Jaahas... enpä olisi ikinä uskonut että olen tilanteessa missä olen tällä hetkellä. Näin kuitenkin on nyt käynyt:
Olen vajaa kolmikymppinen mies, naimisissa olen ollut viitisen vuotta ja lähes kymmenen vuotta kimpassa vaimoni kanssa. Yksi suloinen lapsikin on meille suotu.
Ongelmamme suhteessa alkoivat kun lähdimme vuodeksi ulkomaille työkomennukselle (minä töihin, vaimo hoiti lasta). Tällöin jouduimme ns omillemme: ei ollut sitä samaa suojaverkkoa mikä Suomessa oli. Ei siis sukulaisia ympärillä, ei kavereita jne. Kaikki pyöri siis pienen perheemme ympärillä ja ongelmia alkoi kasaantua. Kun tätä mainitsemaani suojaverkkoa ei ollut, ei voitu myöskään viettää aikaa kahdestaan vaimoni kanssa. Pian se johti siihen tilanteeseen että riitelimme asioista kuin asioista, läheisyys loppui ja olimme kuin sisarukset, joilla oli yksi yhteinen missio: lapsen hoitaminen.
Laskin päiviä koska pääsisimme takaisin Suomeen ja lopulta se päivä koittikin, mutta työt veivätkin meidät kaupunkiin joka oli minulle uusi ja outo, vaimollani sentään löytyi vanhoja kavereita. Luulin että Suomeen muutto muuttaisi kaiken ja olisimme kuten vanhoina hyvinä aikoina, mutta se jäi vain haaveeksi. Olen ihan yhtä onneton kuin ennenkin ja tunteeni vaimoani kohtaan ovat jäätyneet. Olen kuitenkin roikkunut tässä avioliitossa jo ihan lapsenikin takia, joka jaksaa piristää minua joka ikinen päivä. Avioliitossa eniten pelkäänkin juuri sitä että menetän kontaktini lapseeni, koska jos eroamme, tulee vaimoni muuttamaan mitä todennäköisimmin toiselle paikkakunnalle. Minulla ei ole työtilanteen takia mahdollisuutta muuttaa heidän lähelleen.
En tiedä onko tällä vaikutusta asiaan, mutta tuntuu myös että työni menee tällä hetkellä päin helvettiä. Tai itse asiassa ei se mene kovin huonosti, mutta tuntuu koko ajan saamattomalta ja ahistaa koko homma. Liekkö tämä sitä kolmenkympin kriisiä sitten?
Onko muita samassa tilanteessa tai tilanteen jo läpikäyneitä? Mitä tässä tilanteessa kannattaisi tehdä?
Mitä tehdä
3
863
Vastaukset
- neuvo
Hakeutukaa ihmeessä kipin kapin jonkun parisuhdeneuvojan luokse. Esim. seurakunnilla tai muilla yhteisöillä on alan palvelua tarjolla. Lue psykologi Kari Kiianmaan eroperhe.net sivuja, sieltä saat neuvoja ja ajateltavaa asiassasi. Ei kannata heittää kirvestä tässä vaiheessa vielä kaivoon, vaan toivoa on jos on tahtoa. Jo pienen, suloisen lapsenne tähden. Molempien täytyy tietysti olla asiassa mukana, koska yksin ei kukaan voi parisuhdetta parantaa.
Tärkeintä on saada vastaus kysymykseen, miksi teillä menee parisuhteessanne huonosti. Syy voi nimittäin olla yllättäen aivan muu kuin se puoliso tai liittonne sinänsä. Kun ymmärtää itseään, on helpompi jatkaa eteenpäin. - kuin edellinenkin kirjoittaja
Nykyajan työelämä on avioliitolle kova haaste, mutta noin helposti ei pidä luovuttaa. Avioero ei ratkaise mitään ongelmia, siinä vain vanhat tutut ongelmat vaihtuvat uusiin ja ennalta arvaamattomiin. Teillä on selkeä parisuhteen kehitykseen liittyvä kriisi, josta voi selvitä. Älä missään nimessä tupea korjaamaan ongelmiasi muiden naisten sylissä.
- erotettu
Menkää pariterapiaan ja pian, ettei käy niinkuin meille; mies panttasi ahdistustaan niin kauan ja hyvin, että en tajunnut sen syvyyttä ennenkuin terapiassa ja silloin kaikki oli myöhäistä. Tein valtavan rupeaman itseni kanssa ja oivalsin monia asioita joita olin tehnyt väärin, mutta en saanut enää tilaisuutta osoittaa muutoshalujani.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikan kukkaronnyöri on umpisolmussa
Kulutus ei lähde liikkeelle, koska kansalaiset eivät usko, että: – työpaikka säilyy – tulot eivät romahda – talous ei h292854Jos vedetään mutkat suoraksi?
Niin kumpaan ryhmään kuulut? A) Niihin, jotka menevät edellä ja tekevät? Vai B) Niihin, jotka kulkevat perässä ja ar1062651Tanskan malli perustuu korkeaan ansioturvaan
Ja vahvoihin työllisyys- ja kotoutumispalveluihin. Suomessa Riikka on leikannut juuri näitä: palkkatukea, työttömyysturv282365Vain vasemmistolaiset ovat aitoja suomalaisia
Esimerkiksi persut ovat ulkomaalaisen pääomasijoittajan edunvalvojia, eivät auta köyhiä suomalaisia.491904Anteeksipyyntöni
Jätän tähän anteeksipyyntöni sinulle, koska en voi sanoa sitä missään muuallakaan. Pyydän anteeksi, jos purkamani tuska141493- 321463
- 1771183
Sydämeni valtiaalle
En täältä aio asioita kysellä. Haluan tuoda tiedoksesi, että pohjimmiltani en ihmisiä tahdo satuttaa ja ajattelen muiden1021173En vain unohda
Sitä miten rakastuneesti olet minua katsonut. Oliko tunteet liian suuria että niistä olisi voinut puhua.711015Oletko tyytyväinen
Tämän hetkiseen tilanteeseenne? Odotatko, että lähennytte vai yritätkö päästä yli ja eteenpäin?81958