Pitäisikö päästää irti !!?

Tiedän, ettei kuvaan voi vastausta minulle kertoa. Mutta noin kahden vuoden jälkeen tilanne alkaa olemaan sietämätön. Siis ainakin minulle. Kohdallani kaikki on periaatteessa hyvin; kiva kiltti hyvin toimeentuleva mies, lapsi ja kaunis koti hankittuna. Mutta se jokin...niin siinä suhteessa vaan ei ole enää sitä jotain näin 15 vuoden jälkeen. Tai sitä jotain kaipaan nyt kun olen törmännyt varsinaiseen "sielunkumppaniin".
Aluksi kaikki alkoi pelkän hauskan ystävyyden merkeissä, tarkoituksena ei ollut rakastua/ihastua. Meillä oli noin muuten vain kivaa yhdessä. Vähitellen suhde kehittyi ja itsekseni haaveilen välillä yhdessäolemisesta. Nyt tuntuu, etten voi elää ilman tätä toista !! Näen hänet melkein päivittäin tai ainakin haluaisin. Hän on sinkku ja kärsii tästä varmasti enemmän, tiedän;yksinolo iltaisin ei ole kivaa.
Mutta kun ei tulevaisuudesta ole varmuutta, jos joudunkin jäämään yksin; pärjäänkö taloudellisesti tai saanko pitää lapsen? Tai voiko uusi näin alkanut suhde yli 10 v nuorempaan mieheen kestää ? Tai voiko erota "siististi"? Tämä on niin väärin nykyiselle miehellekkin, tiedän !!! Kunpa ei tarvitsisi loukata ketään...voiko pienen lapsen äiti ajatella omia tunteitaan...Mahtaisiko löytyä vastaavassa tilanteessa olleita !!?
41382
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Päästää irti kenestä ? Uudesta vai vanhasta??

Äänestä

Olet nyt hullaantunut paljon itseäsi nuorempaan mieheen ja oma aviopuolisosi tuntuu tylsältä, eikä tunnu yhtään kiihottavalta. Etsit hänestä kaikkea pientä vikaa, jotta saisit oikeutuksen itsellesi pettää häntä tai erota hänestä.

Tuhannet, jopa kymmenettuhannet miehet, sekä naiset kokevat samoja asioita elämässään, kun ovat olleet yhden ihmisen kanssa n. 10-15 vuotta. Kyse onkin siitä, kenen järki ja luonne on niin vahva, että pystyy tunnistamaan hullaantumisen tunteen vain hetken hurmioksi, joka muuttuu yhtä arkipäiväksi kuin nykyinen elämä. Se voi muuttua vielä pahemmaksi.

Sinua noin paljon nuorempi mies ei ole vastaua sinun kaipuullesi, usko vaan! Hänestä on hauska kokea kokeneemman naisen kanssa uudenlainen seksi, kypsemmät keskustelut jne.

Olen kokenut tuon kaiken, sillä erolla, että minulla ei ollut lasta. Selvisin silloin "kuiville" kun tajusin, ettei niin paljon nuorempi mies pitemmän päälle tyydytä minua itseäni ns. henkisellä tasolla, hän tuntui niin lapselliselta joskus. Toisaalta ymmärsin, että hän ryhtyy etsimään ikäisiään aivan varmasti ennemmin tai myöhemmin, kun uutuudenviehätys kanssani on ohi.

Tuosta on jo aikaa ja olen eronnut silloisesta miehestäni. Aivan muiden syiden takia kuitenkin. Hyvä kanssasisar: Älä tee mitään hölmöjä ratkaisuja! Kadut niitä varmasti! En ole parisuhdeneuvoja, mutta yritä kertoa miehellesi jotenkin kauniisti, häntä satuttamatta miltä sinusta tuntuu. Kerro kaipauksestasi uuteen alkuun suhteessanne. Sinulla on oikeus tunteisiin, kuten kenellä muullakin, mutta tee kaikkesi saadaksesi oma pitkä suhteenne noiden kiihkeiden tunteidesi kohteeksi.

Ja tiedätkö, miehesi voi kamppailla samojen tunteiden kanssa. Olisitko valmis hyväksymään vastaavan miehesi kohdalla? Ajattele sitä, miltä sinusta tuntuisi, jos kiva, kiltti miehesi tarjoaisi kauniin kodin jne. toiselle naiselle ja olisi kokoaikainen isä muille, kuin sinun lapsellesi.

Yritä selkeyttää ajatuksesi, ajattele ennen kaikkea järjellä, älä tunteella.

Äänestä

Kyllä se nuorempi sua katselee hyvällä säkällä pari vuotta.

Äänestä

aika ja saada uusi alku (hehku) oman miehesi kanssa, kannattaa ainakin yrittää.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


järjetön kirjoitti:

Tiedän, ettei kuvaan voi vastausta minulle kertoa. Mutta noin kahden vuoden jälkeen tilanne alkaa olemaan sietämätön. Siis ainakin minulle. Kohdallani kaikki on periaatteessa hyvin; kiva kiltti hyvin toimeentuleva mies, lapsi ja kaunis koti hankittuna. Mutta se jokin...niin siinä suhteessa vaan ei ole enää sitä jotain näin 15 vuoden jälkeen. Tai sitä jotain kaipaan nyt kun olen törmännyt varsinaiseen "sielunkumppaniin".
Aluksi kaikki alkoi pelkän hauskan ystävyyden merkeissä, tarkoituksena ei ollut rakastua/ihastua. Meillä oli noin muuten vain kivaa yhdessä. Vähitellen suhde kehittyi ja itsekseni haaveilen välillä yhdessäolemisesta. Nyt tuntuu, etten voi elää ilman tätä toista !! Näen hänet melkein päivittäin tai ainakin haluaisin. Hän on sinkku ja kärsii tästä varmasti enemmän, tiedän;yksinolo iltaisin ei ole kivaa.
Mutta kun ei tulevaisuudesta ole varmuutta, jos joudunkin jäämään yksin; pärjäänkö taloudellisesti tai saanko pitää lapsen? Tai voiko uusi näin alkanut suhde yli 10 v nuorempaan mieheen kestää ? Tai voiko erota "siististi"? Tämä on niin väärin nykyiselle miehellekkin, tiedän !!! Kunpa ei tarvitsisi loukata ketään...voiko pienen lapsen äiti ajatella omia tunteitaan...Mahtaisiko löytyä vastaavassa tilanteessa olleita !!?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu