Olen ajatellut, että pitäisikö minun käydä hakemassa masennuslääkkeitä lääkäriltä? Välillä sinkkuus masentaa oikein kunnolla, en nauti mistään vaikka mulla on kaikki (paitsi suhde). Olen kerran seurustellut ja tulin jätetyksi ja en ole varmaan toipunut siitäkään vielä. Sit aika usein pyörii kuolemakin päässä. Ja näen joka kerta punaista kun näen pareja.
Kuitenkin kun olen vaan päälle parikymppinen (M) niin en tiedä noista lääkkeistä. Enkä päihteitäkään käytä muuta kuin alkoholia ja sitäkin harvakseltaan. Eikä mussa pitäs olla mitään ulkoista tai sisäistä vikaa.
Kuitenkin kun olen vaan päälle parikymppinen (M) niin en tiedä noista lääkkeistä. Enkä päihteitäkään käytä muuta kuin alkoholia ja sitäkin harvakseltaan. Eikä mussa pitäs olla mitään ulkoista tai sisäistä vikaa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Sinusa ei ole mitään vikaa. Normaali myöhäismurrosikä vain. Anna ajan kulua ja ota rennosti, nauti elämästä sellaisena kuin se on. Keskity harrastuksiin, kehitä itseäsi ja ole ajattelematta seurustelua. Sen aika on vasta sitten, kun saat pääsi kuntoon.
Kun Sinulla on vielä melkein kaikki parhaat asiat elämässäsi edessä, niin älä hyvä Mies sinkkuudestasi vielä tuossa vaiheessa masennu.
Ehdit vielä kohtaamaan vaikka ketä.
Oletko töissä vai koulussa? Kannattaa hakea ammattiapua (oppilaitoksesi terveydenhoitajan kautta, tai mielenterveystoimiston kautta)tuohon masentumisen tunteeseen ajoissa, ennen kuin oikeasti rupeaa tulevaisuus ahdistamaan.
Varmasti ensimmäiseksi vaihtoehdoksi tyrkyttävät Sinulle lääkkeitä. Sinuna en suostuisi siihen, vaan vaatisin keskusteluapua sen selvittämiseen, miksi sinkkuus sinua niin paljon masentaa, että se vaikuttaa elämänhaluusi ja että pariskunnat raivostuttavat Sinua.
Kun pääset noiden huonojen fiilisten aiheuttajien yli, sen sijaan, että turruttaisit ne lääkkeillä, Sinulla on vielä mahdollisuus nauttia elämästä vielä montakymmentä vuotta.
Oho tulipas tätimäinen kirje, muuta näin minä Sinuna tekisin.
Mukavaa kesää! (silmät auki ja hymyä vastaan tuleville nuorille neidoille!)
edessä ole. vietä muutama vuosi masentuneena tuossa iässä, niin kohta huomaatkin, että loppuelämä on yhtä tyhjän kanssa. elämä menee ohi samalla, kun yrität saada paloja loksahtamaan kohdilleen.
ja jos ei synnytä, niin menestys tulee liian myöhään.
eivät ole siis lamauttavia lääkkeitä. kyllä niitä kannattaa kokeilla.
Jos niitä popsimalla, ilman terapiaa, saa samanlaisen elämänilottoman asenteen, kun kolme edellistä viestiä kirjoittaneella vaikuttaa olevan, niin kannattaa miettiä.
Ihan oikeasti Tsemppiä!
Elämä on nautintoja täynnä.
Pyri saamaan psykiatrin/psykologin apua masennukseesi, älä tee niin kuin minä tein, ja uskottele itsellesi että kyllä se siitä. Minulla ehti tulla 30v mittariin ennen kuin itse tajusin hakea apua. Tuloksena kesken jääneet opinnot, työttömyys ja kymmeniä tuhansia euroja velkaa. Minulla on ainakin ihan positiivisia kokemuksia masennuslääkkeiden vaikutuksesta sillä nykyään pystyn jo lähtemään ulos asunnostani myös valoisaan aikaan, toisin kuin vielä vuosi sitten.
masennuslääkkeitä lääkäriltä... ei ne ole mitään perkeleen buranaa mitä haetaan kun pikkusen särkee.
käy juttelemassa jonkun lääkärin tai psykologin kanssa, he sitten katsovat että tarvitsetko lääkkeitä. tai puhu jollekin kaverille tai luotettavalle läheiselle asiasta.
kyllä muakin ärsyttää tää sinkkuus, tuntuu että kaikki onneliset parit pitäis hävittää tuolta ihmisten ilmoilta :D mutta elämä on. kyllä meille jokaiselle on tuolla jossain joku ja se löytyy sitten kun on sen aika. mäkin odotan omaa "prinssiäni" ja elän päivän kerrallaan...
mää syön masennuslääkkeitä, koska kärsin masennnuksesta ja paniikkihäiriöstä. Lääkkeet ovat helpottaneet jonkin verran alakuloa ja poistaneet ahdistusta.Yksinäisyyttä ja tätä sinkkuutta ne eivät tietenkään poista.Tänäänkin itkin taas tätä yksinäisyyttäni ja ainaista sinkkuna oloa.Oli todella sydäntä raastava olo.
Mutta näin vinkkinä jos olosi jatkuu surkeana viikkokaupalla olisi hyvä käydä juttelemassa lääkärin kanssa ja miettiä sitten tilannettasi uudestaan.
Kannattaisiko jättää nuo mielenterveyspalvelut ihmisille, jotka TODELLA niitä tarvitsevat? Muutenkin täysin alimitoitettu koko terveydenhoito Suomessa; osastoja suljetaan, lääkkeitä määrätään mieluummin kuin toimivaa terapiaa, terapiaa ei edes saa, avohoitopotilaat jätetään heitteille, jonot kuukausien pituiset jne jne.
Tuossa taidettiin mainita jo myöhäismurrosikä, mikä selittää "masennuksesi" täysin. Hanki uusia harrastuksia, lue, opiskele, opi jotain uutta, mietiskele, liiku, mene töihin, hanki kavereita, soita, maalaa, tanssi, dokaa, vedä pilveä, hanki tyttöystävä, hanki vakipano, rakastu, löydä Jeesus, hanki koira, vieraile useammin isovenhempiesi luona, maalaa asuntosi mustaksi, kerää roskia teiden varsilta: mitä tahansa paitsi sekoita elimistöäsi ja aivokemiaasi turhalla paskalla tuossa iässä. Tuo "masennus" kuuluu jokaisen elämään ja on normaali kasvuprosessi. Tsemppiä.
MMies ;)
puhui täyttä asiaa.
Ja juuri siksi
-kun hoidonsaamistilanne Suomessa ikävä kyllä o n
juuri niin huonolla tasolla, mitä MMies kuvasi,
-kun Dokson okso koet itsesi niin masentuneeksi, että mietit myös kuolemaa aikuusuutesi lähtöviivalla,
niin Sinun, ilmanmuuta, kannattaa nyt, ajoissa, mennä ammattilaisten puheille kartottamaan mielesi tilanne. Me netissä emme pysty yhden viestisi perusteella tilannettasi ja ratkaisua siihen arvioimaan. Tai pystymme toki ja teemmekin sitä, mutta emme v o i tietää, miltä Sinusta tuntuu. -Edes tälläinen "heittiöpsykologi" ei voi tietää, mitä oikeasti tarvitset.
Toivon, että tilanteesi onkin sellaisella tasolla, että mielentilasi hallinta palautuu ajan kanssa, MMiehen vinkkaamien, tähän ketjuun ensin vastanneen keinoilla.
Suosittelen, että käyt ammattilaisen luona keskustelemassa siitä, miltä Sinusta ihan oikeasti tuntuu. Jos psykologi toteaa samaa, kuin MMies ja tuo ekana vastannut, niin anna palaa! Tee niitä asioita, jotka tuovat toivoa elämääsi! (Tänään on muuten Toivon päivä)
Jos päädytte arvioon, että jonkunlainen terapia olisi hyväksi, niin kuulut siihen onnelliseen kastiin, jota tämä epäreilu maailma tässä kohtaa lellii: Sinut kannattaa yhteiskunnankin hoitaa kuntoon, koska Sinulla on vielä kaikki mahdollisuudet päätyä kelpokansalaiseksi/syrjäytyä jos et hoitoa saa.
Tuo äskeinen tylsä ja julma argumentti on niitä, jonka perusteella päätöksiä tehdään. -Käytä se hyväksesi.
Ja hoidata itsesi kuntoon Sinun vuoksesi. Oikea syy tehdä se on se, että olet sen arvoinen!
Tsemppiä kaikille!
Lääkkeistä tiedetään puhjenneen mm. paniikkihäiriöitä ja psykooseja. Tämä on arkitietoa. Lääkärit ja lääketehtaat eivät myönnä.
se sit pitää kestää. Loppuis kesä ja alkaisi edes jääkiekkokausi niin pääsisi kattoo pelejä kun on kausikorttikin..Etenkin tuolle Spitille erikois kiitos, mutta kaikki oli hyviä vastauksia, lisää saa laittaa.
Tuo murrosikä homma voi olla mahdollista, koska ei ole mulla sellaista varsinaisesti koskaan ollutkaan...Tai sitten tämä on 2kympin kriisi kun sekin ikä on ohitettu.
käydä juttelemassa ammattilaisen kanssa jos huono olo jatkuu pidempää. Lääkkeisiin neuvoisin suhtautumaan varovaisen myönteisesti. Esim. minulle siitä on ollut paljon hyötyä ja vähän sivuvaikutuksia.
Mielenkiintoista, että heti kun joku mainitsee sanan psyykelääke niin takuuvarmasti joku "tietäjä" alkaa pelotella psykooseista ja sekoamisista.
Kuulostaa selviltä keskinkertaisen masennuksen oireilta. Yli puolet ihmisistä sairastaa sellaisen ainakin kerran elämänsä aikana, joten apua ja tietoja vaan hakemaan.