Miten te miehet suhtaudutte oman naisen tunteen purkauksiin jotka liittyvät teidän tekemisiin tai tekemättä jättämisiin?
Itse omaan vähän vihaa ja ärsytystä miehen tekojen takia, kyseessä on muut naiset. Hän on minut jättänyt muutaman kerran koska ei jaksanut enää olla yhdessä, ja on sanonut päin naamaa että mut kiinnostaa. Hän on mm. myöntänyt että on joskus ajatellut muita kun harrastamme seksiä, lisäksi hän suhteemme alussa omisti tietokoneellaan kansion entisistä panoista, joita hän katseli kun masturboi. Sen lisäksi hän on ollut aina jonkun muun kanssa kun hän on minut jättänyt, siis harrastanut seksiä, mutta tullut heti aika pian itkemään takaisin. Lisäksi hän ei paljoakaan osaa pitää minua hyvänä henkisesti.
Minua on askarruttanut se, että kun sitten purkaudun hänelle näistä, kun alkaa itkettää ja vihastuttaa, ja sanon todella suoraan, niin hän vetäytyy kuoreensa eikä halua enää puhua minulle mitään. Hän ei osaa vastata kysymyksiin tai ei halua. Hän vain sanoo että rakastaa minua kyllä, mutta hänellä palaa käämit aina välillä ja hän haluaa olla yksin.
TÄmä mies ei siis koskaan ole seurustellut pitkää suhdetta, koska ei ole kestänyt naisia aikaisemmin kuukautta pitempään. Nyt olen kuitenkin ollut hyvähermoinen enkä ole luovuttanut.
Mutta minusta tuntuu, että en pääse yli menneisyydestä ellen saa häneltä rakastavaa ja myötätuntoista kuuntelua ja ymmärrystä, kun minulle pahamieli iskee.
Olenko siis täysin outolinnun kanssa vai tunnistatteko miehet yhtään itseänne tämän miehen käytöksestä? Eli miten te reagoitte kun nainen purkautuu neg. tunteistaan?
El
Itse omaan vähän vihaa ja ärsytystä miehen tekojen takia, kyseessä on muut naiset. Hän on minut jättänyt muutaman kerran koska ei jaksanut enää olla yhdessä, ja on sanonut päin naamaa että mut kiinnostaa. Hän on mm. myöntänyt että on joskus ajatellut muita kun harrastamme seksiä, lisäksi hän suhteemme alussa omisti tietokoneellaan kansion entisistä panoista, joita hän katseli kun masturboi. Sen lisäksi hän on ollut aina jonkun muun kanssa kun hän on minut jättänyt, siis harrastanut seksiä, mutta tullut heti aika pian itkemään takaisin. Lisäksi hän ei paljoakaan osaa pitää minua hyvänä henkisesti.
Minua on askarruttanut se, että kun sitten purkaudun hänelle näistä, kun alkaa itkettää ja vihastuttaa, ja sanon todella suoraan, niin hän vetäytyy kuoreensa eikä halua enää puhua minulle mitään. Hän ei osaa vastata kysymyksiin tai ei halua. Hän vain sanoo että rakastaa minua kyllä, mutta hänellä palaa käämit aina välillä ja hän haluaa olla yksin.
TÄmä mies ei siis koskaan ole seurustellut pitkää suhdetta, koska ei ole kestänyt naisia aikaisemmin kuukautta pitempään. Nyt olen kuitenkin ollut hyvähermoinen enkä ole luovuttanut.
Mutta minusta tuntuu, että en pääse yli menneisyydestä ellen saa häneltä rakastavaa ja myötätuntoista kuuntelua ja ymmärrystä, kun minulle pahamieli iskee.
Olenko siis täysin outolinnun kanssa vai tunnistatteko miehet yhtään itseänne tämän miehen käytöksestä? Eli miten te reagoitte kun nainen purkautuu neg. tunteistaan?
El
Vastaukset 8
Vanhimmat
Masturboinnissa ja fantasioinnissa ei mitään ihmeellistä, mutta jos heti kiire jonkun muun sänkyyn kun tapeltu, niin se ihmetyttää.
Miehesi vaikuttaa hieman kusipäiseltä nuorelta sielulta. Sekin on aika lapsellista kun ei kykene kuuntelemaan sinua jos sinulla tarve purkaa negatiivisia tunteita.
Lapsellistä myöskin pettämisensä jälkeen kun jää kiinni porata sitä. Omat tekonsa on kestettävä.
Jos teillä ei henkisestikään synkkaa niin minkä ihmeen takia olette yhdessä. Muista ettei toista voi muuttaa, vaan voi muuttaa vain itseään.
"Miehesi" käytöksessä ei ole mitään samaa oman käytökseni kanssa.
tuntuu ihan siltä että oot sille kynnysmatto. KUKA OMAN ARVONSA TUNTEVA NAINEN KESTÄÄ TUOLLAISTA KOHTELUA?
nuuhkaise itseäsi!
Mitä teet sen miehen kanssa ylipäätään? Maailma on täynnä hyviä miehiä ja sinä tuhlaat aikaasi ja energiaasi totaaliseen kusipäähän? No, kukin tyylillään tietenkin, mutta jos asia haittaa sinua, niin tee jotain.
Mistäs ne hyvät miehet sitten löytää?
Luulin tämänkin miehen olevan hyvä ja rakastuin täysillä ennenkuin tajusin että hän tekee noin. Sitten en ole senkoommin mitään enää tajunnutkaan.
Olen nätti ja ihana tyttö, monen mieleen, mutta en vain saa itseäni lähtemään. Enkä tajua miksi.
"Mistäs ne hyvät miehet sitten löytää? "
Samasta paikasta ilmeisesti, mistä ne hyvät naisetkin?
"Olen nätti ja ihana tyttö, monen mieleen, mutta en vain saa itseäni lähtemään. Enkä tajua miksi."
Hmm..Jos olet onneton ja tyytymätön nykyiseen tilanteeseen eikä se poikakaverisi näytä mitään muuttumisen merkkejä rakastamisesta puhumattakaan, kannattaa asiaa miettiä ihan järjellä tunteet unohtaen. Mieti hyvät ja huonot puolet tuollaisessa suhteessa; oletko siinä pelkästään tottumuksen voimasta vai minkä vuoksi, jos et vastarakkautta saa. Tee sen mukaan ratkaisusi, mikä se siten onkin. Mutta ennenkaikkea kai sinun tulisi pyrkiä puhumaan tämän kaipparin kanssa, että saat sanomasi kunnolla perille.
Älä nyt please mieti miten voisit suhtautua miehesi käytökseen, tai miten miehesi kuuluisi suhtautua vihanpurkauksiisi. Olin itse samanlaisessa suhteessa ja mietin noita tasan samoja juttuja, kunnes sain voimaa ja lähdin, vaikka se sattui.
siis yäk!!!!!!!!!!
kuinka joku voi jaksaa tommosta äijää?????!!!!!!!
hanki nyt jotain tasoo sun elämään!!!!!!