Minä naimisissa oleva nainen olen kovaa vauhtia rakastumassa...naimisissa olevaan mieheen. Taidan itseasiassa olla RAKASTUNUT! En uskonut vielä hetki sitten, että suunnittelisin yhteistä yötä toisen kanssa. Nyt tunteet ovat todella saaneet vallan. Se mikä oli alussa pienellä liekillä, palaa nyt täydellä roihulla ja vain odottaa hetkeä, jolloin saa täyttymyksensä. Selaan kalenteria, lasken päiviä, yritän minimoida riskit, tiedän mitä on pelissä... Enkä silti pysty lopettamaan!
samaan vuoteeseen...
psiloveu
162065
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niinhän se voi mennä.. tunne vie, oikeastaan se pakottaa. Yritäpä siinä sitten olla järkevä :)
Mutta tulet saamaan ryöpyn neuvoja ihmisiltä, jotka eivät ole itse kokeneet samaa tilannetta, jotka tietävät asiat paremmin, vaikka eivät tiedäkään ..
Enpä sano mitään muuta kuin, että kokemuksesta tiedän, että pieni aikalisä harkintaa varten voisi olla paikallaan, jos siihen pystyy.. ja sitten se, että pitäisikö kertoa puolisolle .. minä kerroin.
Jokainen tekee omat valintansa.
Ja vielä, minulle kävi muuten hyvin tai meille.. loppujen lopuksi ihan kaikille!
Noinhan siinä käy. Itse uskon kuitenkin, että jos meistä jommalla kummalla olisi ollut oikeasti toimiva avioliitto, niin mitään ei olisi tapahtunut.
Niin ja meille ei käynyt hyvin - ainakaan vielä. Kovassa painostuksessa hän valitsi toisin ja elää littossa "joka ei tee onnettomaksi". Toivottavasti niin, vaikka taustat tuntien en tuohon uskokaan.
MRS Kr
tuttu juttu. itse ole myös naimisissa ja kovaa vauhtia ihastumassa naimisissa olevaan mieheen. _Treffit on jo sovittu ja odotan tapaamista todella paljon..
..lauantaina näen hänet pitkästä aikaa ja meillä on sunnuntai-iltaan asti aikaa olla yhdessä! !Ylellisyyttä ja upeeta!Itse olen sinkku, mies naimisissa.Elän hetken kerrallaan,enkä anna omantunnon kolkuttaa.Elämä on kuitenkin niiiin lyhyt.Ihanaa,mukavaa kesää teille muillekkin samassa tilanteessa oleville.Nautitaan hetkistä.
onko se hemmetti niin vaikeaa erota, miksi ehdoin tahdoin tehdään itsestä lunttu, vai rahan takiako suhteeseen jäätte, vielä nartumpaa. Erotkaa ja tehkää sitten mitä haluatte, en voi käsittää. Toivottavasti joku päöivä osuu pilkka omaan nilkkaan, ei voi muuta sanoa.
Näissä rakastumisissa kun on niin harvoin kysymys siitä, ettei oma liitto olisi varsin ok. Miksi siis erota? Etenkin, kun realistina tietää, että toisesta suhteesta tulisi ajakuluessa suurinpiirteinen samankaltainen kuin nykyisestä. Elämä on niin ihmeellistä, eikä oikeita vastauksia kysymyksiin aina ole.
voi tulla ihastuksia ja jopa rakastumisia toisiin, eikä niille voi oikein mitään.
No joillkein asioille voi ja ne on teot. Jos ajattelee, että tunteiden heilahtelut oikeuttaa tekoihin, niin se on väärä ajatus.
Tuollaisessa tilanteessa joutuu valitsemaan tietoisesti, miten menettelee. Kertoo puolisolle avoimesti tilanteen, ei kerro puolisolle ja antaa hiljaisuudessa ajan hoitaa tai se väär vaihtoehto, lähtee pettäjän tielle. Paras ja kivuttomin vaihtoehto on kertoa tilanteesta avoimesti.
Nämä on nyt vain näkökantoja kokeneelta, mutta itse teet valintasi ja kannat vastuusi.
on kypsän ihmisen. Tuntuu ettei keski-ikää lähentelevien ja keski-ikäisten (myös nuorempienkin) mielessä pyöri kuin mistä saisin parhaat sävärit , huumaa, nautintoa, rakastimisia . Elämä on niin paljon muuta. Sitten avioliittoneuvolat, perheneuvolat, mielenterveystoimistot,nuorisopsykiatriset poliklinikat sun muut ovat revetä asiakkaiden paljouteen. Asiakkaiden ,joiden ongelmat jotavat noihin maailmat halkoviin rakastumisiin ym.
Eikö nykyihminen osaa rakastaa ja hoitaa avioliittoa. Taatusti täältä löytyy Tiinaa, Jaanaa, Kallea, Santtua jokaiselle halukkaalle rakastumisseikkailuihin, mutta kun on valintansa tehnyt ja sitoutunut luulisi ymmärtävän velvoitteet. Vai mennäänkö nykyään naimisiin rakastumisen huumassa ,joka sitten lopahtaa kuten usein käy?
Tuo sinun ajatuksesi, ettei suinpähkää juokse rakastumisen perään on viisas. Olen itse kokenut nuoruudessa pari tällaista taivaat aukovaa rakastumissuhdetta ja tiedän, että aika aikaansa kutakin, en kaipaa sellaisia kokemuksia enää. Rakkaus on niin paljon parempaa ja antaa niin paljon enemmän.
Mielestäni tuota kertomista tulee harkita erittäin vakavasti puolelta jos toiseltakin.
Pettäjäksi ei tietenkään kannata ryhtyä, mutta itse pitäisin ihastumisistakin suuni kiinni - aika hoitaa ne pois itsestään ja kukaan ei pahoita mieltään. Pelkästä oletuksestakin voi nimittäin syntyä vaikeita arpia siihen varsinaiseen ihmissuhteeseen. Mielestäni hyvässäkin suhteessa kummallakin voi sentään olla joitain salaisuuksia, ei kaikkea tarvitse toiselle kertoa.
Tätä juuri kaipasin!
Ei ole järkevää kertoa. Siis oletetaan ettet ole miestäsi jättämässä.
Mitään hyvää et sillä saa aikaan. Ainoastaan voit sillä lievittää omaa syyllisyyttä, mikäli sitä tunnet.
Kanna itse vaan taakkasi.
Normaalisti olen kyllä rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden puolella, mutta joissakin asioissa joita ei voi muuksi muuttaa on pakko toimia sen tilanteen kannalta järkevimmällä tavalla.
Mutta,mutta... Tämä mielipide olettaa myös ehdottomasti, että ihastus jää siihen ihastusasteelle, eikä mene pidemmälle.
Kylläpä on oikein ilmoitusmuotoinen asia, pitäisi varmaan taputtaa kuinka hienosti olet tehnyt. Odotatko jotain sympatiaa vai miksi kehuskelet täällä? Eikö voi muille kertoa että on rakastunut. Ihminen joka ei tee mitään väärää pystyy iloitsemaan asiasta aidosti. Kun te aina väitätte olevanne oman elämänne herroja ja niin oikeassa, tulkaa julki omilla nimillä, ettehän te tee mitään väärää, nautitte vain elämäöstä. Tämä teille kaikille oman navan tuijottelijoille. Sanokaa jeesustelijaksi, niitäkin joskus tarvitaan, ettei elettäis niinkuin eläimet, joku meidät kuitenkin niistä erottaa, aidot tunteet.
elämisestä tietävä, kerroppa kaikille kuka olet! Senhän voit tehdä, kun kerran niin rehellinen ja korkeaotsainen olet!!
se koira ihanasti älähtää, keneen kalikka kalahtaa, iästä viis:)
Taisi sitten käydä sinunkin kohdallasi niin :=)
tällaistahan voi jatkaa loputtomiin.. tyhjänpäiväistä oletusta.
ei voinut vastustaa. Kestihän sitä aikansa. Sitten helvetti repesi irti. Oikeaa rakkautta ei tarvitse salailla ja peitellä. Tuleekohan hetki ,jolloin kumpikaan mies ei rakasta sinua ja sinä vaikeroit mikä hemmetin hulluus minuun silloin iski? Rakastuminen on nääs hulluutta, aivojen kemiaa ja rakkaus taas aivan jotain muuta. Väitän , että et todellakaan tiedä mitä olet tekemässä. Et tiedä miten syvästi ja julmasti olet loukkaamassa miestäsi. Sitten kun olet sen tehnyt et sitä enää tekemättömäksi saa vaikka kuinka katuisit.
Turhahan minun on sinulle kirjoitella tunnen tunteen ja olet ilmeisesti niitä jota viedään kuin pässiä narussa ja järki on siellä mistä miehesi lapset olet synnyttänyt.