olette ajatuksesta, että oikeastaan sydän ei voi särkyä kuin kerran oikein kunnolla?
Mitäs mieltä
kummissaan
61109
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos se tätä enempää on särkyäkseen, se hajoaa atomeiksi taivaan tuuliin.... Ehkä se ei sitten niin enää säry, kun on jo useamman kerran ja viimeksi nyt kunnolla. Tai jään ikuiseen puolittaiseen kärsimykseen kun ei parane.
sun sydämen on särkenyt? :(
Niinhän mäkin luulin kokeneeni jo yhtä ja toista tällä sydänosastolla. Mutta viime aikoina sydän parka on ollut sellaisessa höykytyksessä, että... Itse asiassa olen päättänyt, ettei sitä kukaan tule enää viemään vastaavalla tavalla. Paitsi sitten tämä ihanuus, jolla on kaikki valta sen ohjailuun...
Tai ainakin se ensimmäinen särkyminen sattuu kaikkein eniten... Eikä siitä ihan kokonaan taida toipua koskaan.
Nuorempana sitä kasasi nopeasti sydämensä palaset takaisin ja heittäytyi sitten uuteen suhteeseen täysillä.
Nyt vanhempana, tuo sydän hajoaakin hiekanjyvän kokoisiksi muruiksi ja kestää yllättävän kauan että sen saa kasaan, vai saako sittenkään?
Ehkä siihen on syynä että sitä jo toivoo niin kovasti onnellista loppuelämää, ja pettymyksen tunne onkin moninkertainen.
Ei siihen totu koskaan.
Ei sydämeensä voi tehdä kuorta jos haluaa päästää sinne toisen ihmisen, mutta kun avaa toiselle sisimpänsä avaa sen myös haavoittamiselle.
Minä kasaan sen vielä kuitenkin vaikka kestäisi miten kauan, sillä tiedän kun illalla tähtiä katselen,, jossain on joku joka katselee samoja tähtiä, yhtä yksinäinen kuin minäkin, toisillemme luotuja, kunhan vain ensin löydämme toisemme.
koskaan ei päästä ketään niin lähelle enää...