea syy olla jonkun kanssa.
Nykyisin taitaa enemmistö olla eronneita, yksinhuoltajia, lapsettomia aviopareja, uusperheitä tai sinkkuja.
Perinteinen ydinperhe on harvinaisuus.
Tietty on mahdollista että olet oikeasti lesbo? Jos miehet ei vaan sytytä, niin kokeile naista..Mä ainakin tykkään naisista.
Itseä ainakin häiritsee erityisesti se, että jopa työpaikalla tulee puheeksi joskus noita perheeseen/suhteeseen liittyviä asioita. Mielestäni älytöntä, että tuollaisista henkilökohtaisista asioista puhutaan työpaikalla. Lähes kaikki tuntemani henkilöt on joko naimisissa tai seurustelee, mikä tietysti tekee tilanteen entistä tukalammaksi. Ainoastaan muutama ihminen tietää, että olen naisten suhteen täysin kokematon ja sikäli siis eräänlainen friikki.
Ärsyttävää, kun pitää jopa valehdella jotta muut ihmiset ei ala pitää jotain outona luuserina. Kaikki ihmiset kun ei oikeen tunnu käsittävän, että kaikille ihmisille se toiseen sukupuoleen tutustuminen ja parisuhteet ylipäätänsä ei ole mikään itsestäänselvyys.
Kyllä työpaikalla puhutaan jonkun verran suhteista ja perheestä, mitä on esimerkiksi puuhattu viikonloppuna. Olisihan se vähän outoa, jos ei ikinä kukaan koskaan missään mainitsisi puolisoaan ja lapsiaan, vaikka ne ovat juuri niitä ihmisiä, joiden kanssa lähes kaikki aika työn ulkopuolella tulee vietettyä. Eivät ne ihmiset halua sinua kiusata puhumalla suhteistaan, se on vain normaalia. Useimmat ihmiset kuitenkin elävät parisuhteessa tai ainakin treffailevat tai seurustelevat.
Miksi sitten pitäisi valehdella? Tuskin kukaan töissä kyselee mitään todella intiimiä ja onhan oikeasti olemassa se joukko ihmisiä, joka ei koskaan puolella sanallakaan mainitse mitään puolisostaan ja viidestä lapsestaan tai avokista tai pitkästä suhteesta.
Saa sen mielikuvan tekstistäsi että vain seurustelevat ja perheelliset olisivat kunnon ihmisiä. Että vain heillä olisi "elämä".
Tarkoitin lähinnä sitä, että ihmiset yleensä puhuvat elämästään jonkin verran myös työpaikalla. Se on normaalia. Perheellisillä tähän elämään yleensä kuuluu kiinteästi perhe, jonka aikaa vietetään. Samoin seurustelevilla tähän elämään kuuluu yleensä kumppani. Minusta on aivan normaalia, että keskustelussa tulee esiin niitä ihmisiä, joiden kanssa viettää paljon aikaansa.
Ole vaan tyytyväinen tilanteeseesi, kyllä tässä parisuhdehelvetissa kyrvistelijöitä riittää.
Sä mikään toisen luokan kansalainen ole. Mua ihmetyttää suunnattomasti tämä nykynuorison tavallisuus- ja turvallisuushakuisuus: naimisiin viimeistään 27-vuotiaana, pakettitalo pellon laidalla, 2 lasta, suojatyöpaikka, tosi-tv, farmarivolvo ja jokavuotinen 2 viikon loma jossain vitun Bulgarian kultahietikolla. Jippii. Ei vois ainakaan itseäni vähempää kiinnostaa moinen pystyynkuolema.
Sinne sinäkin päädyt vaikka kuinka aiot kalliokiipeillä ja etsiä kadonneita kaupunkeja, unelmasi kuolevat pystyyn kun pääset teinivuosilta eteenpäin. Eikä se ole mitään kuolemista vaan normaalia elämää.