Olemme seurustelleet mieheni kanssa jo tovin. Mieheni on minua reilusti vanhempi ja hänellä on edellisestä liitostaan kaksi lasta, 3 ja 6 vuotiaat. Naimisissa olivat noin 8 vuotta, erosivat syystä että, kumpikin kai tunsi kasvaneensa toisesta erileen..
Mieheni kertoi olevansa eksänsä kanssa paremmissa väleissä kuin koskaan nyt kun ovat "vain" ystäviä.
Minä itse olen parikympinen, takana vähän railakkaampaa elämää, päihteitä, epäonnistuneita parisuhteita, masennusta ym.. Kun tapasin mieheni, tajusin kertaheitolla lytäneeni elämääni merkiyksen. Huomasin aivan kumallisia asioita, aloin hoivaamaan miesteni lapsia kuin omiani, vaikken erityisemmin ole "pitänyt" lapsista, jos näin karkeasti voi sanoa.. Siivoan, teen ruokaa.. teen asioita joista pidän ja voin olla ylpeä. Olemme perhe =)
Miehen ex ei tienny meistä, mieheni ei yleensä puhu asioitaan/asioistaan eteenpäin vaan antaa niiden tulla ilmi aikanaan, itsestään..
Tällä entisellä vaimolla on ollut hyvin monia suhteita eron jälkeen josta miehenikin on tietoinen.
Olimme aamupäivällä koko perheen voimin keittiössä piirtämässä.. mies taisi tehdä ruokaa. Ex soitti lapsilleen.. Nuoempi tyttö kysyi kesken puhelun minulta, että mikä sun nimi olikaan. Kerroin, ja jatkettiin pojan kanssa piirtämistä.Tyttö kertoi äidilleen kun isillä on uusi tyttöystävä, ja kuinka meillä on tosi kivaa yhdessä kun tämä tyttöystävä leikkii meidän kanssa piilosta ja potkii palloa ym.
Myöhemmin illalla mieheni näytti eksänsä lähettämiä tekstivestejä, missä kertoo olevansa hyvin surullinen, kun tämä rakastaa JO toista. Kysyi monta kertaa: Rakastatko sitä? Asuuko se siellä? Tuntuu pahalta kun itse olen menettänyt monta hyvää takiasi.. ja blaa blaa blaa. Ja heillä ei ole voteen ollut minkäänlaista sellaista, misä olisi voinut käsittää jotain väärin.
Kaksi päivää meni, nainen oli onkinut tietoja minusta, syntymäajoista entisiin kavereihin ja henkilökohtaisiin tietoihin, mitä se jakaa nyt ympäri kylää. Hän otti lapset ja uhkaa lasten isälle, ettei saa nähdä lapsia ennenkuin on jättänyt minut.
Pitkä tarina, johon sisältyy niin paljon pahaa.. mitä kaikkea katkeroitunut ex vaimo voikaan saada aikaan. Olemme kumpikin, minä sekä mieheni masentuneita. Lapset kyselevät missä isin yttöystävä on. Heille täytyy valehdella. En ymmärrä miksei mieheni puolusta omaansa? Miksi antaa tällaista tapahtua?? nko toellakin niin että koska minulla on oma menneisyyteni, voi minut leimata kamalaksi äiipuoleksi ja vaaraksi lapsille.
Tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessani, miheni on ex-vaimon ja lasten luona, kun ennen se meni niin että kun lapset tulevat isälle, e myös tulevat, ja silloin minä, hänen avovaimonsa olen heidän kanssaan myös. Nyt minä istun uudessa kodissamme yksin ja mietin mitä siellä toisessa taloudessa tapahtuu... ja mielikuvitus laukkaa...
Mieheni kertoi olevansa eksänsä kanssa paremmissa väleissä kuin koskaan nyt kun ovat "vain" ystäviä.
Minä itse olen parikympinen, takana vähän railakkaampaa elämää, päihteitä, epäonnistuneita parisuhteita, masennusta ym.. Kun tapasin mieheni, tajusin kertaheitolla lytäneeni elämääni merkiyksen. Huomasin aivan kumallisia asioita, aloin hoivaamaan miesteni lapsia kuin omiani, vaikken erityisemmin ole "pitänyt" lapsista, jos näin karkeasti voi sanoa.. Siivoan, teen ruokaa.. teen asioita joista pidän ja voin olla ylpeä. Olemme perhe =)
Miehen ex ei tienny meistä, mieheni ei yleensä puhu asioitaan/asioistaan eteenpäin vaan antaa niiden tulla ilmi aikanaan, itsestään..
Tällä entisellä vaimolla on ollut hyvin monia suhteita eron jälkeen josta miehenikin on tietoinen.
Olimme aamupäivällä koko perheen voimin keittiössä piirtämässä.. mies taisi tehdä ruokaa. Ex soitti lapsilleen.. Nuoempi tyttö kysyi kesken puhelun minulta, että mikä sun nimi olikaan. Kerroin, ja jatkettiin pojan kanssa piirtämistä.Tyttö kertoi äidilleen kun isillä on uusi tyttöystävä, ja kuinka meillä on tosi kivaa yhdessä kun tämä tyttöystävä leikkii meidän kanssa piilosta ja potkii palloa ym.
Myöhemmin illalla mieheni näytti eksänsä lähettämiä tekstivestejä, missä kertoo olevansa hyvin surullinen, kun tämä rakastaa JO toista. Kysyi monta kertaa: Rakastatko sitä? Asuuko se siellä? Tuntuu pahalta kun itse olen menettänyt monta hyvää takiasi.. ja blaa blaa blaa. Ja heillä ei ole voteen ollut minkäänlaista sellaista, misä olisi voinut käsittää jotain väärin.
Kaksi päivää meni, nainen oli onkinut tietoja minusta, syntymäajoista entisiin kavereihin ja henkilökohtaisiin tietoihin, mitä se jakaa nyt ympäri kylää. Hän otti lapset ja uhkaa lasten isälle, ettei saa nähdä lapsia ennenkuin on jättänyt minut.
Pitkä tarina, johon sisältyy niin paljon pahaa.. mitä kaikkea katkeroitunut ex vaimo voikaan saada aikaan. Olemme kumpikin, minä sekä mieheni masentuneita. Lapset kyselevät missä isin yttöystävä on. Heille täytyy valehdella. En ymmärrä miksei mieheni puolusta omaansa? Miksi antaa tällaista tapahtua?? nko toellakin niin että koska minulla on oma menneisyyteni, voi minut leimata kamalaksi äiipuoleksi ja vaaraksi lapsille.
Tälläkin hetkellä tätä kirjoittaessani, miheni on ex-vaimon ja lasten luona, kun ennen se meni niin että kun lapset tulevat isälle, e myös tulevat, ja silloin minä, hänen avovaimonsa olen heidän kanssaan myös. Nyt minä istun uudessa kodissamme yksin ja mietin mitä siellä toisessa taloudessa tapahtuu... ja mielikuvitus laukkaa...
Vastaukset 16
Vanhimmat
enää kertaakaan tuollaiseen. Miehesi asia on puolustaa sinua ja olla rinnallasi! Totutelkoon ex ajatukseen, että on todella EX!
Eiköhän mies ole jo valintansa tehnyt. Vähän siltä vaikuttaa. AP:lle tsemppiä. Älä nyt kerralla heitä kirvestä kaivoon, mutta pistä äijä valitsemaan lopullisesti, mitä haluaa. Kun kerran ex on tuollainen, ei hänen kanssaan pitäisi miehesi kaveerata. Jos miehesi vieläkin haluaa olla ystävä moisen otuksen kanssa, nosta kytkintä. Et halua olla kakkonen lopun ikääsi.
"Älä nyt kerralla heitä kirvestä kaivoon, mutta pistä äijä valitsemaan lopullisesti, mitä haluaa."
Eli olet sitä mieltä, että kannattaa nokittaa lapsilla? joko lapset tai minä? Arvaa kaksi kertaa kumpi jää toiseksi?
Jumankekka, että taas pisti suututtamaan ihmisten tyhmyys. Ei anteeksi, pisti suututtamaan sinun tyhmyytesi. Käskin valita nyxän ja exän väliltä, en nyxän ja lasten väliltä. Lapsia voi tavata ilman, että menee exän kotiin.
Osa miehistä ei näytä tajuavan, että lapsia voi tavata ilman että käy entisessä kodissa ja exän luona. Itse tein asialle stopin silloin kun astuin kuvioihin. Sanoin, ettei miehellä voi olla kahta puolisoa, joko ex tai minä. Nykyisin lapset käyvät isänsä luona, isä ei lastensa luona!
"Käskin valita nyxän ja exän väliltä, en nyxän ja lasten väliltä. Lapsia voi tavata ilman, että menee exän kotiin."
Sehän onnistuukin todellä kätevästi jos se ex on vakaasti päättänyt, että lapsia tavataan vain hänen kotonaan!
Älä hukkaa elämääsi mokomaan tyhmään ukkoon,joka ei ole sun arvoisesi.jätä se ja etsi parempi,joka ei ex:ssä roiku.Tiedän kokemuksesta,että kannattaa.Ihanaa kesää sulle!
Ja on pystynyt pitämään tämän rauhallisena
tähän asti kun ex vaimo ei ole tiennyt olemassaolostasi.
Nyt tilanne hämmentää varmasti miestäkin.
Lasten takia heillä on elinikäinen suhde jollakin
tapaa toisiinsa ja se on hyväksyttävä.
Ole rauhallinen.
Ex potee mustasukkaisuutta nyt vähän aikaa
kun tajusi sinut nuoremmaksikin.
Ja lapset tykkäävät sinusta.
Se on oikeasti kova paikka naiselle.
Näytä ettei sinusta ole uhkaa hänelle äitinä
mutta pidä puolesi naisena ja miehesi elämänkumppanina.
Sinulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin luottaa
mieheen.
Älä missään nimessä anna lasten kutsua sinua äidiksi vaan tee heille myös selväksi kuka
heidän oikea äitinsä on.
Kysy vaikka heidän äidiltään "neuvoja" että
tämä saa tuntea itsensä tärkeäksi.
Naisella on pelko nyt että menettää myös
lapset sinulle.
Soita hänelle ja kerro kuinka sinua loukkaa mitä
hän on sinusta sanonut ja selvitä tilannetta
omalta osaltasi.
Miehesi olisi pitänyt jo aikoja sitten kertoa
sinusta! Mutta ilnmeisesti tiesi reagtion?
Siis pelkäsi hänkin. Aika tyypillistä ja
raukkamaista.
niin sille ei tässä tasa-arvon mallimaassa Suomessa mies mahda yhtään mitään. Ei siis yhtään mitään. Käytännössä pakotat miehen valitsemaan joko sinun puolustamisen tai lapsensa jos laitat ns. kovan kovaa vastaan. Jos ex on tosissaan päättänyt riistää lapset niin mies on mahdottomat tehtävän edessä ellei ole valmis riskeeraamaan lasten menetystä.
Katsele rauhassa asiaa ja juttele miehesi kanssa siitä, miten asiassa kannattaisi edetä että kaheli ex saataisiin rauhoiteltua. Ehkä se rauhoittuu parissa viikossa. Jos ei niin sitten pitää miettiä jotain toimenpiteitä.
Kaikenkaikkiaan ikävä tilanne teidän kahden kannalta. Älä kumminkaan anna exän voittaa luovuttamalla heti ensimmäisessä erässä tarjoamalla miehelle joko-tai-diiliä sillä siinä tulet todennäköisesti jäämään toiseksi lapsille.
PS Lasten läsnäollessa tuskin tapahtuu yhtään mitään
Jep, nämä ex-vaimot ovat varsin kummallinen ”kansaryhmä”. He vaativat sen, että eron jälkeen on heidän entisten miehiensä elettävä selibaatissa koko loppu elämä. Ja jos lapset vierailevat isällään, niin uuden tyttöystävän on poistuttava paikalta siksi ajaksi. He myös soittavat ex-miehilleen entistä useammin, sen jälkeen, kun tulee julki, että miehellä on "kuvioissa uusi". Kiristävät ex-miehiään lapsien kautta.
Ne samat vapaudet, jotka ex-vaimot suovat itselleen eron jälkeen. Ne he kieltävät ex-miehiltään siveettömänä käytöksenä. Joskus ihmettelen sitä kuinka he yleensä voivat olla ÄITInä omille lapsilleen ja katsoa itseään peilistä. Ja omasta mielestä heidän käytöksessään ei ole mitään kummallista, kun vaatimukset tapahtuvat ”vain lapsen parhaaksi”.
Eihän miehen tarvitse valita lasten ja uuden puolison välillä vaan exän ja uuden puolison välillä!
Itse kyllä ex-vaimon ja lapsen äidin ominaisuudessa näen asian myös hiukan toiselta kannalta... En missään nimessä toivo, että exäni elää selibaatissa ja olen vain tyytyväinen jos/kun hän löytää itselleen naisseuraa. Mutta mielestäni jokaista uutta tuttavuutta (tämä ei nyt välttämättä tarkoita tätä alkuperäista kirjoittajaa, vaikka hieman oudolta tuntuukin, että lapsi ei muistanut "äitipuolensa" nimeä...) ei tarvitse lapselle esitellä. Ja mikäli kuulisin ex-mieheni hengaavan jonkun "pahamaineisen" naisen kanssa ja esitelleen lapsenkin tälle naiselle, voisivat kyllä itsellänikin niskakarvat nousta pystyyn... Ja huom! Olen itsekin ollut äitipuoli tämän "nykyisen exäni" lapsille, joten osaan kyllä ajatella asiaa myös siltä kantilta.
"Eihän miehen tarvitse valita lasten ja uuden puolison välillä vaan exän ja uuden puolison välillä!"
No sehän riippuu sen exän mielenlaadusta. Jos se ei ala tuomaan lapsia miehen tykö niin minkä teet?
Kyllä suurin osa miehistä valitsee sen uuden naisensa ennen lapsia.
Näin se vaan on.
Naisten jopotuksia luulot että lapset voittaa
vedon.
Naiset itse tekevät niin mutta miehet ei.
jos mieheltä kysyy menisikö hän mieluimmin
harrastamaan seksiä vai leikkimään hiekkalaatikolle?
Úusi nainen yleensä antaa sitä mitä vanha ei.
Itse seurustelen miehen kanssa, jolla on lapsi edellisestä suhteestaan. Minulle ei ainakaan ole hetkeksikään jäänyt epäselväksi mieheni elämän prioriteetit. Kyllä se lapsi, omaa lihaa ja verta oleva ihminen, tulee ensimmäisenä ja sen jälkeen vasta uusi nainen. En ole tästä "kakkosasemastani" mustasukkainen, sillä mielestäni mieheni on erittäin selväjärkinen ajatellessaan näin. Tiedän, että hän tulee tulevaisuudessa rakastamaan myös meidän yhteistä lastamme samalla tavalla. Mutta eihän miehen todellakaan tarvitse valita lasten ja nykyisen välillä. Suhde lapseen on jotain täysin erilaista rakkautta kuin miehen ja naisen välinen rakkaus, ei niitä voi asettaa samalle viivalle millään tavalla.
Miehelläni on myös erittäin hankala exä. En tosin ole kuullutkaan uusiosuhteesta, jossa exä olisi helppo, joten aika kummallista luonnonvaraa taitavat olla. Olen usein koittanut asettua exän asemaan ja miettiä, mikä voi olla perimmäinen syy hankalaan käytökseen. Ehkä meidän tapauksessamme se, että mieheni on tehnyt exälle täysin selväksi, että minä olen ykkösnainen ja minun kanssani hän aikoo viettää loppuelämänsä. Mieheni ei myöskääm alistu yhteenkään exän kiukutteluun ja naurettavaan vaatimukseen, vaan pitää aiemmin sovitut, järkevät linjat kaikessa. Tämä toimii täydellisesti, kun pidämme mieheni kanssa lujasti yhtä exän temppuilua vastaan. Toki se on välillä vaikeaa ja olemme käyneet useita riitojakin aiheesta, mutta kertaakaan emme ole olleet aikeissa luovuttaa. Haluan uskoa, että jonain päivänä exäkin löytää uuden miehen ja pystyy katkeruudeltaan jatkamaan elämäänsä. Ja tiedoksi vielä, että lapsi asuu meidän luonamme silloin, kun on hänen vuoronsa olla isän kanssa, mieheni ei todellakaan vietä aikaansa exän luona tapaamassa lasta, sehän olisi aivan naurettavaa!
Tsemppiä kaikille uusperheellisille. Koitetaan kestää! Ja exät, koittakaa tekin miettiä järkevästi, päästäkää irti ex-miehistänne ja jatkakaa omaa elämäänne. Viha, katkeruus ja kauna eivät aiheuta muuta kuin mielipahaa jokaikiselle, eniten sille pienelle viattomalle lapselle. Minusta on vaikeinta ymmärtää, ettei äiti tajua oman lapsensa parasta tässä asiassa. Olisi muuten mielenkiintoista kuulla jonkun exän kertomus asiasta....miksi olette niin hemmetin hankalia?