(Lain)suojaton

Hei!

En osaa kysymykseesi vastata, mutta kirjoituksesi oli niin sydäntä riipaiseva, että oli pakko kirjoittaa sinulle, että KOITA JAKSAA, kyllä se siitä selviää. Huomenna asiat voivat jo näyttää paremmalta ja ehkä lapsesi isäkin tulee järkiinsä, kun saa pahimman vihansa purkaa pois. Kehota häntä menemään ammattiauttajan puheille, jos hän ei tunnu selviävän muuten. Toivottavasti sinä ja lapsesi kuitenkin jaksatte käydä läpi tämänkin vaiheen elämässänne täysijärkisenä. Vähän huono sana, mutten tähän hätään keksi muuta sopivampaa...

etu on kyseessä kun ei joudu vastaan perättömistä ilmiannoista. Väärin aikuista kohtaan, mutta tällä suojalla on kai tarkoitus taata että ihmiset uskaltaisivat puuttua asioihin, kun epäilevät lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tms.
Valitettavasti tämä johtaa myös tilanteisiin, joissa voidaan puhua perättömiä toisesta kostomielessä. Puhu asiasta lasten valvojan kanssa, koska tavallaan nuo perättömät ilmiannot ovat myös lapsesi kiusaamista. Eikö isä huomaa, että lapsi kärsii kun sinun on paha olla?

Meillä myös kävi niin että kun menimme lastenvalvojalle,alkoi mieheni minua haukkua ja kertoi asioita liioitellusti. Olin niin yllättynyt ja vihainen että en pystynyt muuta kuin itkeä. Asiat saimme sovittua mutta olin niin lyöty. Mies itse halusi eroa, oli jo toinen lohduttaja mutta silti pyrki loukkaamaan minua.
Myöhemmin hän katui sanojaan mutta edelleen on sitä mieltä että lastenvalvoja toimii vain naisten eduksi...
Onneksi valvojana oli vanhempi kokenut nainen joka oli jo kaikkea nähnyt.

Olen pahoillani puolestasi. Kokemuksesta tiedän että voi olla jopa niin ettei se lopu koskaan. Minun esäni tekee lastensuojeluilmoituksia, kanteluita työpaikalleni toiminnastani ja haastaa minut oikeuteen vuoden välein hakeakseen elatusmaksuihin nollalinjaa, muka varattomana. Ja kaikki tämä on täysin perätöntä ja jatkunut nyt kymmenen vuotta. Lapset ovat kohta aikuisia, mutta exäni kiusanteolle ei näyt loppua.Aina löytyy joku uusi kanava tai uusi virkataho, jota hyväkseen käyttäen hän saa minusta perättömiä juttuja kehitettyä kokoon. Käyn asian tiimoilta psykologilla ja hänen avullaan näin ett4ei tuohon todellakaan ole loppua näkyvissä. minä en voi exäni toimintatapaa muuttaa, mutta voin oppia elämään sen tosiasian kanssa että hän on mikä on ja minä jatkan elämääni siitä huolimatta. Rankkaa on ollut ja on edelleen. Plykologini sanoi että exälläni on vielä rankempaa, koskapa hän ei ole päässyt minusta henkisesti eroon, vihakin on vahva tunne. Hänellä on sentään uusi perhe, mutta hän ei silti kykene jättämään minua ja tunnesidettä minuun taakseen. Psykologini mukaan jonkun pitäisi näyttää hänelle miten hän on yhä edelleen kiinni minussa. Minä olen väärä ihminen sitä näyttämään ;) Elän vain omaa elämääni ja huolehdin lapsista kuten tähänkin asti. Jos heidät perättömien ilmiantojen takia huostaanotettaisiin, niin en minä sillekään mitään voi, sen kanssa on sitten vain elettävä. lasten isä ei heitä halua, sen hän on tehnyt selväksi ja suorasanaisesti ilmoittanut lapsillekin.

Koita sinäkin keskittyä vain arkeen ja anna muiden ihmisten hölmöillä ja valehdella niin paljon kuin sielu sietää. Kun itse olet avoin ja rehellinen niin siinä on pääomaa elämälle. Se riittää.

... mutta ikävä varmasti. Ja useammin tuppaavat naiset tuohon kierteeseen langeta, estääkseen tapaamiset... yhtä väärin sekin.

Olen varma ettei tuo ole uutta lastenvalvojalle, ja ellette pääse sopuun hänen avustuksellaan (sinun tai exäsihän ei tarvitse suostua sopimukseen, ellei se ole molempien mielestä edes tyydyttävä).

Silloin huoltajuuskiistanne menee oikeuteen, jossa lasta koskevat asiat tuomari puolestanne päättää. Hyvin painavassa asemassa silloin on lastenvalvojan teettämä olosuhdeselvitys, missä lasta kuullaan paljon (ja aika rankka kokemus lapselle).

Eli ei se nyt ihan pelkästään toisen väittämien tai valheiden mukaan mene.