Olemme seurustelleet yli vuoden ja kaikki on alkuun tuntunut oikein ihanalta (edellisestä seurustelustani useita vuosia). Nyt on arki astunut kuvaan mukaan ja alan huomata miehessä pieniä yksityiskohtia, jotka mietityttää.
Mies(35v) asuu virallisesti edelleen äitinsä kanssa ja taloudellisesti hoitaa kaiken heillä. Aivan alussa kun mies esitteli itseään ja elämäänsä, hän ei maininnut äidistään mitään. Myöhemmin kävikin sitten selville, että asunnon ostokin oli tapahtunut yhdessä äidin kanssa.
Mies myös antoi ymmärtää, että oli asunut muutaman vuoden toisella paikkakunnalla. Tosiasia oli kuitenkin se, että mies kävi joka viikonloppu ja lomat äitinsä luona asumassa ja eli viikot äidin laittamilla eväillä.
Minkäänlaista itsenäistymistä ei siis ole tapahtunut. Mies myös jättää asioita kertomatta ja kuulen ne sitten anopin suusta. Esim. mieheni kaksivuorotyö vaihtui kesän ajaksi pelkäksi aamuvuoroksi, jolla on aika paljon merkitystä seurustelussamme. Mies ei puhunut asiasta mitään, vaan asian paljasti anoppi.
Eräänä sunnuntaina anoppi soitti, että oli lehden kirppispalstalla ilmoitus puutarhatyökoneesta, jota tarvitsimme. Päätimme siinä unenpöpperössä, ettei mennä sitä edes katsomaan. Anoppi soitti myöhemmin iltapäivällä uudelleen ja mies kertoi, että KÄVIMME KATSOMASSA TYÖKALUA JA ETTÄ SE OLI TOSI HUONO, siksi ei ostettu. Hän valehteli äidilleen siis ihan suoraan. Olin niin hämmentynyt asiasta, etten osannut sanoa siihen mitään.
Nyt olen alkanut epäillä kaikkea, pikkuasioitakin. Tarkoitus on ottaa mies keskustelemaan, mutta hankalissa tilanteissa hän "luistaa" kuin saippuapala, eikä loppujen lopuksi itse asiaa saada käsiteltyä. Nämä jutut on tosi pieniä, mutta kuinka suuriksi ne kasvavatkaaan. Luottamus ja rehellisyys ovat minulle erittäin tärkeitä.
Mies(35v) asuu virallisesti edelleen äitinsä kanssa ja taloudellisesti hoitaa kaiken heillä. Aivan alussa kun mies esitteli itseään ja elämäänsä, hän ei maininnut äidistään mitään. Myöhemmin kävikin sitten selville, että asunnon ostokin oli tapahtunut yhdessä äidin kanssa.
Mies myös antoi ymmärtää, että oli asunut muutaman vuoden toisella paikkakunnalla. Tosiasia oli kuitenkin se, että mies kävi joka viikonloppu ja lomat äitinsä luona asumassa ja eli viikot äidin laittamilla eväillä.
Minkäänlaista itsenäistymistä ei siis ole tapahtunut. Mies myös jättää asioita kertomatta ja kuulen ne sitten anopin suusta. Esim. mieheni kaksivuorotyö vaihtui kesän ajaksi pelkäksi aamuvuoroksi, jolla on aika paljon merkitystä seurustelussamme. Mies ei puhunut asiasta mitään, vaan asian paljasti anoppi.
Eräänä sunnuntaina anoppi soitti, että oli lehden kirppispalstalla ilmoitus puutarhatyökoneesta, jota tarvitsimme. Päätimme siinä unenpöpperössä, ettei mennä sitä edes katsomaan. Anoppi soitti myöhemmin iltapäivällä uudelleen ja mies kertoi, että KÄVIMME KATSOMASSA TYÖKALUA JA ETTÄ SE OLI TOSI HUONO, siksi ei ostettu. Hän valehteli äidilleen siis ihan suoraan. Olin niin hämmentynyt asiasta, etten osannut sanoa siihen mitään.
Nyt olen alkanut epäillä kaikkea, pikkuasioitakin. Tarkoitus on ottaa mies keskustelemaan, mutta hankalissa tilanteissa hän "luistaa" kuin saippuapala, eikä loppujen lopuksi itse asiaa saada käsiteltyä. Nämä jutut on tosi pieniä, mutta kuinka suuriksi ne kasvavatkaaan. Luottamus ja rehellisyys ovat minulle erittäin tärkeitä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kysytkö meidän muiden mielipidettä vai valitat muuten vaan`?
jatkaa mammanpojan paapomista yhdessä sen äidin kanssa ja sitten yksin, kun aika jättää hänen äidistään. Siinä vaiheessa voi olla jo kakkonen tai kolmonen menossa sivusuhteena.
Päätä itse.