hetki elämässämme, mutta sen vaikutukset olivat paljon suuremmat. Ikävöin sinua niin paljon, ettei rajaa. Joka päivä herään kuvaasi ja joka päivä yritän saada unen päästä kiinni muistellen sinua ja lyhyttä hetkeämme, jolla oli niin paljon merkitystä minulle. Mikään ei sujunut kunnolla, kaikki meni pieleen. Nyt olen onneton, jaksan hoitaa pakolliset kuviot, mutta muuten vain olen. Välillä onnellisempi kun ajattelen, että ehkä sittenkin joskus meillä on toisemme. Ja toisinaan niin onneton, ajatellen että ehkä en koskaan sinua saa. Voi kunpa edes joskus näkisimme vielä... Ehkä voisimme nauraa kaikelle tälle? Tai sitten ei..
Meillä oli
pieni
92318
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllä tämä välillä naurattaa, useimmiten ei.
Kaipuu syliisi on niin raastavaa, että ei mitään rajaa :( Mä en oikeastaan pysty enää tekemään mitään muuta kuin ajattelemaan sua, aamusta iltaan. Hengittäminenkin sattuu. Kaikki on susta kiinni, niin monesti sen olen sanonut ja joudun sen vieläkin sanomaan. Kunpa se olisin minä, joku päivä kun tulisit ja ottaisit mut. Veisit takaisin taivaaseen, jossa vielä hetki sitten yhdessä oltiin. Mä kuulun sulle, kuulutko sä mulle. Kunpa se päivä koittaisi pian, että päästäisiin pois tästä vankilan tapaisesta. Mä olen ihan yksin täällä kaltereiden takana, ja vain sulla on avain tulla vapauttamaan mut...
Millään ei ole enää mitään merkitystä, jos sä et tule mua vastaan jossain, mä haahuilen päämärättämästi tungoksessa etsien sun kasvojas...niitä rakkaita silmiä...
Etko vieläkään ymmärrä miksi haluan säilytää vaputeni! Siksi että ne naiset
ovat niin ihanan irstaita. Paljon paljon irstaampia kuin sinä. Ja minä
nautin irstailusta niin suunatomasti.
Täytyykö minun oikein kertoa milaista hommaa kaikein irstaimat naiset
minulle tekevät ja kuinka rajut orgasmit saan (lähes taju meni)
Olisitko valmis siihen? Marku.
painu helvettiin vitun kehitysvammanen!
painu itse! kysy siltä joka niitä tänne kirjoitti!!! oli helvetin hauska lukea sitä saastaa täältä. kysy niiltä jotka niitä tehtailivat ja ajankohdista päätellen päivin ja öin ja loputtomasti. eikä tuokaan kirjoitus ollut minulta!!! joku sai tavoitteensa suoritettua. onneksi olkoon!
...NIITÄ RAKKAITA SILMIÄ JA NIITÄ KATSEIDEN TÄYTTÄMIÄ UJOJA HILJAISIA HETKIÄ=( HYMYJÄ JA JUTTELUITA, LÄHEISYYTTÄSI, TUOKSUASI, RAKKAUTTASI...ENKÄ PÄÄSSYT EDES SUUTELEMAAN KUN SEN YHDEN KERRAN...JOKA TOSIN ON TUOLLA SYDÄMESSÄ AINA. SE HETKI ON LUONANI KUN SULJEN VAIN SILMÄNI. PIRUSTI JÄNSKÄTTI MUTTA OLI SE VAAN NIIN IHANAA=) *HAAVEILEE EDELLEEN*
YES HONEY...THE TIME WILL COME!
VÄLILLÄ HYMYILYTTÄÄ KOKO TOUHU MUTTA NE HETKET KUN KÄYN "YKSIN" TUONNE PETIIN JA TULET MIELEEN...KAIPUU JA IKÄVÄ REPII KIPPURAAN JA SYDÄN ITKEE. IKÄVÖIN SUA IHAN MIELETTÖMÄSTI!
Vieläkin elät fantasiamaailmassa. Tee sinä vaan kiltisi mammaäiskäs käskyjen mukaan äläkä lätise pehmosia. Itsepä olet housuihis kussut.
väärä tai sitten oikea mutta puhuit niin minun suullani. Voisitko hieman valaista vai onko jo aiemmin vastannut se oikea?? Vai joku muu yhtä kovasti kaipaava. Otitko minua hiuksista kiinni kun ensi kerran suutelit?? Tunsitko saman sähkön ja värinän lähelläni kuin minä sinun? onko sinunkin tilanteesi mutkikas kuten minun? Olimmeko osa suurempaa joukkoa? Karkasimmeko? Ollaksemme vain lähekkäin, jota tekisin niin mieluusti nytkin....kaikki ei mennyt todellakaan aivan putkeen, mutta muisto on mitä suloisin siitäkin huolimatta. Olitko se sinä joka oli tiputtaa silmänsä kun kumarsin, ;)) ;) jos olit niin luuletko etten sitä nahoissani tuntenut, silloin kun lattialta jotakin nostin, silloin...huoneessasi, hämärässä...ehkä en ole se jota kaipaat mutta olipa mukava purkaa hieman tuntoja ...
meillä todellakin OLI pieni hetki elämässämme.... kunpa voisimmekin joskus istua yhdessä ja nauraa kaikelle... luulen kuitenkin sen olevan mahdotonta... kuka tietää... ehkä seuraavassa elämässä...tai kenties jo aikaisemmin... kunhan vain molemmat saadaan asiamme järjestykseen...parempia aikoja odotellessa... yksin jossain istuen ja murehtien...
oli meilläkin hetkemme, niin ihana ja lämpöinen.Sydämeni jäi luoksesi,kaipaan, kaipaan yhteisiä hetkiämme takaisin...