mitä tehdä jos luottamuus puuttuu täysin toiseen? olen mustasukkainen luonteeltani ja epäilen kultaani jos on mennyt yksin baariin. hänelle tulee outoja naisia puheleen ja hänen mielestään ei oo mitään väärää. myös tapaa naiskavereitaan baareissa keitä en ole koskaan nähnyt ja nämä naiset ei koskaanminun aikana ilmesty puheleen kullalleni. Olenko vainoharhainen vai mikä tässä mättää?
luottamus....
sarianne
4996
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä sitä saa ihan helposti takaisin, ei tuo sun mies täysin oikein toimi jos tekee noin. Ehkä hänen mielestään teillä on kaikki asiat hyvin eikä hän siten koe aiheuttavansa sulle mitään. Mutta teillä ei ole mitään ongelmia, niin kyllä tuo vähän oudolta vaikuttaa, itsekin olisin hieman mustasukkainen tuossa tilanteessa, itse olen sen luonteinen etten todellakaan esim. lähde yksin baariin ja jätä vaimoani yksin, mulle tulisi tuollaisesta jo mielipaha. Kyllä se luottamus on parisuhteessa niin iso asia että ilman sitä elämästä tulee aika ikävää, voimia sulle, keskustelkaa ongelmasta ja ylipäätänsä muistakin asioista, pahinta on hiljaisuus suhteessa
Todella tuttu tunne.
Olen seurustellut mieheni kanssa 6 vuotta ja siitä 5 vuotta olemma asuneet yhdessä.
Seurustelumme alkuaikoina miehelleni tuli öisin puheluita ja viestejä naisilta, jota mieheni kutsui "kavereiksi". Myöhemmin paljastui, kerta toisensa jälkeen, että nämä "kaverit" olivatkin mieheni entisiä tyttöystäviä/ baari heiloja.
Tunsin itseni täysin hölmöksi. Ajattelin että en voi enää jatkaa suhdetta, kun en ollut varma enää mistään, eli luottamusta ei ollut ollenkaan.
Mieheni kuitenkin aneli minua jäämään ja öiset puhelut sekä tekstiviestit loppuivat. Ajattelin että nyt menee hyvin.
Mutta joka ikinen kerta, kun mieheni meni baariin, mielessä jyskytti ajatus siitä, kuinka hän suutelee toista naista tai jotain muuta vastaavaa.
Mieheni mielestä olin täysi torvi ja mielikuvitukseni laukkasi liian kovaa. Hän olisi halunnut että luottaisin häneen 100%:sti.
Ei se ollut helppoa.
Nykyisin asumme onnellisesti yhdessä, edelleen. Meillä on 5kk vauva. Ja mieheni baari seikkailut ovat ohi, kokonaan.
Mutta myönnän, että jos mieheni pelleilyt selkäni takana ei olisi loppuneet alle vuodessa, olisin jättäyt hänet lopullisesti. Ei ole hauskaa kun tietää että jotain on, mutta mitään ei voi tehdä..
Kehotan puhumaan. Niin me teimme. Kerroin mitä halusin suhteelta ja mitä ajattelin luottamuksesta.
Ei kuitenkaan kannata jäädä suhteeseen, jossa tuntee olevansa se hölmö, jota on niin helppo naruttaa..
Jaksamisia!!
Et ole vainoharhainen, vaan oikeasti huolissasi. Laita mies seinää vasten ja vaadi kunnon vastaus asiaan. Puhuminen asiasta/ylipäänsä on todella tarpeen parisuhteessa, ilman sitä ei pitkälle pötkitä
Onko miehesi ollut sulle uskoton. Onko mustasukkaisuutesi perusteetonta vai perusteltua. Eihän vieraiden naisten kanssa jutteleminen kai pettämistä ole?