vai niin:
http://pseudomorfoosi.blogspot.com/2006/05/mrk-ooppera.html
Mörkö-ooppera
Viimeaikoina on puhuttu paljon suomen euroviisu-ehdokkaasta Lordista, ja sen mahdollisesta sopivuudesta tai sopimattomuudesta suomen edustamiseen. On totta että ensivaikutelma Lordista on hieman erilainen, kuin mielikuva tyypillisestä euroviisu-esiintyjästä. Jos kuitenkin tarkastelemme hieman asiaa hieman laajemmin, Lordin asema selviää paremmin.
Eurovision Song contest alkoi aikoinaan (1956) kansainvälisenä iskelmäkilpailuna. Kansainvälisyyden ideanahan on se, että on olemassa kansoja jotka valitsevat itseään parhaiten edustavan kilpailijan kilvoittelemaan muiden kansojen edustajien kanssa.
Alkuun ehdokkaissa olikin nähtävissä erilaisia kansallisia erityispiirteitä, vähintäänkin esityskielen osalta. Nykyään lauletaan kansainvälistä iskelmää englanniksi. Kansalliset särmät ovat hioutuneet, ja mahdolliset tyylilliset eroavaisuuudet tulevat siitä, minkä muun musiikkikulttuurin vaikutteita esittäjä sattuu omaamaan.
Lordi edustaa hirviömetallia, joka kansainvälisesti ei ole mikään kauhean laaja ilmiö. Ainut laajemmin tunnettu hirviömetalliyhtye lienee Gwar,, joka sekin on tunnettu varsin pienissä piireissä. Wikipedia lajittelee Gwarin musiikkityylin osastoon "Shock Rock"
Vaikkakin Lordi on ottanut paljon vaikutteita Shock Rockista, erityisesti Alice Cooperilta, ei lordia voida mielestäni sijoittaa kyseiseen kategoriaan. Lordihan ei pyri shokeeraamaan, vaan viihdyttämään. Toisaalta Shock rock on rockmusiikin kategoria, joten on myös perusteltua näin rockinjälkeisenä aikana määritellä kategorioita puhtaasti esteettisesti, mieluummin kuin pyrkimysten tai sisältöjen perusteella.
Lordi on luonteeltaan ensisijaisesti pastissi. Se on valikoima erilaisia musiikkiin, kauhuelokuviin, ja uskontoon liittyviä kliseitä. En sano tätä mitenkään moitteena, päinvastoin juuri tässä on Lordin voima. Lordi on erittäin kauniisti täydellistänyt edustamansa ilmaisutavan, ja vienyt koko genren paljon pidemmälle kuin rockin luovalla kaudella olisi ollut mahdollista.
Jotkut ovat arvelleen Lordin olevan aivan väärässä paikassa euroviisuissa, itse olen erimieltä. Luulen että Euroviisut ovat nimenomaan täsmällisesti oikea ympäristö Lordille, toisin kuin useimmille suomen edustajille tähänmennessä. Mielestäni Lordia voi hyvin verrata Boney M:män suoritukseen aikoinaan. Sekin otti hyvin erikoisen raakatuotteen, seksuaalisten vähemmistöjen huumehuuruisen rytmimusiikin, Discon ja työsti sen kokoperheen viihdemusiikiksi. Lordi tekee saman shock Rockille.
Onhan Lordi tietysti kauhea, mutta omalla vaarattomalla kauhuelokuvista tutulla kliseisyydellä. Lordista puuttuu kaikki vaaran, yllätyksen ja arvaamattomuuden elementit, jotka Rock musiikkiin sen luomisvoimaisella kaudella liitettiin. Lordin osallistuminen iskelmäkilpailuihin on merkki nimenomaan rockin iskelmällistymisestä. Parikymmentä vuotta sitten ei kyseiset ilmiöt olivat vielä luonteeltaan täysin toisistaan poikkeavia, nykyään ei rokkaria meinaa iskelmälaulajasta tunnistaa millään (kuunnelkaa vaikka uutta CMX:ää).
Oli miten oli, nyt kuitenkin menen TV:n ääreen odottamaan Lordin esiintymistä semifinaalissa. Empä ole koskaan odottanut suomen euroviisuedustusta näin innokkaasti.
Hyvä Suomi
http://pseudomorfoosi.blogspot.com/2006/05/mrk-ooppera.html
Mörkö-ooppera
Viimeaikoina on puhuttu paljon suomen euroviisu-ehdokkaasta Lordista, ja sen mahdollisesta sopivuudesta tai sopimattomuudesta suomen edustamiseen. On totta että ensivaikutelma Lordista on hieman erilainen, kuin mielikuva tyypillisestä euroviisu-esiintyjästä. Jos kuitenkin tarkastelemme hieman asiaa hieman laajemmin, Lordin asema selviää paremmin.
Eurovision Song contest alkoi aikoinaan (1956) kansainvälisenä iskelmäkilpailuna. Kansainvälisyyden ideanahan on se, että on olemassa kansoja jotka valitsevat itseään parhaiten edustavan kilpailijan kilvoittelemaan muiden kansojen edustajien kanssa.
Alkuun ehdokkaissa olikin nähtävissä erilaisia kansallisia erityispiirteitä, vähintäänkin esityskielen osalta. Nykyään lauletaan kansainvälistä iskelmää englanniksi. Kansalliset särmät ovat hioutuneet, ja mahdolliset tyylilliset eroavaisuuudet tulevat siitä, minkä muun musiikkikulttuurin vaikutteita esittäjä sattuu omaamaan.
Lordi edustaa hirviömetallia, joka kansainvälisesti ei ole mikään kauhean laaja ilmiö. Ainut laajemmin tunnettu hirviömetalliyhtye lienee Gwar,, joka sekin on tunnettu varsin pienissä piireissä. Wikipedia lajittelee Gwarin musiikkityylin osastoon "Shock Rock"
Vaikkakin Lordi on ottanut paljon vaikutteita Shock Rockista, erityisesti Alice Cooperilta, ei lordia voida mielestäni sijoittaa kyseiseen kategoriaan. Lordihan ei pyri shokeeraamaan, vaan viihdyttämään. Toisaalta Shock rock on rockmusiikin kategoria, joten on myös perusteltua näin rockinjälkeisenä aikana määritellä kategorioita puhtaasti esteettisesti, mieluummin kuin pyrkimysten tai sisältöjen perusteella.
Lordi on luonteeltaan ensisijaisesti pastissi. Se on valikoima erilaisia musiikkiin, kauhuelokuviin, ja uskontoon liittyviä kliseitä. En sano tätä mitenkään moitteena, päinvastoin juuri tässä on Lordin voima. Lordi on erittäin kauniisti täydellistänyt edustamansa ilmaisutavan, ja vienyt koko genren paljon pidemmälle kuin rockin luovalla kaudella olisi ollut mahdollista.
Jotkut ovat arvelleen Lordin olevan aivan väärässä paikassa euroviisuissa, itse olen erimieltä. Luulen että Euroviisut ovat nimenomaan täsmällisesti oikea ympäristö Lordille, toisin kuin useimmille suomen edustajille tähänmennessä. Mielestäni Lordia voi hyvin verrata Boney M:män suoritukseen aikoinaan. Sekin otti hyvin erikoisen raakatuotteen, seksuaalisten vähemmistöjen huumehuuruisen rytmimusiikin, Discon ja työsti sen kokoperheen viihdemusiikiksi. Lordi tekee saman shock Rockille.
Onhan Lordi tietysti kauhea, mutta omalla vaarattomalla kauhuelokuvista tutulla kliseisyydellä. Lordista puuttuu kaikki vaaran, yllätyksen ja arvaamattomuuden elementit, jotka Rock musiikkiin sen luomisvoimaisella kaudella liitettiin. Lordin osallistuminen iskelmäkilpailuihin on merkki nimenomaan rockin iskelmällistymisestä. Parikymmentä vuotta sitten ei kyseiset ilmiöt olivat vielä luonteeltaan täysin toisistaan poikkeavia, nykyään ei rokkaria meinaa iskelmälaulajasta tunnistaa millään (kuunnelkaa vaikka uutta CMX:ää).
Oli miten oli, nyt kuitenkin menen TV:n ääreen odottamaan Lordin esiintymistä semifinaalissa. Empä ole koskaan odottanut suomen euroviisuedustusta näin innokkaasti.
Hyvä Suomi
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tuo on varmaan ainakin osittain oikeilla jäljillä.
Sen lisäksi kisat ovat olleet niin pitkäveteiset, että niihin turhautuneet miljoonat mustissa kulkevat rock-ihmiset innostuivat: nyt keskitetään äänet rockille. Esim brittilehti Metal Hammer otti asian esiin nettisivullaan. Syntyi kansanliike. Se oli tarpeeksi suuri, että ääniä saatiin Lordille enemmän kuin muut kilpailijat saivat. Eli kun tavallinen iskelmän kuuntelija joutui valitsemaan monen samankaltaisen välillä, rock-kansan valinta oli selkeä.
Yhteiskunnallinen viesti on selkeä: "täällä on hieman vielä meitäkin jotka kuunnellaa muuta kuin kiiltokuvapoppia".
Sitten show sytytti myös laajemmat ihmisjoukot tarttumaan kännykkään ja paras voitti.