Kun laitoin profiilini treffeihin lopputalvesta, olin motivoitunut hakemaan seuraa ja ystäviä tätä kautta. Nyt on aikaa kulunut muutamia kuukausia ja vain yhden miehen olen tavannut, usean kanssa kirjoitellut ja muutaman kanssa soitellut. Mutta mikä on kun ei nappaa? Siis ei vaan kuka sykäytä. Miehet kenen kanssa olen ollut yhteyksissä, ovat mielestäni olleet kaikki fiksuja, mukavia ja vieläpä reilun tuntuisia. Kaikki menee hienosti, mutta niitä kiksejä ei tule. Onko tämä normaalia? Onko teitä muitakin joille tämä tutustumistapa ei vain toimi? En ole mielestäni nirso, tuntuu vain ettei ole tullut vastaan sitä omaa jonka kanssa tuntuisi selvältä jatkaa luontevasti yhteydenpitoa ja tapaamisia.
Olenko paatumassa vanhaksipiiaksi kammarini nurkkaan, vai onko tämä normaalia?
Kertokaa muutkin,onko tämmöisen odottelun jälkeen nurkan takaa tullut se mielenkiintoinen, sykähdyttävä ja ihana mies tai nainen?
Onko nettideittailuni ohi?
Olenko paatumassa vanhaksipiiaksi kammarini nurkkaan, vai onko tämä normaalia?
Kertokaa muutkin,onko tämmöisen odottelun jälkeen nurkan takaa tullut se mielenkiintoinen, sykähdyttävä ja ihana mies tai nainen?
Onko nettideittailuni ohi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
odottaa että ne kiksit syttyy. Teetkö liian tiuhaa vauhtia deittejä vai osaatko syventyä ihmiseen? Valitsetko pelkästään ulkonäön perusteella vai oletko todella halukas tutustumaan ihmiseen sisimpään? Netti antaa NAISILLE oivallisen kanavan tutustua aika vauhtia isoon määrään miehiä....mutta mikä on sen vauhdin hinta? Se ettei tutustuta kunnolla. Katotaan ulkonäköä ja jos ei heti mene jalat alta niin rankataan pois. En kiellä etteikö ulkonäöllä olisi merkitystä mutta jos toinen ei edes ole mitenkään epämiellyttävän näköinen niin miksi pitäisi rankata pois?
Tosin meillä miehillä ei ole tuota etua. Hyvä jos saa edes yhden vastauksen vaikka ilmoitus olisi roikkunut kuukausia netissä.
Tässäpä miettimistä naisille.
En ole mielestäni sortunut nirsoiluun, olen kirjoitellut pitempiä aikoja, soitellut pitkiä puheluita näiden miesten kanssa.
Tarkoitan sitä, että viestien ja puheluiden läpi ei tule mitään sellaista vaikutelmaa, joka saisi minut liikkeelle tutkailemaan tilannetta enemmän.
Olisiko kyse osittai siitä, että monella se profiili on ollut tuolla jo niin kauan, että ollaan turtuneita tähän touhuun. Treffailusta täällä on tullut vain tapa tappaa aikaa? Silloin kirjoittelut ja keskustelut muuttuvat ehkä pintapuolisiksi, joskus jopa tylsiksi. Ei enää jakseta tuoda esiin persoonaa, sitä puolta itsestä millä hurmataan. Luetellaan lakonisesti lasten nimet, aviolliiton kesto, missä asutaan, minkälaista työtä tehdään. Tarjotaan ikäänkuin jotain pakettia, että nämä on lähtökohdat, ota tai jätä! Kuitenkin enemmän kiinnostaa se miehen luonne, kaipaan tavallista jutustelua jossa tulee enemmän se luonne esiin. Ei kai ihminen ravintolassakaan mene naisen luo juttelemaan, ja tunge neitokaisen naaman täyteen lasten nimiä, avioeroa, työpaikkajuttuja jne. Eiköhän tätä avautumista ennen kuuluisi olla keskustelua yleismaailmallisista asioista, ehkä vähän huumoria, puhutaan harrastuksista ja sivutaan ehkä sitä lastenkin kanssa vietettyä aikaa jne.
Treffeissä tuntuu, että kaikille on kauhea kiire saada se kuva heti, tutkia lasten lukumäärä, aika avioerosta, missä asutaan ja miten. No tämä on ihan ok, onhan nämäkin tärkeitä asioita, mutta se luonne jää kaiken tämän käytännön kartoituksen varjoon.
Missä on mies joka saa minut nauramaan jutuillaan, ja kenen juttelu saa oloni kotoisaksi?
et sä et ole vielä löytänyt sitä oikeaaa miestä. kyllä sä huomaat ku tapaat vertaises.
että tuo mies ei välitä hänestä, siis aloittajasta vaikka aloittaja itse rakastuu tulisesti?
Itselleni, mies kun olen, on monesti käynyt niin että olen ihastunut naiseen joka kolahtaa vaan kertalaakista mutta saa huomata ettei taas naista vois vähempää kiinnostaa. Ei se mee aina niin että molemmat kiinnostuu tasavertaisesti.
Siksi olis hyvä tutustua rauhassa ja kunnolla, rakkaus voi iskeä myös pikkuhiljaa mutta se onkin sitten oikeaa rakkautta eikä salamaihastusta.
Mun mielestä nettitapaamisten etu on se, että aika helposti voi tavata ihmisiä, jotka etsii seuraa ja kumppania, mutta heikkous on sitten se, että odotukset on kovat ja yhtä harvat netissä on toisilleen sopivia kuin vaikka kadulla vastaantulevat, tai baarissa. Eli uskon että vain harvat löytävät toisensa ekalla ilmoituksella tai profiililla, mutta ei pidä lannistua ja kannattaa ehkä pitää kanavat auki muuallekin kuin nettiin.
Ei niitä kiksejä oikein tule tuota kautta. Kirjoittelin yhden miehen kanssa joitakin päiviä ja ihan mukavalta hän tuntui mutta ei vaan jotenkin sytyttänyt. Ei ollut sellaista tunnetta, että vois tulla jotain..
Sitten eräs (olisiko ollut torstai) ilta minulle tuli yhdeltä mieheltä viesti. Eipä siinä mitään kummempia kirjoiteltu, eikä tämäkään tuntunut oikein miltään sen kummemmalta. Tämä mies itsepintaisesti halusi tavata minut seuraavana iltana. Minulla oli kuvaton profiili ja hänellä kuvallinen. No suostuin lopulta tapaamaan, enkä tiennyt sen illan jälkeen mitä hänestä oikein ajattelisin. Hän taas yhtä itsepintaisesti halusi tavata minut seuraavana päivänä. Kun tapasimme, niin sinä iltana ihastuin tähän mieheen. Nyt lähenee meidän puolivuotis päivä. =)
Ja tuntuu että tämä on todellakin se oikea!!
Eli ei niitä kiksejä sieltä välttämättä tule mutta tämä kertomus kertoo sen, että ei niitä ehkä tarviikkaan. Ehkä tarvitaan ennemmin sitä onnea, että sopiva löytyy.. :)
Omalla kohdallani oli aika samat fiilikset miesten suhteen. Treffailin aika usein ja ihan kivoja tyyppejä, mutta ei kukaan ei vain jaksanut kiinnostaa ja olen mieluummin yksin kuin "ihan mukavaa"-suhteessa. Se kuitenkin muuttui heti sillä minuutilla, kun tapasin nykyisen poikaystäväni. En usko tuohon sytyttelyyn ajan myötä kovinkaan paljoa - sen tietää heti, kun kohtaa sen ihmisen, jonka kanssa aidosti viihtyy ja intohimoa löytyy! Älä siis heitä pyyhettä kehään, "se oikea" on olemassa - tienne eivät vain ole ristenneet vielä :).