Vinoutuneet työmarkkinat rasittavat Kiinan taloutta
STT–BJÖRN ÅDAHL-IA, 28.5.2006
Akateemisten alojen työttömyys kasvaa Kiinan suurkaupungeissa. Samaan aikaan teollistuneimpia alueita vaivaa kova pula tehdastyöläisistä. Kiinan työmarkkinat ovat äkisti vinoutuneet. Asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat kääntyä vakaviksi, jos vinoutuminen pahenee.
Tänä vuonna neljä miljoonaa kiinalaista suorittaa yliopistollisen loppututkinnon. Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan akateemisille työnhakijoille on kuitenkin tarjolla enintään 1,7 miljoonaa avointa tointa.
- Yli 60 prosenttia valmistuneista jää työttömiksi. On vaikeaa luoda tarpeeksi uusia työpaikkoja koulutetuille, koska niin monet opiskelevat nykyisin, sanoo varaministeri Zhang Xiaojian.
Vain muutama vuosi sitten koulutetusta työvoimasta oli akuutti pula. Vuonna 2000 yliopistoista valmistui miljoona opiskelijaa, neljännes nykyisestä.
1990-luvun lopun jälkeen myös yliopistojen ja korkeakoulujen määrä on kasvanut kovasti. Yhden lapsen politiikka on johtanut samaan aikaan siihen, että vanhemmat ovat asettaneet päämääräkseen ainokaisensa kouluttamisen mahdollisemman hyvin.
Kasvumoottori vastatuulessa
Taloustieteilijöiden mukaan Kiinan kasvava akateeminen työttömyys on seurausta siitä, että maan talous on liian riippuvainen halvan ja kouluttamattoman työvoiman varassa toimivasta yrityssektorista. Varsinkin teollistuneimmalla alueella eteläisessä Guangdongin maakunnassa teknisesti edistyneitä tuotteita valmistetaan suhteellisesti aivan liian vähän.
Guangdong vastaa yksinään 30 prosentista Kiinan ulkomaanviennistä, ja maakunta on pitkään toiminut maan talouden veturina.
Viime vuonna Guangdongin teollisuuskeskittymässä - Helmijoen suistossa - oli ensimmäisen kerran pulaa työvoimasta. Alueen yritysten arvioidaan tarvitsevan vähintään 1,5 miljoonaa teollisuustyöntekijää enemmän kuin ne ovat onnistuneet palkkaamaan. Tämän takia moni yritys on joutunut supistamaan tuotantoa tai kieltäytymään uusista tilauksista.
Guangdongin taloudelle työvoimapula tietää tappiota. 70 prosenttia alueen tehdastyöläisistä on siirtotyöläisiä sisämaan köyhältä maaseudulta. Guangdong onkin riippuvaisempi siirtotyöläisistä kuin mikään muu alue Kiinassa.
Siirtotyöläiset olivat aiemmin valmiita työskentelemään mitätöntä palkkaa vastaan, mutta nykyään moni ei sitä enää halua. Osin tämä johtuu siitä, että työpaikkoja on avautunut sisämaassa lähempänä kotiseutuja ja osin siitä, että maataloudesta on tullut aiempaa kannattavampaa.
Hongkongilainen valtiotieteen professori Joseph Chang arvioi, että työvoimapulaan on osin syynä se, että siirtotyöläisiä on "imetty tyhjiin". Hän ennustaa, että työvoimapula pahenee, elleivät yritykset korota siirtotyöläisten palkkoja ja kohtele heitä muutenkin paremmin.
STT–BJÖRN ÅDAHL-IA, 28.5.2006
Akateemisten alojen työttömyys kasvaa Kiinan suurkaupungeissa. Samaan aikaan teollistuneimpia alueita vaivaa kova pula tehdastyöläisistä. Kiinan työmarkkinat ovat äkisti vinoutuneet. Asiantuntijoiden mukaan seuraukset voivat kääntyä vakaviksi, jos vinoutuminen pahenee.
Tänä vuonna neljä miljoonaa kiinalaista suorittaa yliopistollisen loppututkinnon. Työ- ja sosiaaliministeriön mukaan akateemisille työnhakijoille on kuitenkin tarjolla enintään 1,7 miljoonaa avointa tointa.
- Yli 60 prosenttia valmistuneista jää työttömiksi. On vaikeaa luoda tarpeeksi uusia työpaikkoja koulutetuille, koska niin monet opiskelevat nykyisin, sanoo varaministeri Zhang Xiaojian.
Vain muutama vuosi sitten koulutetusta työvoimasta oli akuutti pula. Vuonna 2000 yliopistoista valmistui miljoona opiskelijaa, neljännes nykyisestä.
1990-luvun lopun jälkeen myös yliopistojen ja korkeakoulujen määrä on kasvanut kovasti. Yhden lapsen politiikka on johtanut samaan aikaan siihen, että vanhemmat ovat asettaneet päämääräkseen ainokaisensa kouluttamisen mahdollisemman hyvin.
Kasvumoottori vastatuulessa
Taloustieteilijöiden mukaan Kiinan kasvava akateeminen työttömyys on seurausta siitä, että maan talous on liian riippuvainen halvan ja kouluttamattoman työvoiman varassa toimivasta yrityssektorista. Varsinkin teollistuneimmalla alueella eteläisessä Guangdongin maakunnassa teknisesti edistyneitä tuotteita valmistetaan suhteellisesti aivan liian vähän.
Guangdong vastaa yksinään 30 prosentista Kiinan ulkomaanviennistä, ja maakunta on pitkään toiminut maan talouden veturina.
Viime vuonna Guangdongin teollisuuskeskittymässä - Helmijoen suistossa - oli ensimmäisen kerran pulaa työvoimasta. Alueen yritysten arvioidaan tarvitsevan vähintään 1,5 miljoonaa teollisuustyöntekijää enemmän kuin ne ovat onnistuneet palkkaamaan. Tämän takia moni yritys on joutunut supistamaan tuotantoa tai kieltäytymään uusista tilauksista.
Guangdongin taloudelle työvoimapula tietää tappiota. 70 prosenttia alueen tehdastyöläisistä on siirtotyöläisiä sisämaan köyhältä maaseudulta. Guangdong onkin riippuvaisempi siirtotyöläisistä kuin mikään muu alue Kiinassa.
Siirtotyöläiset olivat aiemmin valmiita työskentelemään mitätöntä palkkaa vastaan, mutta nykyään moni ei sitä enää halua. Osin tämä johtuu siitä, että työpaikkoja on avautunut sisämaassa lähempänä kotiseutuja ja osin siitä, että maataloudesta on tullut aiempaa kannattavampaa.
Hongkongilainen valtiotieteen professori Joseph Chang arvioi, että työvoimapulaan on osin syynä se, että siirtotyöläisiä on "imetty tyhjiin". Hän ennustaa, että työvoimapula pahenee, elleivät yritykset korota siirtotyöläisten palkkoja ja kohtele heitä muutenkin paremmin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ota kartta käteen ja tutkaile sitä. Mahtaako Kiina kuulua pohjoiseen havupuuvyöhykkeeseen? Ota seuraavaksi tilastot käteen ja tutkaile niitä. Mahtaako Kiinassa olla montakin paperitehdasta, jotka pystyvät tekemään saatavilla olevista raaka-aineista korkealuokkaisia teknisiä papereita, joihin vaaditaan pohjoisen havupuuvyöhykkeen raaka-ainetta?
Alkaako hahmottumaan miksi Suomessa paperitehtaita? Olisikohan nyt niin, tuotantoa on Suomessa siksi, että täällä sattuu olemaan raaka-aineet? Kierrätyspaperista yms. heikkolaatuisesta puukuidusta toki voidaan valmistaa sanomalehti- yms. bulkkipaperia, mutta siihen se sitten jää.
juuri siksi tämä ei pidä paikkaansa:
" Samaan aikaan teollistuneimpia alueita vaivaa kova pula tehdastyöläisistä."
Ei vaivaa pula halvoista työntekijöistä, koska juuri tähän perustuu kiinan halpuus ja siis se, että vetää kapitalisteja kuin tunkio kärpäsiä.
Vasta sitten, kun totalitarismi lakaa palvelemasta kapitalistin etuja, tilanne voi muuttua. Mitään merkkejä muutoksesta ei tällä hetkellä ole näköpiirissä.
Niin kauan kuin teollisuusmaan duunari "iloitsee" kiinan halpatuonnista, pitää olla myös valmis luopumaan omasta työpaikastaan.
Takavuosina tälläinen ongelma ratkaistiin tuontitullein. Se tarkoitti sitä, että halpatyö ja sen mukainen laatu torpattiin tullein. Näin ei syntynyt työpaikkojen polkumyyntiä. Kun tästä luovuttiin, on eu-aluulla vähintääkin 50-miljoonainen työttömien armeijja.