Olemme olleet aviossa kohta kymmenen vuotta, ja lapsia on siunaantunut kolme. Kotitöiden hoitamisen epäsuhta ja vaimoni kiinnostuksen puute on rassannut jo pidempään, ja viimeisien viikkojen aikana olen jopa miettinyt pois muuttoa, ainakin hetkeksi.
Vaimoni työ on vaativaa, ja hän on työmatkoilla aina silloin tällöin, itse taas työskentelen kuljetusalalla, jossa myös työpäivät ovat pitkiä, aamu viidestä ilta seitsemään, ei tosin joka päivä. Joskus työputken hellittäessä olen niin väsynyt että ns. ylimääräiset vapaapäivät menevät levätessä. Vaimoni taas vapaa-aikanaan tuijottaa töllöä tai istuu netissä jonkun naisten keskustelukerhon kanssa. Olemme keskustelleet töiden jakamisesta useaan otteeseen ja aika usein olemme sopineet että hän hoitaa pyykit ja minä ruuat. Muu talouden ja siisteyden hoito on ollut tarkoitus hoitaa voimien ja ajan antamissa puitteissa. Työnteko ilman vaimoni ylimääräisiä matkoja lukuunottamatta, vie ajastamme jotakuinkin saman verran. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana hänen osuudekseen on jäänyt muutaman pyykkikoneellisen lataaminen ja puhtaan pyykin lajittelu.
Näiden lisäksi pitäisi vielä suunnitella ja rakentaa varastorakennus pihallemme, tällä hetkellä ei oikein jaksa kiinnostaa mikään ylimääräinen touhuaminen.
Olen tässä miettinyt mitä tapahtuisi jos muuttaisin vähäksi aikaa pois näistä nurkista, koska jos hän ei muuten ymmärrä sanomaani, niin ehkä sitten näin. Antakaa kommentteja ja neuvoja, koska tämän pohtiminen on myös kuluttavaa ja voimia kysyvää.
Vaimoni työ on vaativaa, ja hän on työmatkoilla aina silloin tällöin, itse taas työskentelen kuljetusalalla, jossa myös työpäivät ovat pitkiä, aamu viidestä ilta seitsemään, ei tosin joka päivä. Joskus työputken hellittäessä olen niin väsynyt että ns. ylimääräiset vapaapäivät menevät levätessä. Vaimoni taas vapaa-aikanaan tuijottaa töllöä tai istuu netissä jonkun naisten keskustelukerhon kanssa. Olemme keskustelleet töiden jakamisesta useaan otteeseen ja aika usein olemme sopineet että hän hoitaa pyykit ja minä ruuat. Muu talouden ja siisteyden hoito on ollut tarkoitus hoitaa voimien ja ajan antamissa puitteissa. Työnteko ilman vaimoni ylimääräisiä matkoja lukuunottamatta, vie ajastamme jotakuinkin saman verran. Viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana hänen osuudekseen on jäänyt muutaman pyykkikoneellisen lataaminen ja puhtaan pyykin lajittelu.
Näiden lisäksi pitäisi vielä suunnitella ja rakentaa varastorakennus pihallemme, tällä hetkellä ei oikein jaksa kiinnostaa mikään ylimääräinen touhuaminen.
Olen tässä miettinyt mitä tapahtuisi jos muuttaisin vähäksi aikaa pois näistä nurkista, koska jos hän ei muuten ymmärrä sanomaani, niin ehkä sitten näin. Antakaa kommentteja ja neuvoja, koska tämän pohtiminen on myös kuluttavaa ja voimia kysyvää.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Hei!
Löytyisikö ratkaisu siitä, että teettäisitte jonkun aikaa kotityöt jollakin ulkopuolisella? Ainakin monilla ystävilläni on esim. siivouspalveluista hyviä kokemuksia, tosin firmoissakin voi olla eroja.
Lisäksi palveluiden kustannukset voi osittain vähentää veroista.
"Kotitalousvähennykseen oikeuttavaa kotitaloustyötä on kodin ja pihan hoito kuten ruuanlaitto, siivous, pyykinpesu, silitys, muu vaatteiden huolto, kaupassa käynti, pihan hoito, kuten nurmikon ja pensasaidan leikkaus, piha-alueen auraus sekä muu pihan puhtaana pito."
Lisää tietoa kotitalousvähennyksestä saa osoitteesta www.vero.fi
väliin. Ja ulkopuolisen kotitalousavun käyttö olisi ihan järkevää. Kesällä saisi varmaan jonkun näpsän koululaisenkin halvalla siivoamaan ja hoitamaan pihaa. Yritä keskustella vielä vaimosi kanssa myös siitä asetelmasta, että todellakin näytät joutuneen raatavan juhdan asemaan.
Tarkoittaako kuljetusala sitä että itse ajat esim. rekkaa? Jo muidenkin ihmisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettet ole ylirasittunut.
Vähennys edelleen se 6 tonnia. Jos ajoittaa vuodenvaihteeseen isomman työn niin voi merkitä kummallekin vuodelle. Pensasaitaa voi leikata kun ei ole kasvukautta, mutta mieluummin loppusyksyllä kuin ihan talvella tosin.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Pensaiden_leikkausta.htm
jos vaikka pikkukakkosen seurantaan sitt keskittyisit. siinäpä omaa oivaa aikaa. vaimo kultahan sillä välin huolehtis muusta-eikö vaan.
Kun ongelmia kasaantuu ja on väsynyt sitä alkaa kiinnittämään huomiota toisen puutteisiin ja tekemättä jättämisiin.
En yhtään väheksy ongelmaasi,molemmat teette kovasti töitä yhteisen talouden eteen.
Jospa löysäisit kaulusta ja lopettaisit vaimosi painostamisen hetkeksi,ei ne työt tekemällä lopu.
Muutto hetkeksi pois ei varmaankaan auta tippakaan vaan usein pahentaa lisää tilannetta.
Ajatteleppas näin että vaimollasi saattaa olla stressaava ajan jakso,ja hän odottaa kotiin pääsyä saadakseen vaan olla ja tehdä mitä haluaa rentoutuakseen.
Yritä jaksaa ja hellittää myös osaltasi kaikki turha ylimääräinen työ hetkeksi.
Minimoi alkuun kaikki pakollinen työ,ja ehdota vaimollesi ystävällisesti jaksaisiko hän tehdä osaltaan jotain auttaaksesi sinua.
Lisää sitten aina jotain jos siltä tuntuu työn suhteen.
Paras ratkaisu teille olisi ottaa yhteyttä johonkin luotettavaan siivous firmaan ja palkata kotisiivooja hoitamaan perus asiat.
Olen huon suomen kielen kirjoitaja mutta yritän selvitään parhani mukaan.(harjoitus teke hyvää ;))) ) Ei se ratkaise teidän ongelma että homat sinne joku muu sivoja tai rakentaja ynm. Arkki on tullut teidän avioliiton ja tuomoisesta tunteest on puhutava aviopuolisolle. Ja sihen on saatava vastaus molemin puolin. Tiedä sen itse kuin olen samassa tilanteessa (32v avioliitossa)
sitä avioliittoa pitää hoitaa. Ja koskaan sitä ei saa niin "tasapuoliseksi", etteikö jotain valittamisen varaa olis.
Mutta pankaapa hyvät ja huonot puolet vaakakuppiin, niin huomaatte, että hyvä voittaa kuitenkin.
Meissä itsessämmekin voi olla joitain asioita, jotka ärsyttävät puolisoa.
Minä kokeilin aidan toista puolta, ja saan olla todella kiitollinen että heräsin ajoissa.
Mutta edelleenkin avioliitto on hoitamista. Kahdenkeskiset hotellilomat esim. tekevät terää. Silloin voi jutella asiat puhki ja poikki.
Joitakin asioita pitää vaan "kärsiä". Toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne sanotaan vihkikaavassa. Terveisin 32v avioliitossa.
idea, muuttaa pois vähäksi aikaa. Kumpikin teistä varmaankin avaisi silmänsä näkemään, mitä on menettämässä... tai minkä haluaakin menettää.
Olen samaa mieltä kun muutama muukin vastauksissaan, ettei muutto pois todellakaan ole tuohon ratkaisu. Tai olisihan se itsekäs ratkaisu. Mieti lapsiasi. Itselläni avioliittoa takana 21 v. ja puolisoni räjäytti pommin että ei oo enää hyvä olla jne ja muuttaisinko pois. Helppohan se on lähteä ja jättää kaikki. Tahdon uuden elämän niin kuin yksi laulaja laulaa.
Ehdottomasti kannattaa puhua asia selväksi. Voihan olla että vaimosikin on todella väsynyt. Ole sinä se rohkea ja fiksu ja ota asia rauhallisesti kahden kesken esille.
Paasette kaikki paljon helpommalla kun palkkaatte siivoojan vaikka parikertaa viikossa. Kummankin ollessa toissa, se on jarkevin ratkaisu. Ehka joku keittotaitoinen voisi yhtena paivana tulla ja kokata koko viikon "kuumat ateriat" pakkaseen. Kauankos niita mikrossa lammittaa koko perheelle.
On varsin ymmarrettavaa ettei kukaan viihdy epasiistissa kodissa, mutta antakaa todellakin ulkopuolisen siivota se, jaahan teille puhdas koti ja aikaa lastenne kanssa.
ilmapiiriä jos asuisitte hetken omissa oloissanne.
Kumpikin saisi rauhassa miettiä elämäänsä.
Mieheni muutti pois muutamaksi kuukaudeksi kun meillä oli kriisi.
Siitä on nyt 3-v ja nyt olemme yhdessä ja suht hyvin menee.
Se erillään olo oli kyllä kieltämättä raskasta aikaa, mutta hengissä selvittiin.
Sitä en voi kieltää etteikö minulle olisi ajasta jäänyt myös ahdistavia ajatuksia, koska olin se joka jätettiin.
On perin inhimillistä, että tällaiset arkiset asiat
kuin taloudenhoito siivoamisineen ja laskujen maksamisineen alkavat näytellä liian suurta osuutta elämästä silloin henkinen yhteenkuuluvuus on hukassa.Ne ovat oireita!Niiden ratkaiseminen ei paranna haavoja, joita suhteessanne on.
Jos rakkaus, arvostus ja hellyys ovat ne kantavat ja ihanat elämänvoimat ei arkikaan ole pärjäilyä ja yritystä sietää tätä kaikkea.Onko rakkautta? Onko hellyyttä? entä arvostusta? Ellei niin keskityppä siihen, kuinka saada se takaisin! Valitettavasti se ei aina ole enää mahdollista, eikä siihen voi ketään pakottaa. Tämä kriisi on tedän itsetutkiskelun paikka. Ei se ole helppoa, yksiselitteistä vaan pidemminkin kipeää ja raastavaa totuuden repimistä jost ei selviä kuin rehellisyydellä itseään ja kumppaniaan kohtaan.
Ei ole hokkuspokkus temppuja.Jos sinusta tutuu, että pieni välimatka olisi paikallaan, niin ota se.Sopikaa se jos mahdollista.
Ei ole pelkuruutta tarttua asioihin tarvittaessa(vaikka irtiotto).Pelkuruutta ja epärehellisyyttä on kontata elämänsä, kun polvilleenkin voisi nousta tai jopa kävellä ja juosta.
Miten kokevat lapset? Ei ne ole typeriä.Kyllä kuulevat,näkevät ja vaistoavat sen ilmapiirin missä elävät ja vanhempiensa välisen kylmyyden.
Sellainen esimerkkikö olisi heille annettava, että liitossa ja perheessä elämää "tekohengittävät"
elementit ovat ne jotka takaavat turvallisuutta ja kodin henkeä.Ei ei ei asiat on puhuttava, sovittava ja selvitettävä.Parempi ero kuin huono koti.
KOTIhan se on sinullekin.Paikka jonne on ihana mennä!