nimiongelma

Lapselle tulee isän sukunimi, jos olet tunnustanut lapsen- äidin sukunimi, jos et. Missään tapauksessa laki EI salli lapsen sukunimeksi jotain tuntematonta.

Ihme homma ettei nainen ymmärrä tilanteen ikävyyttä sinun kannaltasi. Meinaan jos homma olis toisinpäin (teoriassa) niin miehen olisi ainakin PAKKO ymmärtää moisen tilanteen mahdottomuus.

Ei kai siinä muu auta, kuin yrittää vielä istuttaa nainen kunnon keskusteluun. Toivottavasti saatte selvitettyä. Jollain tapaa ajattelisin, että omalla kohdallani ottaisin itse aviopuolison nimen ja sama tulisi myös miehen lapselle. Exän kanssa saaduilla lapsilla pysyisi heidän isänsä nimi. Tuollaisessa tilanteessa on hankala järjestää koko perheelle samaa nimeä, mutta ainakaan tämä naisesi haluama ratkaisu ei itsellä kävisi tosissaan edes mielessä.

mikä nyhverö olet.

Pistä se ämmä ruotuun.

Kuinka voi edes harkita tuollaista!?!

Toki ymmärrän yhteenkuuluvuuden tunteen herättämisen, mut kyllähän lapsella on oikeus oman äidin/isän nimeen eikä kenenkään ventovieraan! Eri asia olisi jos syntyneen lapsen isä ei kuuluisi millään lailla lapsen elämään.

Jos naisellesi yhteinen nimi on niin tärkeä, niin vaihtakaa kaikki naisen tyttönimeksi, eipä tule sanomisia kenellekään ja ei tarvi ihmetellä lapsenkaan vieraan sedän sukunimeä.

Koitakaa vielä keskustella, ja yritä saada näkemään kuinka järjetön hänen oma ajatuksensa on, vaik ajatus onkin kaunis!

Mikä sukunimi teillä on kun menette naimisiin, eikö avovaimos ota sun sukunimeä? Jos ei ota niin hyvinhän lapsella voi sitten olla sun sukunimi, ja vaimollas ja exän lapsilla omansa.

No enpä ole järjettömämpää ikinä kuullut. SINUN lapsellesi tulisi jonkun "vieraan" miehen nimi. Se ei ole sukunimen valintaperuste, että exän nimi on hieno. Jos nainen rakastaa Sinua, luulisi että sinun sukunimesi on se maailman hienoin, vaikka olisit "Virtanen" ja exän nimi "Mannerheim.".

Onkos tältä naisen exältä kysytty, miltä hänestä tuntuu, jos sinun lapsesi saa hänen nimensä.
Pysy lujana!

olet lapsen sitten mennyt tekemään. Jospa se sinun lapsesi onkin sen exän? (Vanha suola janottanut) Et kai suostu nimeämään lastasi naisen entisen miehen nimellä? Johan sulle hevosetkin nauraa.

No on kyllä ihan ymmärrettävää että sinä et ole kovin innoissasi vaimosi sukunimisuunnitelmista!

Ihan oikein teet, jos et naisen exän sukunimeä ota. Miksi pitäisikään? En minäkään ottaisi. Nimi on kuitenkin useimmille ihmisille identiteetti-asia, ja itselleen suht. tuntemttoman ihmisen sukunimen ottaminen ei varmsti tunnu hyvältä. Miksei yhteiselle lapsellenne voi tulla vaikka yhdistelmä-sukunimeä? Miksi kaikilla perheessä on vaimon mielestä niin tärkeää olla sama sukunimi? Teidän tyttärenne on kuitenkin sinun ja vaimosi, ei hänen eksänsä. Samoin vaimosi aikaisemmat lapset ovat hänen ja hänen eksänsä, ihan hyvin heillä siis voisi olla isänsä sukunimi edelleen. Ja sama kuin äidillä.

Jos vaimosi on asian niin vakaasti päättänyt, että on valmis menemään oikeuteen sen takia, niin ei kai sille mitään voi. Olisiko sitten kamalaa jos sinulla olisi eri sukunimi kuin lapsellasi?

Onko se lapsi nyt sitten varmasti sun vai sen exän alullepanema, vai miksi vaimosi niin hirveästi oikeastaan haluaa exän sukunimen sille????

kyllä tuollaiset pitäis tehdä jo alkuun selväksi jos tuollaisten kanan aivojen kanssa on tekemisissä,ei muuta kuin ero jos ei muu auta

sun naisellas!

vittuako se nimi mitään yhteen kuuluvuutta tuo!
Jos yhteenkuuluvuutta halutaan nimillä tuoda esiin, niin siinä tapauksessa eksän sukunimi kyllä unohdetaan!

Lapselle sun sukunimi koska muijas sukunimi ei oo sen aito ja alkuperäinen! joku vielä luulee jos laitatte sen muijan eksän sukunimen sille että se lapsi ei oo sun ja sen muijas vaan muijas ja sen eksän.

Muijan ja eksän lapset saa pysyä sukunimessään.

toi on tota naisten lokiikkaa pahimmillaan

terkuin sanna

ennen vanhaan ;) tuo malli ei toiminut sitten ollenkaan. Äidin naimanimi ei tullut tuoreen kumppanin lapselle vaan silloin käyttöön otettiin äidin tyttönimi. Ja siihen maailman aikaan exälläkin oli sananvaltaa sukunimensä käytöstä, jos se oli vähänkin spesiaali.

Väläytäpä viehkolle äitylille, josko exä sitten maksaisi elareita. ... älä sittenkään, voipi tulla ero.

Sukuni nimi on vähemmän aatelinen, eikä muutenkaa erityisen seksikäs, joten geenieni kantaja voi hyvin käyttää siipankin nimeä. Nimistä niin väliä kunhan perimä jatkuu.

Vastavuoroisesti voisin joskus ehkä toivoa, että siippa suhtausi suopeasti, jos joku yksinäinen naishenkilö etsisi vain sopivaa isäehdokasta, niin tuollaiseen toiveeseen voitasiin ehkä vastakin yhteisessä ymmärryksessä kaikkien kanssa. Tämänkaltaista on ehkä alitajuisesti myös ollut taustalla nuorempana nuhjaillessa. Ei todellakaan mikään välttämättömyys tai pakkomielle, mutta en torjuiskaan ajatusta.

Lapsen äiti päättää nimen, sinulla ei ole siihen mitään sanomista. Se on sitä suomalaista tasa-arvoa. Nimilaki sanoo, että riitatilanteessa lapselle annetaan äidin nimi eli tässä tapauksessa avokkisi exän nimi, piste.

Ainoa toivosi on puhua järkeä naisesi päähän. Jos ei tahdo joustaa, suosittelen että vedät viimeisen ässän hihasta ja sanot, että sitten taitaa muksu jäädä ilman isää ja avo ilman miestä. Älä anna akan alistaa ja nöyryyttää loputtomiin, pikkuhiljaa pois tossun alta!

Kauhea tilanne. Olen sun puolellasi. Vaimosi on törkeä suorastaan. Ero ei aina ole paras ratkaisu mutta...

Kiinnostaisi tietää mikä olisi perheenne kaikkien henkilöiden nimi tilanne, jos menisitte naimisiin? Oletteko koskaan jutelleet tästä asiasta?

Jos minä vaatisin samaan nimi asiaa kuin avokkisi niin se johtuisi siitä, että olisin jollain tasolla epävarma suhteen kestävyydestä. Hän ei ehkä halua, että teidän eron jälkeen nuorimmaisella lapsella olisi eri nimi kuin vanhimmalla. Hän siis katsoo tilannetta vaan omasta näkökulmastaan unohtaen kaikki muut.

Menkää naimisiin, jos aiotte muutenkin elää yhdessä. Avokille ja vauvalle sinun nimesi.