kestääkö lastutuksen

kestääkö opel vivaro 2.5 turbod lastutuksen. pitäis irrota 170hp.

onko tässä huono laatikko koska eräässä 140tkm ajetussa ulvoo vaihteiston laakerit. (ei lastutettu) Vai onko käytössä vika?
233067
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Itsellä oli vm-02 MB Vito josta irrotettiin teholastulla ja isommalla turboahtimella 200 hv ja vääntöä 440 Nm. Normaali 5-portainen loota, kesti mainiosti, ajoin noilla tehoilla ennen autonvaihtoa vielä 45 tkm. Oli muuten hauska kapine: sen kokoinen kaappi kiusasi kulkeviakin henkilöautoja 200 km/h nopeudellaan ja alle 9 sekunnin kiihtyvyydellä 0-100:een, siinä monen volvomiehen naama meni mutrulle.

Äänestä
  • nyt puhuttiin OPEL Vivarosta, ei mersusta.

    Itse ainakin epäilisin kestävyyttä, koska Opelit on muutenkin mitoitettu kestävyyden sietorajoille.

    Äänestä

Nimim. JJH. n repliikki oli jo aikaisemmin ja siihen oli asiallisia kommentteja, jotka kaikki on poistettu ! !

En oikein usko, että nimimerkki JJH olisi kirjoittanut uudelleen saman repliikin toistamiseen, eli manipuloidaanko ylläpidon taholta myös asiallisen tiedon jakamista, vai mikä tällä kertaa oli aiheena osan repliikeistä poistoon tai siirtoon.

Kaikella ystävyydellä toivoisin vastausta motiiveista tai edes paikasta johon keskustelu on siirretty.

Äänestä
  • Sinä et ole tuonut tähän keskusteluun ainuttakaan asiallista kommenttia. Tuot esille perustelemattomia huuhaa-väitteitä

    Äänestä

  • JJH kirjoitti:

    Sinä et ole tuonut tähän keskusteluun ainuttakaan asiallista kommenttia. Tuot esille perustelemattomia huuhaa-väitteitä

    No nyt selvisi

    Tässä siis kävi nyt niin, että kun joku erehtyi arvioimaan tietosi oikeellisuutta ja vielä perustellusti, niin katsoit asiaksesi pyyrää ylläpitoa poistamaan itsellesi kiusalliset faktat.

    Jospa syventyisit vaan niihin edellisiin kirjoituksiin ja yrittäisit edes oppia jotain tai edes vastata asiallisesti, jos olet eri mieltä.

    Katson, että asian jatkokäsittely kohdaltani on turhaa, toivottavasti edes joku ehti asian ymmärtämään.

    Äänestä



  • Ho Hoi kirjoitti:

    Kytkin ja laatikko mitoitetaan moottorin väännön mukaan.
    Muu vetulaitteisto laatikosta eteenpäin renkaiden pidon mukaan !

    TAMPIO ! !

    Vaihteisto ja perä määrittelevät välitysuhteidensa mukaan kuinka suuri vääntömomentti menee pyörille.

    Se on tietenkin suoraan verrannollinen moottorista tulevaan vääntömomenttiin.

    Menisit sinäkin vaikka puutarhapalstalle sössöttämään

    Äänestä

  • kisaaja kirjoitti:

    Vaihteisto ja perä määrittelevät välitysuhteidensa mukaan kuinka suuri vääntömomentti menee pyörille.

    Se on tietenkin suoraan verrannollinen moottorista tulevaan vääntömomenttiin.

    Menisit sinäkin vaikka puutarhapalstalle sössöttämään

    Onko nykyään perusfysiikka niin vierasta että esitellään mitä hyvänsä luuloja muka tietoina

    Newtonin peruslakeihin kuuluu totuus, että jokaista voimaa vastaa yhtäsuuri vastavoima.

    Tarkoittaa myös voimansiirrossa sitä, että kuormitus voi olla vain niin suuri kuin sille on vastusta, eli vetoakselia voi kuormittaa vain sillä momentilla jonka renkaiden vastus voi ottaa vastaan, ei yhtään suuremmalla, vaikka moottorissa olisi miljoona Nm vääntöä.

    No toivottavasti asia valkenee samalla kun peruskoulun opiskelusikin edistyy.

    Äänestä

  • Ho Hoi kirjoitti:

    Onko nykyään perusfysiikka niin vierasta että esitellään mitä hyvänsä luuloja muka tietoina

    Newtonin peruslakeihin kuuluu totuus, että jokaista voimaa vastaa yhtäsuuri vastavoima.

    Tarkoittaa myös voimansiirrossa sitä, että kuormitus voi olla vain niin suuri kuin sille on vastusta, eli vetoakselia voi kuormittaa vain sillä momentilla jonka renkaiden vastus voi ottaa vastaan, ei yhtään suuremmalla, vaikka moottorissa olisi miljoona Nm vääntöä.

    No toivottavasti asia valkenee samalla kun peruskoulun opiskelusikin edistyy.

    Älä sinä selittele minulle fysiikkaa näin selvässä tilanteessa:

    Kaksi tapausta samalla autolla:

    1.
    Vakiomoottorilla kiihdytettäessä voimansiirto kestää.

    2.
    Viritetyllä, paljon suuremmalla vääntömomentilla varustetulla moottorilla kiihdytettäessä hajoavat helposti kytkin, vaihteisto, vetoakselit, kardaaninivelet.


    Miksi näin tapahtuu?
    siksi, että jälkimmäisessä tilanteessa suurempi vääntömomentti katkoo paikat!

    Kysyjän ensimmäisessä esimerkissä (Opel Vivaro), ei varmaankaan ole kyse pidon menetyksestä kuten sinä sairaassa mielessäsi saivartelet.

    Auttaisi ehkä, jos hankkisit ensin ajokortin ja sitten harrasteautoilun kautta perehdyt virittämisen saloihin ja voimansiirtovaurioihin jotka tapahtuvat takuuvarmasti koko voimansiirtoketjun alueella.

    Äänestä

  • Ho Hoi kirjoitti:

    Onko nykyään perusfysiikka niin vierasta että esitellään mitä hyvänsä luuloja muka tietoina

    Newtonin peruslakeihin kuuluu totuus, että jokaista voimaa vastaa yhtäsuuri vastavoima.

    Tarkoittaa myös voimansiirrossa sitä, että kuormitus voi olla vain niin suuri kuin sille on vastusta, eli vetoakselia voi kuormittaa vain sillä momentilla jonka renkaiden vastus voi ottaa vastaan, ei yhtään suuremmalla, vaikka moottorissa olisi miljoona Nm vääntöä.

    No toivottavasti asia valkenee samalla kun peruskoulun opiskelusikin edistyy.

    Missä dieselpakussa on vakiona vääntöä niin paljon, että renkaat sutisivat täydellä kuormalla puhtaalla kuivalla asfaltilla pelkästään kaasua painamalla? Epäilen että ei missään, joten eiköhän ne vetoakselitkin ole mitoitettu moottorilta vaihteiston kautta niille välittyvän väännön perusteella eikä renkaiden pidon perusteella.

    Äänestä

  • pidosta kirjoitti:

    Missä dieselpakussa on vakiona vääntöä niin paljon, että renkaat sutisivat täydellä kuormalla puhtaalla kuivalla asfaltilla pelkästään kaasua painamalla? Epäilen että ei missään, joten eiköhän ne vetoakselitkin ole mitoitettu moottorilta vaihteiston kautta niille välittyvän väännön perusteella eikä renkaiden pidon perusteella.

    Millä hyvänsä heikommallakin moottorilla saadaan vetopyörille niin suuri momentti, että rengas lyö tyhjää, esimerkiksi nostamalla koneen kierrolset ja laskemalla kytkin nopeasti ylös pienellä vaihteella.

    Vetoakselin on kestettävä tämäkin tapahtuma joten ne mitoitetaan renkaan vastuksen ja koon mukaan, vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?

    Siis vetoakselien mitoitukseen ei moottorin momentilla ole merkitystä.

    Äänestä

  • kisaaja kirjoitti:

    Älä sinä selittele minulle fysiikkaa näin selvässä tilanteessa:

    Kaksi tapausta samalla autolla:

    1.
    Vakiomoottorilla kiihdytettäessä voimansiirto kestää.

    2.
    Viritetyllä, paljon suuremmalla vääntömomentilla varustetulla moottorilla kiihdytettäessä hajoavat helposti kytkin, vaihteisto, vetoakselit, kardaaninivelet.


    Miksi näin tapahtuu?
    siksi, että jälkimmäisessä tilanteessa suurempi vääntömomentti katkoo paikat!

    Kysyjän ensimmäisessä esimerkissä (Opel Vivaro), ei varmaankaan ole kyse pidon menetyksestä kuten sinä sairaassa mielessäsi saivartelet.

    Auttaisi ehkä, jos hankkisit ensin ajokortin ja sitten harrasteautoilun kautta perehdyt virittämisen saloihin ja voimansiirtovaurioihin jotka tapahtuvat takuuvarmasti koko voimansiirtoketjun alueella.

    Ei olisi pitänyt todellakaan puhua sinulle mitään fysiikasta.

    Mielikuvituksesi näyttää täyttävän mainiosti koko sen aukon, mikä fysiikan ym. tietämyksestäsi puuttuu.

    Äänestä

  • taas väärin kirjoitti:

    Millä hyvänsä heikommallakin moottorilla saadaan vetopyörille niin suuri momentti, että rengas lyö tyhjää, esimerkiksi nostamalla koneen kierrolset ja laskemalla kytkin nopeasti ylös pienellä vaihteella.

    Vetoakselin on kestettävä tämäkin tapahtuma joten ne mitoitetaan renkaan vastuksen ja koon mukaan, vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?

    Siis vetoakselien mitoitukseen ei moottorin momentilla ole merkitystä.

    Ahaa, siis tukkirekankin vetoakselit voivat olla kooltaan mitä tahansa sillä perusteella mitä yrität väittää ?

    Metsäautotiellä jyrkässä ylämäessä tukkirekka porskuttaa moottorin kampiakselilta tulevan 2000Nm:n voimalla vaihteistosta kytkettynä suurin välityssuhde eli pienin vaihde eikä vetoakseleita siltikään mitoiteta sen mukaan ???
    Aina oppii uutta.


    Hoida lääkityksesi kuntoon ja siirry sitten vaikka jollekin vitun puutarhapalstalle täältä saivartelemasta !

    Äänestä

  • ei ihan niin sairas kirjoitti:

    Ahaa, siis tukkirekankin vetoakselit voivat olla kooltaan mitä tahansa sillä perusteella mitä yrität väittää ?

    Metsäautotiellä jyrkässä ylämäessä tukkirekka porskuttaa moottorin kampiakselilta tulevan 2000Nm:n voimalla vaihteistosta kytkettynä suurin välityssuhde eli pienin vaihde eikä vetoakseleita siltikään mitoiteta sen mukaan ???
    Aina oppii uutta.


    Hoida lääkityksesi kuntoon ja siirry sitten vaikka jollekin vitun puutarhapalstalle täältä saivartelemasta !

    Putositkohan nyt jotenkin kyydistä ?

    Äänestä

  • taas väärin kirjoitti:

    Millä hyvänsä heikommallakin moottorilla saadaan vetopyörille niin suuri momentti, että rengas lyö tyhjää, esimerkiksi nostamalla koneen kierrolset ja laskemalla kytkin nopeasti ylös pienellä vaihteella.

    Vetoakselin on kestettävä tämäkin tapahtuma joten ne mitoitetaan renkaan vastuksen ja koon mukaan, vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?

    Siis vetoakselien mitoitukseen ei moottorin momentilla ole merkitystä.

    Osien mitoituksessahan kuitenkin tärkeä tekijä on vaadittu kestoikä. Ei mitoitus mene niin, että testataan kuinka suuren väännön vetoakseli kestää katkeamatta, ja jos se kesti 10 Nm enemmän kuin suurin siihen kohdistuva vääntö se otetaan tuotantoon. Normaalikäytössä ensimmäisenä akseleista yleensä hajoavat nivelet. Koska moottorin suurinta vääntöä (tai vääntöä jonka pyörät pystyvät siirtämään tiehen) käytetään vain melko harvoin, ei niveliä ole järkevää mitoittaa kestämään jatkuvaa raskasta vedätystä ykkösvaihteella (tai kierroksilla ja kytkimellä leikkimistä) , vaan ne mitoitetaan niin, että normaalikäytössä ne kestävät vaaditun ajan. Mitä useammin ja pidempään akseleihin kohdistuu suuri vääntö, sitä nopeammin ne hajoavat. Jos esim. pakun moottoria viritetään niin että vääntö kaksinkertaistuu, tulee sitä kasvanutta vääntöä todennäköisesti myös käytettyä usein, ainakin jos joutuu ajamaan paljon raskaalla kuormalla ja mahdollisesti vielä peräkärryä vetäen. Tällöin vetoakselien kestoikä lyhenee aivan varmasti.

    "...vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?"

    En ole tutustunut minkään automallin eritehoisten moottoreiden vetoakseleihin lähemmin, mutta ainakin peugeot 205:n 1,1 ja 1,4 litraisissa on eri akselit vaikka moottorin lohko, vaihteiston kuoret ja vetoakselien pituudet sekä levein tehtaan sallima rengaskoko ovat molemmissa samat. Onko syynä sitten suuremman moottorin suurempi vääntö vai joku muu, sitä en tiedä.

    Kysymykseesi voisi vastata myös vastakysymyksellä. Oletko kuullut että jokin tehdas toimittaisi samalla moottorilla varustettuja samanlaisia autoja erilaisilla vetoakseleilla sen mukaan kuinka leveät renkaat ovat alla?

    Renkaan pidolla on merkitystä ehkä kilpakäytössä, jossa jatkuvasti kiihdytellään pidon rajoilla, mutta normaali perheutojen ja vielä vähemmän pakujen tapauksessa sillä ei juurikaan ole merkitystä vetoakselien kestoon.

    Äänestä

  • pidosta kirjoitti:

    Osien mitoituksessahan kuitenkin tärkeä tekijä on vaadittu kestoikä. Ei mitoitus mene niin, että testataan kuinka suuren väännön vetoakseli kestää katkeamatta, ja jos se kesti 10 Nm enemmän kuin suurin siihen kohdistuva vääntö se otetaan tuotantoon. Normaalikäytössä ensimmäisenä akseleista yleensä hajoavat nivelet. Koska moottorin suurinta vääntöä (tai vääntöä jonka pyörät pystyvät siirtämään tiehen) käytetään vain melko harvoin, ei niveliä ole järkevää mitoittaa kestämään jatkuvaa raskasta vedätystä ykkösvaihteella (tai kierroksilla ja kytkimellä leikkimistä) , vaan ne mitoitetaan niin, että normaalikäytössä ne kestävät vaaditun ajan. Mitä useammin ja pidempään akseleihin kohdistuu suuri vääntö, sitä nopeammin ne hajoavat. Jos esim. pakun moottoria viritetään niin että vääntö kaksinkertaistuu, tulee sitä kasvanutta vääntöä todennäköisesti myös käytettyä usein, ainakin jos joutuu ajamaan paljon raskaalla kuormalla ja mahdollisesti vielä peräkärryä vetäen. Tällöin vetoakselien kestoikä lyhenee aivan varmasti.

    "...vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?"

    En ole tutustunut minkään automallin eritehoisten moottoreiden vetoakseleihin lähemmin, mutta ainakin peugeot 205:n 1,1 ja 1,4 litraisissa on eri akselit vaikka moottorin lohko, vaihteiston kuoret ja vetoakselien pituudet sekä levein tehtaan sallima rengaskoko ovat molemmissa samat. Onko syynä sitten suuremman moottorin suurempi vääntö vai joku muu, sitä en tiedä.

    Kysymykseesi voisi vastata myös vastakysymyksellä. Oletko kuullut että jokin tehdas toimittaisi samalla moottorilla varustettuja samanlaisia autoja erilaisilla vetoakseleilla sen mukaan kuinka leveät renkaat ovat alla?

    Renkaan pidolla on merkitystä ehkä kilpakäytössä, jossa jatkuvasti kiihdytellään pidon rajoilla, mutta normaali perheutojen ja vielä vähemmän pakujen tapauksessa sillä ei juurikaan ole merkitystä vetoakselien kestoon.

    Vetolaitteiden mitoitus on tietenkin kompromissi oletetun käytön ja kestoiän välillä, ja näissä muodostaa ongelman kuluvat osat kuten vetonivelet ja mahd. väljät monikiilaurat

    Itse vetoakseli ei ole kriittinen käyttöiän eikä pitempiaikaisen kuormituksen suhteen, mikäli se on mitoitettu riittävästi.

    Vetolaitteiden rasitus on suurimmillaan juuri kuten sanoit pienissä nopeuksissa jolloin käytetään pieniä vaihteita ja kuorman suunta voi vauhdella.
    Toinen mieleen tuleva tilanne on moottorijarrutus jossa akselille tuleva momentti voi kevyesti ylittää renkaan pitokyvyn.(myös pakuissa)

    Moottorin vääntömömentin merkitystä voi arvioda vaikka niin, että miltei millä hyvänsä nuhapumpulla saadaan sen verran puhtia,1-vaihteella että rengas vingahtaa joten lisääntyneestä väännöstä ei siinä ole hyötyä.
    Etu tulee vasta kun nopeus kasvaa, mutta vaikka moottorin momentti olisi tuplasti suurempi, niin vetolaotteille sitä ei voi siirtää enenpää ellei pitoa ole.

    Tuon käyttöiän lisäksi mitoituksen ensimmäinen ehto on kyllä staattisen momentin riittävä kesto.
    Olisi tehtaan puolelta typerää mitoittaa niin rajoille, että väärä käyttö, esim raju moottorijarrutus tms johtaisi akselin katkeamiseen.
    Myöskään kulumiseen ei moottorin momentti vaikuta vaan käyttötapa eli kirjoitustasi lainaten on vetolaitteille aivan sama vedätkö sitä vaunua pienimomenttisella moottorilla pienellä vaihteella tai vääntävämmällä koneella isommalla vaihteella, vain laatikko on kovemmilla, vetolaitteet kuluvat vain sen mukaan kuinka paljon käytetään vetovoimaa.
    Mainitsemasi raskaampi käyttö tai muuten rasittavampi käyttötapa kuluttaa tietenkin enemmän mutta siihenhän ei välttänättä tarvita vääntävämpää moottoria.

    Kirjoitukseni perusydin oli siinä että vetoakselien staattisen momentin mitoitusminimi kuten maksimikin riippuu vain renkaan kyvystä vastustaa liikettä ja moottorin ominaisuuksilla siihen ei ole mitään merkitystä.

    Ps
    Esimerkkisi Peugeotista saattaa hyvinkin johtua esim lisääntyneestä painosta.

    Äänestä

  • taas väärin kirjoitti:

    Vetolaitteiden mitoitus on tietenkin kompromissi oletetun käytön ja kestoiän välillä, ja näissä muodostaa ongelman kuluvat osat kuten vetonivelet ja mahd. väljät monikiilaurat

    Itse vetoakseli ei ole kriittinen käyttöiän eikä pitempiaikaisen kuormituksen suhteen, mikäli se on mitoitettu riittävästi.

    Vetolaitteiden rasitus on suurimmillaan juuri kuten sanoit pienissä nopeuksissa jolloin käytetään pieniä vaihteita ja kuorman suunta voi vauhdella.
    Toinen mieleen tuleva tilanne on moottorijarrutus jossa akselille tuleva momentti voi kevyesti ylittää renkaan pitokyvyn.(myös pakuissa)

    Moottorin vääntömömentin merkitystä voi arvioda vaikka niin, että miltei millä hyvänsä nuhapumpulla saadaan sen verran puhtia,1-vaihteella että rengas vingahtaa joten lisääntyneestä väännöstä ei siinä ole hyötyä.
    Etu tulee vasta kun nopeus kasvaa, mutta vaikka moottorin momentti olisi tuplasti suurempi, niin vetolaotteille sitä ei voi siirtää enenpää ellei pitoa ole.

    Tuon käyttöiän lisäksi mitoituksen ensimmäinen ehto on kyllä staattisen momentin riittävä kesto.
    Olisi tehtaan puolelta typerää mitoittaa niin rajoille, että väärä käyttö, esim raju moottorijarrutus tms johtaisi akselin katkeamiseen.
    Myöskään kulumiseen ei moottorin momentti vaikuta vaan käyttötapa eli kirjoitustasi lainaten on vetolaitteille aivan sama vedätkö sitä vaunua pienimomenttisella moottorilla pienellä vaihteella tai vääntävämmällä koneella isommalla vaihteella, vain laatikko on kovemmilla, vetolaitteet kuluvat vain sen mukaan kuinka paljon käytetään vetovoimaa.
    Mainitsemasi raskaampi käyttö tai muuten rasittavampi käyttötapa kuluttaa tietenkin enemmän mutta siihenhän ei välttänättä tarvita vääntävämpää moottoria.

    Kirjoitukseni perusydin oli siinä että vetoakselien staattisen momentin mitoitusminimi kuten maksimikin riippuu vain renkaan kyvystä vastustaa liikettä ja moottorin ominaisuuksilla siihen ei ole mitään merkitystä.

    Ps
    Esimerkkisi Peugeotista saattaa hyvinkin johtua esim lisääntyneestä painosta.

    Kirjoitit näin:

    "Kirjoitukseni perusydin oli siinä että vetoakselien staattisen momentin mitoitusminimi kuten maksimikin riippuu vain renkaan kyvystä vastustaa liikettä ja moottorin ominaisuuksilla siihen ei ole mitään merkitystä."



    Miten olet voinut vajota noinkin syvälle teoriapaskaasi?

    Otetaanpa esimerkiksi vaikka kiihdytysauto.
    Liimarenkailla pito on aina maksimissaan eli sutimista ei juuri tapahdu lähtötilanteessa ja alkukiihdytyksessä.
    Moottori korkeintaan voimattomuuttaan nyökähtää hetkeksi. (vääntö ei riitä)

    Siirtykäämme eteenpäin:
    Moottori vaihdetaan suuremmaksi tai ahtopaineita lisätään jolloin tapahtuu merkittävä vääntömomentin lisäys.

    Tässä tilanteessa vetolaitteet ovat alkuasetelmaa paljon kovemmalla koetuksella ja ajaudutaan usein jopa vetoakselien katkeamisiin tai lautaspyörien hammastusten tuhoutumiseen.
    RENGAS EI EDELLEENKÄÄN SUDI !!!!

    Itse olen kiihdytyskisaillessani joutunut merkitsemään vetoakseliin viivat päihin, jotta voin nähdä niiden vähittäisen kiertymisen rasitusten vallassa. Ne on hyvä vaihtaa etukäteen ennen katkeamista.
    Jopa pyörän pulttien määrä piti tuplata niiden katkeillessa moottorin väännön lisääntyessä.


    Sinun juttusi on niin täyttä teoriahorinaa, että ainakin se todistaa yhden asian:

    ET OLE PÄIVÄÄKÄÄN JOUTUNUT KÄYTÄNNÖN TILANTEESEEN JOSSA LISÄÄNTYNYT MOOTTORIN VÄÄNTÖMOMENTTI TUHOAA KOKO VOIMANSIIRTOKETJUN OSIA.

    M O T




    Myöskään alun pakettiautoesimerkissä ei tapahdu sutimista vaan lisääntynyt vääntömomentti rasittaa kaikkea vetoakseleita myöten.
    Ei ole ollenkaan äärimmäisen harvinaista, että esim. vetoakseleiden päiden uritukset pettävät lisääntyneen moottorin vääntömomentin vuoksi.

    Siis käsitätkö:
    Moottorin vääntömomentin kasvu voi rikkoa ne.
    Väittämäsi on siis täysin päin helvettiä käytännön kokemusten valossa.

    Äänestä

  • taas väärin kirjoitti:

    Millä hyvänsä heikommallakin moottorilla saadaan vetopyörille niin suuri momentti, että rengas lyö tyhjää, esimerkiksi nostamalla koneen kierrolset ja laskemalla kytkin nopeasti ylös pienellä vaihteella.

    Vetoakselin on kestettävä tämäkin tapahtuma joten ne mitoitetaan renkaan vastuksen ja koon mukaan, vai oletko joskus kuullut, että samanlaisessa autossa samalla rengastuksella olisi erivahvuisia vetoakseleita moottorin vääntömomentin mukaan ?

    Siis vetoakselien mitoitukseen ei moottorin momentilla ole merkitystä.

    että voin siis FL16 volvoon laittaa fiat punton vetoakselit?

    Äänestä

  • vatula..... kirjoitti:

    että voin siis FL16 volvoon laittaa fiat punton vetoakselit?

    Kestää aivan hyvin jos siinä volvossa on samanlaiset rekaat.ja se on saman painoinen kuin se fiiat.

    Ymmarrätkö nyt viimein ? ?

    Äänestä

selvitä maahantuojalta (bilia?) käytetäänkö ko pakun vaihteistoa jossain muussa tehokkaammassa tai raskaammassa mallissa. tämä kertoo yleensä sen kestääkö vaihteisto ongelmitta lastuttamisen.
itse lastutin audini 1.9 tdi (105hv) 145hv:ksi mutta selvittelin ensin kuinka tehokkaina vw on tuota konetta myynyt samalla vaihteistolla.
selvisi että 150hv (seat leon)....oman järjen mukaan siis kannattaa pelata. itselläni on takuu voimassa audissa joten onhan se riskaapelia hommaa hieman.

Äänestä

Ota selvää maahantuojalta vaihteistosi väännönkestävyys.

Aika monelta valmistajalta löytyy speksit näistä asioista.
varsinkin raskaalta puolelta.

Tehoa laatikkosi kyllä kestää.
Ei se hajoa vaikka siihen liittäisi 200 heppaisen viritetyn Hayabusa suzukin..
siinä kun se huippuvääntö on kovin alhainen moottorin pienuudesta johtuen.

Äänestä

Viestiketjuun kirjoittaa henkilö joka on sitä mieltä, että mikään moottorin vääntömomentin muutos ei vaikuta kytkimeen,vaihdelaatikkoon tai ylipäätään mihinkään. Mitoitusperusteet löytyvät aivan muualta.

Hän on vääntänyt kaiken ylösalaisin.

Ei siis hätää, voit vaihtaa siihen Vivaroosi vaikka pienemmän mallin kytkimen koska vetävän pyörän sutiminen säästää kytkimen luistolta.


On se hienoa miten teoriassa voidaan kaikki ratkaista parhain päin !!

Äänestä

Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


make kirjoitti:

kestääkö opel vivaro 2.5 turbod lastutuksen. pitäis irrota 170hp.

onko tässä huono laatikko koska eräässä 140tkm ajetussa ulvoo vaihteiston laakerit. (ei lastutettu) Vai onko käytössä vika?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu