keinoni pysyä normaalipainossani

Ajattelin kertoa oman tarinani toisille kannustukseksi.
Oli vielä pari vuotta sitten relusti pullea, pituutta vain 158 ja kiloja oli kertynyt lähes 70kg.
Lukuisten jojo-ilmiöiden, laihdutin, paastosin, söin ja mässäilin, vedin litrakaupalla jätskiä, karkkia ja pastaa ja pizzaa... ja taas seuraavana viikkona söin pelkkää salaattia ja juoksin joka pvä lenkillä ja kävin uimassa.
Kunnes...eräänä pvänä pysähdyin miettimään, mitä oikein haluan ja millainen haluan olla?
Olen nyt 42-vuotias, haluanko olla 50 ja 60-vuotiaana hyväkuntoinen vai vaikeasti liikkuva ja diabeetikko, vanhuksena kärsiä ylipainon tuomista lisävaivoista?
Vai.. haluanko olla hyväkuntoinen ja energinen, käyttää kivoja vaatteita ja kesällä uimapukua ilman että tarvitsee hävetä ja kietoutua jättipyyhkeeseen ja salaa pujahtaa uimaan?
Kumpi on vahvempi, ruoka vai minä?
Olin myös tunnesyömäri, söin iloon, söin suruun, söin yksinäisyyden tunteeseen, söin ajankulukseni, söin koska herkkuja oli niin vaikea vastustaa.
Sitten vain päätin, nyt loppuu! Haluan olla normaalipainoinen ja mahtua vanhoihin vaatteisiin.
Oliko aloitus helppoa? EI, ei todellakaan, monta sortumista, lähes itkua ja häpeää taas kävellä kaupasta karkkipussi kassissa ja syödä ja ahmia se illalla.
Muutin kuitenkin elämääni, siivosin kaapeista herkut, päätin suunnitella elämääni viikon kerrallaan. Laadin ruokalistat joka päivälle ja kaupassa tein suurimmat päätökset, en osta mitään ylimääräistä. Sallin pienet herkut, kuten yksi jätskipuikko silloin tällöin tai pieni suklaapatukka, mutta litran paketit ja isot levyt jäävät kauppaan. Panosta laatuun, älä määrään. Vanhempana ei voi enää muutenkaan syödä samalla tavalla kuin nuorena, kaikki mitä et kuluta, jää vyötäröllesi.
Otin tavoitteekseni syödä vkossa 9000kcal. Punnitsin itseni joka maanantai, kirjasin ylö syödyt ruokamäärät, aloin auton sijaan kävellä ja pyöräillä enenmmän, mutta ennen kaikkea jätin ne herkut kauppaa. Kylässä söin tajottuja herkkuja, mutta otin vain pienet annokset tai mietin jo etukäteen, kenties edellisenä päivänä tai juhlien jälkeen tiukempi pvä.
Nyt on kulunut pari vuotta ja kilot ovat pysyneet poissa. Noudatan edelleen samoja periaatteita, kalorimääräni on tuo 9000kcal/vko, ei enempää, liikuntaa en laske määrää nostavana, kaikki liikunta on vain hyväksi, mutta ruokamäärä on aina sama.
Eli tarinani opetus on vain, ettei onneen ole oikotietä, kerätyt kilot eivät katoa viikossa tai kk, sitkeyttä ja aikaa, kaikkea saa syödä, kunhan pysyt kohtuudessa, pienennä annoksia, kevennä ja tee valinnat jo kaupassa.
Onnea ja sitkeää yritystä kaikille laihduttajille ja keventäjille, on sitten pudotettavaa 50kg tai 3kg.
-158/58-