Miten lopettaa mahdollisimman reilusti suhde ennen kuin se on alkanutkaan?
Muutaman kerran olen käynyt erään nuoren naisen kanssa treffeille ja itselleni alkaa olla aika selvää, että ei tästä koskaan mitään tule. Hän puolestaan vaikuttaa vähän liiankin innokkaalta. Kyllähän näitä tapauksia ennenkin on ollut, puolin ja toisin, mutta vaikeahan siinä on toista olla loukkaamatta, jos tämä kuvittelee ruusuisia ja itselle on aika samantekevää nähdäänkö vai ei. "Ei tästä taida mitään tulla" on kommentti jolla saa pahan mielen ihan varmasti aikaiseksi, mutta vielä pahempi on jos hommaa vaan venyttää ja sitten töksäyttää jotain vastaavaa.
Tällä jutulla ei ole tulevaisuutta, mutta miten ilmoittaa se mahdollisimman hienovaraisesti ja kiltisti?
Muutaman kerran olen käynyt erään nuoren naisen kanssa treffeille ja itselleni alkaa olla aika selvää, että ei tästä koskaan mitään tule. Hän puolestaan vaikuttaa vähän liiankin innokkaalta. Kyllähän näitä tapauksia ennenkin on ollut, puolin ja toisin, mutta vaikeahan siinä on toista olla loukkaamatta, jos tämä kuvittelee ruusuisia ja itselle on aika samantekevää nähdäänkö vai ei. "Ei tästä taida mitään tulla" on kommentti jolla saa pahan mielen ihan varmasti aikaiseksi, mutta vielä pahempi on jos hommaa vaan venyttää ja sitten töksäyttää jotain vastaavaa.
Tällä jutulla ei ole tulevaisuutta, mutta miten ilmoittaa se mahdollisimman hienovaraisesti ja kiltisti?
Vastaukset 12
Vanhimmat
"olen pahoillani, mutta valitettavasti en tunne niitä oikeita tunteita sinua kohtaan. On parempi, että jatkamme eri suuntiin"
Joten, kerro mahdollisimma kiertelemättä, mahdollisimman pian "missä mennään." Ei se ole reilua ketään kohtaan antaa toisen toivoa ja olettaa turhaan. Ja ne kliseiset "Pidän sinusta, mutta..." - jutut voi unohtaa, ellei oikeasti löydy jotakin syytä. Ei se selittäminen mitään auta, ja harvoin edes pehmentää.
Keksit varmasti jonkin tavan ja tee se mieluusti nopeasti. Paljon enemmän loukkaa se, että ei kerro rehellisesti ajoissa omista tunteistaan ja antaa toisen rakennella hyväuskoisena niitä pilvilinnoja...
Rehellisyys kunniaan ja vähän selkärankaa!
suoraan ja nopeasti ja fraaseja vältellen. Jos toinen haluaa keskustella asiasta niin keskustelet reilusti etkä pakoile. Tuskinpa se toinenkaan muutaman tapaamisen perusteella kauheasti on ehtinyt kuvitella (paitsi tietenkin jos olet mennyt jotenkin uskottelemaan hänelle muuta). Mutta todellakin: vältä turhaa lirkuttelua ja korulauseita, sellaiset ovat minusta todella loukkaavia ja turhia.
kerrot sen parempi. Kerro rehellisesti mitä tunnet, siten pääsette jatkamaan sitten molemmat elämäänne eteenpäin.
ETTÄ ENSIN ANNETAAN YMMÄRTÄÄ ET JOTAIN ON JA SITTEN VAIETAAN KU SEINÄÄN JÄTTÄMÄLLÄ TOINEN EPÄVARMUUTEEN. KANNATTAA SANOA MAHD. PIAN SE KYSEISELLE IHMISELLE.
kaikkein pahinta, helpottaisi kun tietäisi varmasti ettei toista kiinnosta. Pääsisi siten elämässä eteenpäin.
...ELÄTTELEN TOIVEITA YHTEISESTÄ TULEVAISUUDESTA RAKASTAMANI IHMISEN KANSSA...JOKA EI OLOSUHTEIDEN PAKOSTA VOI OLLA TÄÄLLÄ ENKÄ MINÄ HÄNEN LUONAAN=(
ODOTAN VAIN ETTÄ HÄN OTTAISI YHTEYKSIÄ...ODOTAN, ODOTAN JA YHÄ VAIN ODOTAN. NIIN RAKAS IHMINEN HÄN ON!
kun sydän vie järkeä (kokemuksen sillä äänellä:( toinen voi taluttaa halutessaan miten haluaa. Älä suotta tuhlaa sen toisen elämän päiviä, kun ei kai niitä kuitenkaan lopulta liikaa ole.
Itse olin se pässi jota vietiin ja pahasti. Oppia se tietenkin. Harmi vain että parhaat vuodet voi mennä siihen.
Ymmärrän tietysti ettei hänkään sitä pahalla tarkoittanut
sen kokenut.. joten en tällä viestillä kykene sinua
herättämään. Toivon kuitenkin että kokeilet elää eteenpäin. Pidät hänet sydämmessä jos hänen aika vielä tulee, hyvä niin. Mutta olet itse saattanut sillävälin päästä elämän syrjään kiinni. Etkä sitten tällaisena katkeroituneena keski-ikäisenä huomaa...
No antaa olla
Nyt se sitten on lopetettu. Eikä ollut helppoa. Nainen olisi halunnut jatkaa, eikä ymmärtänyt miksi minä en. Ensin hän yritti selittää kaiken hyväksi ja kun pahoittelin tilannetta ja kerroin etten tunne samoin, sain kuulla suorat sanat kuinka paska jätkä olen...jatkoi vielä yrittämistä minut haukkuttuaankin. Epätoivoisuus ja säälittävyys on viimeinen asia joka tuollaisessa tilanteessa vetoaa. Ylpeyden säilyttäminen ei kaikilta taida kovin helposti onnistua. Vaikka olenkin pahoillani naisen kokemasta mielipahasta, olen todella helpottunut päästessäni eroon tästä orastavasta suhteesta. Oli kuitenkin parempi lopettaa yksipuolinen suhteenalku nopeasti, ennen kuin suurempaa vahinkoa pääsi tapahtumaan. Tästä eteenpäin miettii taas hiukan tarkemmin kenen kanssa liikkuu ja millä perustein. Kiitos kommenteistanne ja neuvoistanne.
Hyvä että sait homman hoidettua. Itsellä vastaava tilanne käsillä ja olen se toinen osapuoli. Ymmärrän kyllä tilanteen vaikka miehellä ei ole pokkaa sanoa asiaansa suoraan. Toivoisin sitä. En aio ketään haukkua, toivon vain suoruutta ja nopeasti kiitos!