Komeus olla nykypäivänä se kovin sana. Kavereilla, jotka ovat komeita niin saavat jatkuvasti kutsuja bileisiin jne. Minä, joka en ole niin komea niin ei mitään tietoakaan, että saisin, itseasiassa ihmiset pyrkivät välttelemään minua, vaikka olen henkisesti vähintäänkin lukiokavereitteni tasolla. Kyllä se cosmopolitan sukupolvi vaatii aika paljon. Lukiossa yrittänyt katella ihan normaalejakin naisia (ei siis mitään kauniita), niin nekin pään kääntävät vain pois ylimielisen näkösenä. Keinot on vähissä. Luulin aluksi, että kattelen omaa tasoani parempia naisia, mutta kuinkas kävikään. Tasoni taitaa olla alempana kuin luulinkaan. Ongelmana on se, että näytän vähän tyhmältä kasvoiltani. Monet naiset varmasti haluaisivat EHKÄ tutustua, mutta kuitenkin se ulkonäkö merkkaa sen verran, että ei viitsi sitten mennä ihmisten "ilmoille" tämän näköisen kaverin kanssa. Pidän huolta kyllä itestäni ja pukeudun hyvin, mutta kun tuo naamavärkki nyt on mitä on. :) Jotkut tosin sanovat, että raha kompensoi hyvin ulkonäköä, niin katsotaan, jos tulevaisuudessa sitä on, niin josko silloin ehkä olisi parempi onni naisten kanssa. Terveisin: Poika 18v
Kyllä se
Taitaa se
81873
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tekstillä lähinnä sitä, että jos saa vain vihaisia katseita yleensä, niin ei paljoa ole silloin halua mennä availemaan mitään keskustelua. Eikös se ole ensin parempi ottaa katsekontakti ja vasta sitten juttelemaan, ettei tule väärinkäsitystä? Neuvoja otetaan toki vastaan.
Otetaan vastaan. Eli kirjotelkaa, jos on jotain vinkkejä.
Kokemuksesta voin kertoa, että miespuolisilla ulkonäöllä ei ole juuri mitään merkitystä (tyylillä on kyllä mutta se on eri asia). Ratkaisevaa ovat käytös, sanat, eleet, itsevarmuus. Jos olet naisen mielestä hauska ja kohtelias, sulla on jo avaimet pitkälle, vaikka esim. nenäsi olisi nyrkinkokoinen. :-) Siisteys on tietty jälleen asia erikseen. Itse olin iässäsi aivan samanlaisessa tilanteessa, mutta elämä on opettanut (30 v). Ja: jos teet aloitteen ja pakit tulee, niin entä sitten?? Maailma on naisia puolillaan, ja viehättäviä varmasti löytyy.
Kuules.
Suurin vika on nyt sun ajattelu maailmassasi,enkä olisi muutoin vastaillut mutta kun olen kokenut samanlaisen ajattelu maailman juuri samassa iässä kun sinä niin tiedän mistä puhut!!
Tein virheen nuorena kun kaikki ns.kauniit tytöt ei minusta kiinnostuneet,kaikki komeat jäbät sai kyllä seuraa.
Ajattelin että olen niin ruma että mun täytyy alkaa katsella vähemmän kauniita tapauksia vaan koska se olisi ainoa tapa saada seurustelua aikaan.
Ja tietenkin ne kaikki vähemmän kauniit olivat sellaisia syrjäytyneitä hissukoita ,ei siitä tullut mitään..
Ajan kanssa tapailinkin paria hissukkaa mutta huomasin kun heihin tutustui etten kiinnostanut heitä oikeasti ollenkaan koska he unelmoivat myös noista komeista jäbistä.
Paras winkkini on se että älä kategoroi naisia millään tavalla,ota kaikki haasteena.
Opi se että pakkeja tulee niille komeille jäbillekkin ,muttei niistä vaan tiedä kukaan koska imagoa pitää varjella.
Jos ajattelet että olet ruma,niin se luo varjon karmaasi etkä varmasti saa ketään kiinnostumaan itsestäsi.
Kauneus on aina katsojan silmässä,jonkun mielestä olet ihan varmasti söötti ja karismaattinen karju,ja sun missiosi on vaan löytää se keiju.
Jos sitä ei vuodessa löydy,sekin on normaalia,mutta parin vuoden päästä saatat naureskella koko ongelmallesi oma kullan kainalossa..elämä tuo ,joskin se joskus viekin..
rupea suosista sinkuksi
Rahalla sä et kunnon naista saa.
Vielä tulet huomaamaan jonkun naisen kiinnostuneen susta. Olet vielä 18-vuotias, mitä oikein hätiköit?
Pysy vain rentona, tehosta luonnettasi. Korota erityisesti omia piirteitäs.
Vielä tulee joku, joka ei näe kasvojasi samalla tavalla kuin sinä tai muut.
Onnea!
kuulostaa kieltämättä aika pahalta..... ulkonäkö merkkaa tietysti mutta makuja on monia... ja muista hyvä sydän ennenkaikkea....
Lukioaikana ja vielä vuosia sen jälkeen nuoriso elää vielä siinä "kaunis tai komea"-maailmassa. Tarkoitan, että ulkonäkö vaikuttaa seurustelukumppanin valinnassa paljon. Nuoret vaativat seurustelukumppaniltaan aivan mahdottomia, mutta kyllä se iän myötä tasoittuu ja elämänkatsomuksessa realismi koittaa.
Työelämään siirryttyä olen huomannut, että ulkonäkö ja ikä ei merkkaa enää oikeastaan paljoakaan (en tarkoita tässä seurustelukumppanin hakemista työpaikalta), vaan tärkeintä on tosiaan sisäinen kauneus.
Siis parikymppisenä oman kokemuksen mukaan seurustelukumppanin löytäminen on vaikeaa.
Lopuksi vielä, että tunnen naisia, jotka ovat ulkoisesti kauniita, mutta heidän luonteen tuntien en ikinä ottaisi heitä "vierelleni". Vastaavasti on useita "tavallisen näköisiä" naisia, joiden sisäinen kauneus on ihailtavaa ja he näyttävät suorastaan ihanilta.