Syksyllä aloin todella huolestua juomisestani. Olen kolmekymppinen teekkari(!) ja juonut kohtuuttoman paljon kymmenisen vuotta.
Aloitettiin lääkitys. Remeron ja opamax. Söin niitä aika lailla, remeronia 45mg/ vrk ja opamax 30- 60, jopa 80mg/ vrk. Torkuin luennoilla ja lauleskelin kaupungilla. Juopottelin entiseen malliin. Helmikuussa resetin uusiminen jäi ja varasin ajan ytl.n psykologille. Ohjattiin lääkärille.
Lääkäri jatkoi remikkää ja muutti opamaxit unilääkkeiksi, jotain nopeavaikutteista bentsoa, nimeä en muista. Jouminen jatkui ja unilääkkeistä meni todella ulalle.
Menin a- klinikalle. Akupunktiota ja klotriptyliä, ehkä hirveintä käyttämistäni lääkkeistä, juominen jatkui. Alkoi kuitenkin tulla pidempiä, viikon kestäviä selviä kausia. Opinnot sujuivat.
Remeronin jätin noin kuukausi sitten, klotriptyliä kului puolen vuoden satsi kahdessa kuukaudessa. Remeronin jätettyäni paino alkoi vähitellen tippua, ensiksi hävisi hirvittävin turvotus kasvoista. Olen koko aikuisikäni painanut 75 kg, aina remeroniin asti. R. nosti painoni 83- 84 tienoille.
Nyt ongelmani ovat unet. R. muutti aluksi unet elävän tuntuisiksi mutta nyt en unessa tajua nukkavani, vaan olen yhtä tajuissani, kuin valveilla olessani. Näen unia, jotka piinaavat koko päivän. Unissa esiintyvät aina entinen rakastettuni ja nyt jo edesmennyt rakas ystäväni. Jonkinlaiset arkkityypit, voisi unientutkija sanoa, Nainen, Rakastettu ja Mies, Ystävä. Ajattelen, että tuo lääkitys on vaikuttanut aivokemiaani siten, etteivät aivot pääse "lepotilaan", vaan jatkavat päivätajunnantasolla öisinkin. Nuo unet ovat aivan hirveitä, viime yö oli pahin miesmuistiin.
Klotriptyliä on jäljellä neljä nappia, päiväannokseni huiteli 3- 6 asteella. Maanantaina olisi aika mennä klinikalle. Tiedän olevani jo koukussa näihinkin ja ne auttavat pitämään selviä jaksoja, tänään selvänä kahdeksatta päivää, pisin "putki" vuoteen mutta en tahtoisi kulkea sumussa koko kesää. Remeronin lopetettuani tuntui, kuin olisi herännyt jostain kirotusta horteesta, vaikka sama horros öisin jatkuukin.
Ongelmani johtuvat alkoholista, se kirottu liemi on tuhonnut elämäni. Ellen juo tänään, tiedän juovani huomenna. Unelmoin selvästä elämästä.
Ajattelin kysyä lääkäriltä ataraxia, sehän ei ole bentso ja voisi auttaa, kun alkaa kunnolla tehdä mieli bentsoja, niitä saisin tuttaviltanikin mielinmäärin. Pelkään kuitenkin olevani klinikalla heikko ja vinkuvani klotikkaa. Täydellinen raittius tuntuu kaukaiselta unelmalta, kun koko aikuisikäni olen lipittänyt olutta. Mitähän tässä vielä kokeilisi? Jotain pitäisi keksiä.
Aloitettiin lääkitys. Remeron ja opamax. Söin niitä aika lailla, remeronia 45mg/ vrk ja opamax 30- 60, jopa 80mg/ vrk. Torkuin luennoilla ja lauleskelin kaupungilla. Juopottelin entiseen malliin. Helmikuussa resetin uusiminen jäi ja varasin ajan ytl.n psykologille. Ohjattiin lääkärille.
Lääkäri jatkoi remikkää ja muutti opamaxit unilääkkeiksi, jotain nopeavaikutteista bentsoa, nimeä en muista. Jouminen jatkui ja unilääkkeistä meni todella ulalle.
Menin a- klinikalle. Akupunktiota ja klotriptyliä, ehkä hirveintä käyttämistäni lääkkeistä, juominen jatkui. Alkoi kuitenkin tulla pidempiä, viikon kestäviä selviä kausia. Opinnot sujuivat.
Remeronin jätin noin kuukausi sitten, klotriptyliä kului puolen vuoden satsi kahdessa kuukaudessa. Remeronin jätettyäni paino alkoi vähitellen tippua, ensiksi hävisi hirvittävin turvotus kasvoista. Olen koko aikuisikäni painanut 75 kg, aina remeroniin asti. R. nosti painoni 83- 84 tienoille.
Nyt ongelmani ovat unet. R. muutti aluksi unet elävän tuntuisiksi mutta nyt en unessa tajua nukkavani, vaan olen yhtä tajuissani, kuin valveilla olessani. Näen unia, jotka piinaavat koko päivän. Unissa esiintyvät aina entinen rakastettuni ja nyt jo edesmennyt rakas ystäväni. Jonkinlaiset arkkityypit, voisi unientutkija sanoa, Nainen, Rakastettu ja Mies, Ystävä. Ajattelen, että tuo lääkitys on vaikuttanut aivokemiaani siten, etteivät aivot pääse "lepotilaan", vaan jatkavat päivätajunnantasolla öisinkin. Nuo unet ovat aivan hirveitä, viime yö oli pahin miesmuistiin.
Klotriptyliä on jäljellä neljä nappia, päiväannokseni huiteli 3- 6 asteella. Maanantaina olisi aika mennä klinikalle. Tiedän olevani jo koukussa näihinkin ja ne auttavat pitämään selviä jaksoja, tänään selvänä kahdeksatta päivää, pisin "putki" vuoteen mutta en tahtoisi kulkea sumussa koko kesää. Remeronin lopetettuani tuntui, kuin olisi herännyt jostain kirotusta horteesta, vaikka sama horros öisin jatkuukin.
Ongelmani johtuvat alkoholista, se kirottu liemi on tuhonnut elämäni. Ellen juo tänään, tiedän juovani huomenna. Unelmoin selvästä elämästä.
Ajattelin kysyä lääkäriltä ataraxia, sehän ei ole bentso ja voisi auttaa, kun alkaa kunnolla tehdä mieli bentsoja, niitä saisin tuttaviltanikin mielinmäärin. Pelkään kuitenkin olevani klinikalla heikko ja vinkuvani klotikkaa. Täydellinen raittius tuntuu kaukaiselta unelmalta, kun koko aikuisikäni olen lipittänyt olutta. Mitähän tässä vielä kokeilisi? Jotain pitäisi keksiä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kaljaa menee aivan liikaa, sain joskus aikoja sitten
Sepram reseptin, mutta ihan eri syistä.
Nukahtamislääkeitä joudun ajoittain ottamaan.
Vielä ei ole ollut "munaa" mennä mihinkään
lekurille jne. Eihän mulla mitään ongelmaa ole
just joo. En edes muista päivää/iltaa etteikö
olisi olutta mennyt. Välillä muutama välillä
enemmän. Väkeviä en juo koskaan vaan keskaria,
mutta kyllä siitäkin saa "vittumaisen" kaverin
mukaan jos vain ANTAA MENNÄ. Taaskin pyörii
päässä, ostaisko muutaman töiden jälkeen? Järki
(vähäinen) sanoo ei, mut saa kattoa kuin käy
99,9% varmuudella on taas kalja kädessä.
Minullakin nimenomaan se keskikalja on käytännössä ainoa alkoholijuoma, sitä kuluu aikalailla.
Olen tässä mökille lähdössä ja mietin mitä reppuun voi sapuskaksi pakata, kun kepardia täytyy korillinen saada mahtumaan kuitenkin. Yhdeksi illaksi, menen ottamaan kesäkuun vastaan.
"Mikään ei voita päivän ensimmäisen oluen puraisua." -Ernest Hemingway.