Parisuhde meni viime syksynä poikki. Ja murehdin sitä syksyn, keväällä pääsin siitä yli ja aattelin etsiä uutta seuralaista mutten kuitenkaan siinä onnistunut. Treffailin muutamia naisia muttei syttynyt mitään.
No, nyt mua jotenkin ällöttää edes ajatella etsiä saati löytää, joku mukava nainen ja sitten ihastua ja rakastua. Sellasta imelää lällyä, yäk.
Eron jälkeen musta on tullut paljon kovaluontosempi kaveri pikkuhiljaa. En jaksa olla silleen huomaavainen, toiset huomioiva ja hyväkäytöksinenkään enää vaan enemmän omista oikeuksista kiinnipitävä ja silleen enemmän itsekäs, välinpitämätön. Parisuhteessani koin juuri noita tuntemuksia annetun minua kohtaan. Mitä on tapahtumassa? Paljastuuko minun oikea luonteeni vai olenko katekeroitunut? Onko exän antama "sika" muokannut minusta kylmäsydämisen sinkun. Aivan outoo menoo tää on.
Mitä mieltä olet kirjoitukseni perusteella?
No, nyt mua jotenkin ällöttää edes ajatella etsiä saati löytää, joku mukava nainen ja sitten ihastua ja rakastua. Sellasta imelää lällyä, yäk.
Eron jälkeen musta on tullut paljon kovaluontosempi kaveri pikkuhiljaa. En jaksa olla silleen huomaavainen, toiset huomioiva ja hyväkäytöksinenkään enää vaan enemmän omista oikeuksista kiinnipitävä ja silleen enemmän itsekäs, välinpitämätön. Parisuhteessani koin juuri noita tuntemuksia annetun minua kohtaan. Mitä on tapahtumassa? Paljastuuko minun oikea luonteeni vai olenko katekeroitunut? Onko exän antama "sika" muokannut minusta kylmäsydämisen sinkun. Aivan outoo menoo tää on.
Mitä mieltä olet kirjoitukseni perusteella?
Vastaukset 9
Vanhimmat
itsltäni meni suhde poikki alkuvuodesta ja olen myös tapaillut muita miehiä, mutta ei ole vielä napannut... se että minusta on tullut kylmä ja kova miehiä kohtaan johtuu aivan siitä mitä ex: ni minulle teki... ehkä ette eronnut sovussa? vaikka olisittekin niin silti saattaa kalvaa selvittämättömät jutut. itsestäni tuntuu etten enää voi päästää ketään niin lähelle itseäni kuin ex:n vaikka haluaisinkin, en vain uskalla ottaa taas samaa riskiä sen suhteen että saa taas nuolla haavoja liian kauan.
Kuin myös minustakin on tullut kylmä, itsekäs ja välinpitämätön juur niin kun ex-mieheni oli muo kohtaan suhteen loppuaikoina.
Pelottavaa josko tää olotila on pysyvää laatua. Siis kun joo, on vallan mukavaa käydä treffeillä ym. mutta heti kun toinen osoittaa jonkinmoisia kiinnostuksen merkkejä niin mä vetäydyn, ärsyynnyn toisen käytöksestä heittäydyn paskamaiseksi ym. Jokseenkin kummallista eikös vain??
Mua alkaa nykyään ällöttää ajatus, että alkaisin hempeilemään jonkun naisen kanssa, suorastaan inhottamaan. Tuossa välillä olin ihan intona treffailemassa mutta nyt viime aikoina on herännyt tuollasia tuntemuksia. Aattelin vetää nettiprofiilinkin pois se vuoksi kun ei oikein ole kuviot selvillä ja katella mihin tässä alkaa kuppi kallistumaan. Joo, ei erottu sovussa ja jäi kyllä tosi paha olo erosta mutta se on nyt jo itketty ja käsitelty. Siksi ihmettelenkin, että näin pitkän ajan päästä alkaa tuollaisia tuntemuksia tuleen. En oikein tajua. Tuon luonteeni koventumisen ymmärrän mutta että ällöttää, inhottaa ja on jotenkin vastenmielistä olla silleen naisten läheisyydessä. Ei kai tässä ole joku pyrkimässä kaapista ulos?;) No, ei nyt sentään karvaperseet kiinnosta kuitenkaan...
miulle kävi niin että vaikka itkin ja 'käsittelin asiaa' niin silti siirsin sen syrjään ja hetken oli hyvä olla... kunnes se tuli sieltä taas kummittelemaan. On ehkä hyvä idea pitää taukoa deittailustakin ja olla omissa oloissa, näin teen myös minä, ollut jo jonkin aikaa. minulla kävi itseasiassa mielessä että pitääkö se nyt naisiin päin alkaa kallistumaan, mutta ei se sitten kuitenkaan taida olla miun juttu :) Kai sitä jotenkin olisi sinnitellä miesten keskellä...kunhan ei seuraavaa vastaantulevaa mee huitasee, no ei nyt kuiteskaa :)
Mulla on suht tasapainoinen olo ja mennyt ei silleen enää kummittele edes mutta olisko se alitajuista oiretta, että joku asia vielä vaatii käsittelyä. Joo vedänkin oman profiilini jäähylle vähäksi aikaa ja kuuntelen vähän itteäni, liikaa touhottamatta treffien kanssa. Äläs nyt säkään periksi anna, ollaan sitkeitä sissejä.;) Ehkä ollaan vaan tavattu vääränlaisia tyyppejä, sopimattomia.
Äläs nyt sentään mee huitaseen, tiiä vaikka minä tulisin just vastaan ja saisin lisää pahoja aivotuksia naisista.;)
ehkä jätän huitasematta :) kyllähän mie sen verran sitkee oon että en vielä tässä vaiheessa anna periks, ois muuten aika pitkä taival kulettavana yksinään.se on tullu huomattua että vääriä miehiä pyörii ympärillä vaikka toisille jakaa, kai siinä on se että ne tajuaa sen vasta sitten kun niille käy niinkun meille on käyny. toivottavasti vielä joskus onnistaa :)
treffiprofiilivapaa mies.;)
No, huitasemalla varmasti saa huomiota mutta saako sitä oikeanlaista onkin sitten toinen juttu.
Periksi ei anneta ja helppoa ei enää oteta!
Kukapa sitä yksin haluisi taivaltaa vaan on se hyvä selvittää omia haluja kun ottaa iisisti ja syventyy omiin juttuihin, ehkä se sieltä löytyy mullekin se ns.sisäinen hymy.
Mikä se onkin kun vääränlaiset ihmiset tapaavat toisiaan mutta harvemmin sattuu niitä oikeita kohille? On kai niin helppoa erehtyä vaan tunteidensa kanssa ja pahastikkin.
Aina lopulta onnistaa, sen verran optimisti täytyy olla vaikka pessimistisenä ei voi pahasti pettyä.
ehkä on sellainen asenne siinä etsimisessäkin että täytyy ensin täyttyä tietyt kriteerit ennen kuin voi edes vilkaista, sitä kun saattaa olla liian nirso, kai se pitäisi vain takoa päähän että sitä unelmien täyytymystä ei ole vaan kaikissa on virheitä niinkuin itsessä. Sitä vaan touhottaa umpirakastuneena eikä pysty katsomaan toista 'oikeilla silmillä'. Optimismia toki minustakin löytyy, mutta mielummin pysyttelen siinä pessimismin puolella, ainakin toistaseks. Toivottavasti se hymysi sieltä vielä jostain kuoriutuu :) ehkä minultakin.
Tuttua, tuttua . Siitä Erosta toipumisen jälkeen tulee juuri tuo ,sinänsä viisas ja itseänsä suojaava asenne naisiin. Sen mukaan kun valkkaa naisen kriteerillä että "jos ero tulee niin ei satuta" pääsee aika pitkään ja helpolla.
Aikanaan sitten se tunnepuoli taas yllättää, ja jos on kerennyt perustaa perheet ,hankkia talot ja systeemit onkin kusessa.
Neuvoni on että seukkaile ja suhteile niin kauan kunnes taas se oikea löytyy,vaikka siihen menis 20 vuotta.Pääset helpommalla.