Siiven toiminta ylösalaisin lennettäessä

j-m

Hyvää kesäkuuta,

Olen ”aina” kummastellut paria lentämiseen liittyvää asiaa, toivottavasti joku asiaa tunteva voi valaista.

1. Siipi. Ymmärrän jotenkuten siiven toimintaperiaatteen (profiili joka aiheuttaa yläpinnalle nopeamman ja alapuolelle hitaamman virtauksen kautta paine-eron ja siten nostovoiman). Olen kuitenkin nähnyt (livenä, kuvissa & tv:ssä) lentokoneiden lentävän ylösalaisin. Miten esim kuvassa http://tinyurl.com/pqx8j alempana ylösalaisin lentävä kone pystyy lentämään suoraan eteenpäin - ylösalaisin käännetyn siiven luulisi ”imaisevan” koneen tanakasti tantereeseen?

2. Vaikuttaako moottorin pyörimissuunta kaarre- tai lento-ominaisuuksiin? Luulisi pirunmoista vauhtia pyörivän massan vääntävän runkoa vastakkaiseen suuntaan. Kompensoidaanko tätä useampimoottorisissa koneissa sillä, että moottorit pyörivät eri suuntiin?

Kiitti asiallisista vastauksista,

jm

15

2722

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Sohvatiikeri

      1. Bernoullin virtausteorioihin perustuvat selitykset siiven toiminnasta ovat tosiaan vähän ontuvia. Netistä löytyy "paljastuksia" jotka "todistavat" että teoria on "väärä". Noo, eihän se nyt niin dramaattinen asia ole.

      Ihan kattavaa teoriaa ei taida ollakaan siitä, miksi siipi lennättää konetta. Jonkin verran pitää kuitenkin olla kohtauskulmaa, ennen kuin siipi kantaa.

      Joo, minäkin olen nähnyt, miten Vasama-purjekone lensi ylösalaisin alle 5 metrin korkeudessa. Siitä se vielä nousi ylös ja pyöräytti ympäri. Ohjaimissa oli Matias Wiitanen.

      2. Vaikuttaa, tosin erittäin vähän. Kampiakselin ja muun roinan massa on niin pieni, ettei juuri tunnu. Potkurivirralla on enemmän vaikutusta. Potkurivirta kiertää rungon ympäri spiraalirataa ja kääntää vakaajia sivulle. Tätä kompensoidaan rakentamalla kone hieman kieroksi: sivuvakaaja on hieman vinossa kulkusuuntaan nähden. (Esim C152) Jalkaa joutuu käyttämään eri tavoin eri tehoasetuksilla. (Ei vaikeaa käytännössä)

      Joissakin koneissa (Sopwith Camel, Fokker Dr I) on ollut pyörivä tähtimoottori. Moottorin kampiakseli oli siis kiinni rungossa, potkuri lohkossa. Moottorin hyrrävaikutus teki sen, että kone kaartoi tiukemmin toiseen suuntaan.

    • JVK

      Ylösalaisin lentäminen onnistuu, mikäli siivellä on kohtauskulmaa. Eli mikäli kone on ylösalaisin, painetaan nokkaa ylöspäin (ohjaajan näkökulmasta siis tavallaan alaspäin...)

      Koneen kyky lentää ylösalaisin riippuu tietysti siipiprofiilista ja koneen konfiguraatiosta. Hävittäjien ja taitolentokoneiden pitää pystyä lentämään hyvin erilaisissa asennoissa. Niinpä niiden siipirofiilit ovat yleensä symmetrisiä. Matkustajakone on luonnollisesti optimoitu tasaiseen vaakalentoon oikein päin, joten selälläänlento ei luultavasti edes onnistu.

      • j-m

        Kiitti selvennyksestä, mutta:

        Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j) molempien koneiden runko, siivet ym. näyttäisi olevan tasan samaan suuntaan? Koneet ovat ikään kuin toistensa tarkkoja peilikuvia.

        Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?

        jm


      • CPL
        j-m kirjoitti:

        Kiitti selvennyksestä, mutta:

        Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j) molempien koneiden runko, siivet ym. näyttäisi olevan tasan samaan suuntaan? Koneet ovat ikään kuin toistensa tarkkoja peilikuvia.

        Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?

        jm

        Kuva on otettu lievästi alaviistosta. Näyttää että siivellä olisi sama "suunta", todellisuudessa näin ei kuitenkaan ole.


      • Sohvatiikeri
        j-m kirjoitti:

        Kiitti selvennyksestä, mutta:

        Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j) molempien koneiden runko, siivet ym. näyttäisi olevan tasan samaan suuntaan? Koneet ovat ikään kuin toistensa tarkkoja peilikuvia.

        Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?

        jm

        Siiven kohtauskulmaerot ovat aika pieniä tuollaisilla koneilla. Vauhtiakin taitaa olla aika lailla. Siiven kärkien ohjuksista arvaa jotain; oikein päin lentävässä koneessa ohjuksen kaiketi pitäisi osoittaa aika tarkasti suoraan eteenpäin - riippuu nopeudesta.

        Jos ajatellaan, että kohtauskulmaa pitäisi olla oikein päin lennettäessä tuolla nopeudella tuossa koneessa vaikka 4 astetta, ylösalaisin -6 astetta, niin aika vaikea on sellaista 2 asteen eroa huomata kuvasta. Profiilihan on käytännössä symmetrinen ylä- ja alapuolelta, tuossa tilanteessa.

        Mutta katsopa korkeusperäsimiä. Ylemmän koneen peräsin on vedetty, sen takareuna on suihkuputken yläreunassa. Alemman koneen peräsin on työnnetty.


        Alla linkki teorioihin jotka "kumoavat" Bernoullin teorin:
        http://van.hep.uiuc.edu/van/qa/section/Underwater_and_in_the_air/airplanes/20020323083850.htm


      • Falcon
        Sohvatiikeri kirjoitti:

        Siiven kohtauskulmaerot ovat aika pieniä tuollaisilla koneilla. Vauhtiakin taitaa olla aika lailla. Siiven kärkien ohjuksista arvaa jotain; oikein päin lentävässä koneessa ohjuksen kaiketi pitäisi osoittaa aika tarkasti suoraan eteenpäin - riippuu nopeudesta.

        Jos ajatellaan, että kohtauskulmaa pitäisi olla oikein päin lennettäessä tuolla nopeudella tuossa koneessa vaikka 4 astetta, ylösalaisin -6 astetta, niin aika vaikea on sellaista 2 asteen eroa huomata kuvasta. Profiilihan on käytännössä symmetrinen ylä- ja alapuolelta, tuossa tilanteessa.

        Mutta katsopa korkeusperäsimiä. Ylemmän koneen peräsin on vedetty, sen takareuna on suihkuputken yläreunassa. Alemman koneen peräsin on työnnetty.


        Alla linkki teorioihin jotka "kumoavat" Bernoullin teorin:
        http://van.hep.uiuc.edu/van/qa/section/Underwater_and_in_the_air/airplanes/20020323083850.htm

        F-16 koneissa on korkeusperäsimessä negatiivinen V-kulma. Siitä syystä kyseisessä kuvassa näyttää helposti että toisen olisi työnnettynä ja toisen vedettynä, koska kuva otettu vielä alaviistosta. Näin ei kuitenkaan ole kun tarkemmin katsoo.


      • vaan..
        j-m kirjoitti:

        Kiitti selvennyksestä, mutta:

        Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j) molempien koneiden runko, siivet ym. näyttäisi olevan tasan samaan suuntaan? Koneet ovat ikään kuin toistensa tarkkoja peilikuvia.

        Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?

        jm

        "Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j)(...) Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?"

        Olisiko kuitenkin Photoshopilla kaunistettu?

        Miksi alemman koneen numero on oikein päin? Vai onko ylemmän koneen numero 9?

        Koneiden perät ovat tarkalleen samassa kohdassa (kuvaajan perspektiivistä), mutta koneet ovat eri korkeuksissa. Olisiko copy-pastella sijoitettu?

        Hmm..ehkä se on oikea kuva, mutta perspektiiviharha on melkoinen, kun suurennosta tarkastelee..


      • etummainen kone ei ole
        vaan.. kirjoitti:

        "Kuvassa johon minulla oli linkki (http://tinyurl.com/pqx8j)(...) Vai onko kuvassa jotain mitä mä en huomaa?"

        Olisiko kuitenkin Photoshopilla kaunistettu?

        Miksi alemman koneen numero on oikein päin? Vai onko ylemmän koneen numero 9?

        Koneiden perät ovat tarkalleen samassa kohdassa (kuvaajan perspektiivistä), mutta koneet ovat eri korkeuksissa. Olisiko copy-pastella sijoitettu?

        Hmm..ehkä se on oikea kuva, mutta perspektiiviharha on melkoinen, kun suurennosta tarkastelee..

        ylemmän alla, vaan lähempänä kameraa.


      • kameramiex
        etummainen kone ei ole kirjoitti:

        ylemmän alla, vaan lähempänä kameraa.

        Etummainen kone on hieman pitempi verrattuna yläpuolen koneeseen, joten kuvan dimensio tarkoittaa, että kuva on otettu noin 1 km päästä koneista. Tarkka kuva silti.


    • PilottiX

      1. Riippumatta profiilista siipi tuottaa nostetta myös väärinpäin, jos sille vain antaa riittävästi kohtauskulmaa. Normaali siipiprofiili antaa yleensä nolla-kohtauskulmalla juuri sen verran nostetta, että se kompensoi matkanopeudella koneen painon. Josta seuraa, että ylösalaisin lennettäessä pitää kumota tämä vaikutus plus koneen paino ko. nopeudella, joka siis tarkoittaa suurempaa kohtauskulmaa kuin toisin päin tarvitaan.

      2. Vaikuttaa. Ei silti useinkaan kompensoida, koska tulee halvemmaksi käyttää kaikkialla samanlaista vakiomoottoria ja vaikutus on pieni.

    • maalaisjärjellä

      Jospa periaate onkin näin simppeli:
      Ilman atomit on pieniä kimmoisia palloja. Kun siipi lentää kohtauskulmassa niitä kohti osuu niitä paljon siiven alapintaan josta ne kimpoavat aiheuttaen liikemäärän mukaisen impulssin siivelle. Tarpeeksi lujaa kun mennään niin impulssit riittävät kumoamaan voimallaan vetovoiman.
      Tämä siis selittäisi sen kohtaamiskulman vaikutuksen.

      Entäs sitten siiven muoto? Silläkin on vaikutus. Littanan siipi ei nosta kuten kaareva (linnun siiven profiili lienee evoluutiossa hakeutunut kohdalleen). No tässä taas tulee sellainen ilmiö, että siiven pintaa kiitävät atomit eivät ehdi seurata siiven muotoa ja siive takaosaa kohti mentäessä irtautuvat siiven pinnasta aina kauemmaksi. Syntyy tyhjiö vaikutus siiven takaosaan yläpinnalle.

      Tälläiset tuli mieleen kun tyttärelleni yritin keksiä selittää miten se voisi syntyä se noste kun koulukirja tökerösti asian ohitti kokonaan. Siinä puhuttiin vain eri nopeuksista siiven eri puolella mutta ei siitä miksi se sitten nosteen saa aikaan.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Vihamielisyys naisia kohtaan on jo yllättävän suuri ongelma

      Esiintyy laajemmassa mittakaavassa, mitä vain tällä palstalla. Mistä tuo ilmiö nyt oikein johtuu, ja saa alkuvoimansa?
      Sinkut
      317
      1737
    2. Odotan sitä hetkeä

      kun nähdään taas. Tiedän, että sinäkin odotat. Kun se päivä koittaa, katseesi hakee minua. Ehkä arkailemme toisiamme väh
      Ikävä
      75
      1264
    3. Olen melko vakuuttunut

      etten tule olemaan koskaan täysin onnellinen ilman sinua. En uskonut, että näin kävisi kenenkään kanssa. Kunnes sain kok
      Ikävä
      83
      1257
    4. Leijonat Maailmanmestareita!

      Ihanaa Leijonat, ihanaa!!!
      Maailman menoa
      133
      1136
    5. Muistatko kaivattusi

      Syntymäpäivän? Päivämäärä riittää. 🌹
      Ikävä
      68
      853
    6. Sinä siellä lähistöllä

      Tahtoisin tutustua paremmin 💫
      Ikävä
      48
      823
    7. Minkälaisessa asennossa

      Haluaisit kaivattusi kanssa olla?
      Ikävä
      80
      813
    8. Postimerkki kirjeeseen ja kortiin maksaa jo 3 euroa!

      https://yle.fi/a/74-20229241 Kyllä tämä on järjetön hinta, Posti tuhoaa itsensä tällä hinnalla, täytyyhän Postin "Herro
      Maailman menoa
      117
      777
    9. Mulla on ikävä

      sua nainen ja niitä katseita ❤️ Lupaatko, että katseemme kohtaa taas?
      Ikävä
      48
      770
    10. Sitä saattaa vähän hölmöillä

      rakkauspäissään, jos tunteita on enemmän kuin osaa käsitellä. Alkuhölmöilyt on söpöä ja sallittavaa.
      Ikävä
      60
      716
    Aihe