olen huomannut lukiessani näitä juttuja,lähinnä nukkuuko vauva vanhempien välissä vai omassa sängyssä,että monen mielestä se seksi on pääasia.mielestäni seksi on ihan yhdentekevää siinä vaiheessa kun on pieni vauva.meillä on nukuttu minun vieressä sekä omassa sängyssä.ja voin sanoa että nukkuu vauva missä tahansa,seksi on yhtä vähäistä.
onkohan minussa jotain vikaa mutta ei vain kiinnosta.sen lisäksi että keskityn kokoajan kuuntelemaan josko vauva herää jne.
mies on ihan hermona tästä "maailman tärkeimmästä" puutteesta.ei kai se seksi elämää kannattele.
oikein ottaa aivoon kun mieheni ei osaa edes hienovaraisesti vihjata että nyt olis semmonen olo.ei,kun kysytään suoraan että saiskos sitä p....a.siinäpä ne viimeisetkin halut meni....
sen lisäksi raskauden jälkeen jäi 20 kiloa ylipainoa,eikä sekään kamalasti nostata tunnelmaa kun katselee itseään.
onko meillä pelkästään näin hiljaista seksirintamalla?
ja onko minulla suomen tökeröin mies "lämmittelyyn"?
tiedän että suuretpa on murheet mullakin mutta tappeluhan siitä seuraa.kyllä kai sitä kerkiää myöhemminkin....
onkohan minussa jotain vikaa mutta ei vain kiinnosta.sen lisäksi että keskityn kokoajan kuuntelemaan josko vauva herää jne.
mies on ihan hermona tästä "maailman tärkeimmästä" puutteesta.ei kai se seksi elämää kannattele.
oikein ottaa aivoon kun mieheni ei osaa edes hienovaraisesti vihjata että nyt olis semmonen olo.ei,kun kysytään suoraan että saiskos sitä p....a.siinäpä ne viimeisetkin halut meni....
sen lisäksi raskauden jälkeen jäi 20 kiloa ylipainoa,eikä sekään kamalasti nostata tunnelmaa kun katselee itseään.
onko meillä pelkästään näin hiljaista seksirintamalla?
ja onko minulla suomen tökeröin mies "lämmittelyyn"?
tiedän että suuretpa on murheet mullakin mutta tappeluhan siitä seuraa.kyllä kai sitä kerkiää myöhemminkin....
Vastaukset 29
Vanhimmat
aikas vakava juttu. Miehillä tarpeet on myös syntymän jälkeen, naisille asia on kuten sanoit, vähemmän tärkeä.
Mutta fakta on myös se, että tarpeeksi kauan ilman oltuaan mies rupeaa etsimään seksiä muualta.
jalat vain haralleen ja lapsi turvakaukaloon Muumeja katsomaan....muutes olet pian YH!
On se tärkeää naisellekin! Mulla on 3 lasta, ja aina on haluja ollut, vauva ei siinä tahtia haittaa!
No eiköhän se ole suhteen kannalta melko iso asia, kun teillä kerta tuollainen haloo siitä herää! Riippumatta siitä kumpi on mitäkin mieltä.
Oli asia mikä tahansa, jos se suhteessa toista ja/tai kumpaakin osapuolta vaivaa, niin se on selvitettävä, eikä syyteltävä vaan toista, muuten ongelmat vaan kasvaa.
Puhukaa toistenne kanssa hyvät ihmiset! Ja jos ei heti onnistu puhua "kiihtymättä" niin kirjottakaa vaikka tuntonne ensin paperille ja näyttäkää toisillenne. Mutta älkää heti kommentoiko, sulatelkaa toisen tekstiä ja vaikka seuraavana päivänä vasta yritätte keskustella asiasta uudemman kerran.
Esim. TIEDÄTKÖ sinä tarkkaan mitä miehesi tilanteesta ajattelee, miten sen kokee ja mitä luulee sinun olevan siitä mieltä? Ja TIETÄÄKÖ miehesi sinun tunteistasi ja ajatuksistasi liittyen tilanteeseen...vaikkapa tätä oman vartalosi "häpeämistä"...? Kertokaa toisillenne miltä teistä tuntuu ja miksi. Kukaan ei osaa toisen ajatuksia lukea, saatikka omia tuntojaan telepaattisesti toiselle lähettää (edes tuiman katseen, hymähtelyn tms. avulla).
mutta toisin päin. Meillä on 4kk ikäinen vauva, eikä hänen syntymänsä juurikaan seksihalujani ole vähentänyt.
Miestä tosin ei ole hommat kiinostanut pätkääkään, olemme rakastelleet pari kertaa vauvan tulon jälkeen.
Asia saa minut todella surulliseksi ja vihaiseksi, jopa niin että olen myös sortunut tähän "romanttiseen" lämmittelyyn "voisko joskus saada sitä munaa!"
Itsetuntoon asia on vaikuttanut todella rankasti. Olen alkanut epäilemään miestäni toisista naisista (vaikka tiedän ettei niitä ole). Tulen todella vaivaantuneeksi jos esim elokuvassa on pidempi rakastelukohtaus, ennen katsoin mielelläni pornoa miehen kanssa.
Minusta on tullut todella sulkeutunut. Päälle päin minulla pyyhkii todella hyvin, mutta sisällä todella myrskyää. En osaa puhua.
Olen koittanut lohduttaa itseäni että kyllä se siitä, ajan kanssa. Ehkä niin käykin (toivottavasti?!) mutta kun malttamatonta vituttaa.
Ahdistaa kun tunnen edelleenkin miestä kohtaa sitä alkuhuuman hullua halua, enkä todellakaan tunne että se olisi molemminpuoleista.
En uskalla tehdä enää edes alotetta kun pelkään pakkeja.
meilla sama juttu,eipa hommailla pahemmin olleskaa,itse vain laihduin enemman raskauden jalkeen,olen nyt laihempi kuin ennen raskaaksi tuloa,eika miesta haluta,duunailee vissiin ittekseen en tiia,oon jo kyllastyny odottelemaan joten annoin periksi,eipa haluja mullakaan enaa...
aina tuli ihme tekosyit mix ei just nyt haluta.joten lakkasin kyselemasta ja eipa asiasta sen koomemmin ole keskusteltu 9 kuukauteen,terevtuloa seksittomaan elamaan...
ihan hyvin muuten menee joten turha kai huolia.
että mikä mättää? Ehkä asiasta kannattaisi keskustella. Tsemppiä!
kysyny olen monta kertaa ja joka kerralla eri tekosyy,joten itte kyllastyin kyselemiseen ja annoin ukon olla,tyytyvaiselta nayttaa joten empa viitti vaivata turhilla kyselyilla.
tottapahan tuota ite joskus asiasta mainitsee tai jos ei niin ei sitte...
tata mielta mina..
Kun seksi sujuu hyvin ja ongelmitta sen tärkeys edustaa 20% kaikista parisuhteen eri osatekijöistä. Kun seksi ei toimi se edustaa 80%, toisin sanoen silloin millään muulla ei ole juuri mitään merkitystä.
Niin ainakin meillä :)
4*isä
Jos lapset pitää suhteen kasassa, niin miksi ihmeessä Suomessa on ties kuinka paljon yh-vanhempia?!
Eikö silloin ole jossain vikaa, kun ihmisten ainoa yhteinen asia on lapsi?
Itse olen lapseton (ja ilmeisesti siis mistään mitään ymmärtämätön) sivustaseuraaja.
En muista tiedä, mutta me ainakin öisin nukumme, joten siltä osin on ihan sama nukkuuko vauva sängyssämme vai ei.. Ihan turvallisuussyistä pienokainen on tarkoitus laittaa omaan sänkyyn. Ja heti omaan huoneeseenkin, koska en koe että siinä on mitään kauheaa että hän nukkuu muutaman metrin päässä meistä. Sen sijaan kun ollaan totuttu siihen, että makkari toimii meidän "kakkosolkkarina" (täällä tietokone, tv:kin) niin haluan sen pitää sellaisena jatkossakin. Ja pidän kyllä sitä seksiäkin sen verran kivana touhuna, että on mukavaa että makuuhuoneeseen voi mennä silloin touhuamaan kun siltä tuntuu, eikä ole estettä vaikkapa siksi että vauva on siellä päikkäreillä sängyssään. Ei se seksi maailman tärkein asia ole, mutta sen oman "tilan" haluan säilyttää lapsenkin myötä, en koe että kaikki muu olisi yhdentekevää vauvan myötä, vaikka vauva toki tärkein onkin.
ymmärsin viestistäsi että sinulla ei ole vielä lapsia,"on tarkoitus laittaa".nimenomaan niin meilläkin oli tarkoitus.
meillä on lisäksi "vaikea" vauva,on vatsakipua,huutoa ja itkua.sairaalareissuja tehdään vähän väliä.ei kyllä noitten päivärumbien jälkeen paljon seksi kiinnosta.mies paljon töissä jotenka yksin sen kestän.ja sen jälkeen tarttis viel innostuu peuhaamaan vällyjen alla.jep,juuri näin....
enkä väittänytkään että seksi olisi yhdentekevää,vaan mielestäni se ei ole niin tärkeää.kun mies tulee kotiin illalla ja olen vastaanottamassa häntä pukluntuoksuisessa paidassa tukka pystyssä niin itselläni ei kyllä ole kovinkaan hehkeä olo.
hmm.. mulle ainakin vauvan syntymänkin jälkeen on ollut tärkeää esim. meikata vähän joka päivä, liikkua kropan kunnossa pitämiseksi, pitää edelleen nättejä vaatteita ym. ehkä se sitten (osittain) onkin pitänyt seksielämänkin entisellään, eli 4-5 kertaa sitä viikossa tulee suurin piirtein harrasteltua. vauva nukkui vähän alle kolmen kuukauden ikäiseksi samassa huoneessa, sittemmin omassaan. seksielämää ehdottomasti paransi se, että vauva nukkuu omassa huoneessa. onhan SE tietysti kivaa muuallakin, mutta mulle ainakin oma sänky on usein paras vaihtoehto..
ja hei, kyllä se seksi on OIKEASTI tärkeää suhteelle. en ainakaan itse osaisi kuvitella eläväni ilman sitä (siis parisuhteessa), sen verran olennainen juttu se on jo läheisyyden ja yhteenkuuluvaisuuden tunteen ym. kannalta. eikä unohdeta sitä, että se on kivaakin, vaikka olisi vähän väsynytkin tms.. poistaa stressiä jne. ja ehkä se itsensä "laittaminenkin", eli meikkaus, vaatteet ja hiukset on myös osittain miehen huomioon ottamista, mutta se vaikuttaa omaan fiilikseenkin tosi paljon. näin meillä ainakin..:)
Ihan samoja ajatuksia minullakin :)
Toki jokainen kokee asiat yksilöllisesti ja toisia vauvan kanssa touhuilu uuvuttaa enemmän kuin toisia.. Ja toiset vauvat ovat "helpompia" kuin toiset. Mutta itse olen huomannut omassa tuttavapiirissä sen hassun kuvion, että lapsen myötä naiset muuttuvat vähän marttyyriäideiksi - enkä nyt tarkoita että sinun kohdallasi on näin, kun en tapaustanne tarkemmin tunne - mutta eräskin tuttava kokee yhtäaikaa sen, ettei lapsen myötä voi tehdä tiettyjä asioita ja samaan aikaan sanoo, ettei vaan tule lähdettyä.. toisin sanoen on itse pistänyt ajatuksillaan itsensä siihen tilanteeseen, että nyt se ei enää onnistu. Ja toki tuohon seksihalukkuuteenkin vaikuttanee se, minkä verran sitä halukkuutta on ollut ennen lapsen tulemista ja miten "tärkeänä" seksin on kokenut aiemmin.
Ja vaikka meidän vauvallamme olisi koliikit ja kaikki, niin en usko että se mitenkään vaikuttaa siihen, että sen johdosta ottaisin lapsen omaan huoneeseen nukkumaan. Ja mieskin on välillä reissun päällä, mutta tiedän pääseväni tarvittaessa nukkumaan eli hänen hoitavan lasta silloin jos omat voimat ovat väsymyksen myötä vähissä.
Pukluntuoksuiselle paidalla nyt ei varmaankaan aina itse mitään ehdi mahtaa, mutta eihän sitä silti tarvitse tukka pystyssä olla miestä vastassa. Eihän siinä mene kuin viisi minuuttia niin saa itsensä jo aika hehkeäksi pikalaittautumisella, jos ei koe itseään hehkeäksi ilman sitä laittautumista. Tosin itse pidän arkisia vaatteitanikin jne. ihan nätteinä ja pitkiä hiuksia en käytännön syistä jaksa pitää auki kuin ehkä iltaisin, joten nekin tulee laitettua arkenakin jollain tavalla. Marya kirjoittikin tuossa paljon samoja ajatuksia jotka sopivat omaankin ajatusmaailmaani ihan nappiin.
useammatkin naiset, niin vähemmän olisi eroja. Liian monista vaimoista tulee lasten myötä kärttyisiä pihtareita pitkässä juoksussa, jotka ei tajua/ota huomioon millään lailla miehen tarpeita. Ja sitten petetään ja erotaan. Niin se menee aika usein.
niinpä. minun oma ajattelutapani on kyllä hivenen erilainen, eli seksi kuuluu myös omiin tarpeisiini sen lisäksi, että se on miehestä kivaa ja pitää molemmat paremmalla tuulella. ;) ei vaan ymmärrä sellaisia suhteita, joissa ei ole minkäänlaista läheisyyttä, keskustelua, seksiä ym. ihmettelen vain, että mitä ihmeen järkeä on olla "yhdessä" ja tavallaan tuhlata molempien aikaa, jos toisen tarpeet eivät (puolin ja toisin) kiinnosta lainkaan. omaa miestä ainakin arvostaa niin paljon kaiken sen takia, mitä hän perheemme eteen tekee (työ, isinä oleminen...), että haluaa ihan luonnostaan tehdä hänetkin onnelliseksi/tyytyväiseksi. ja onhan meidän suhteemme sujuminen myös lapsen elämän kannalta tärkeää.
meni kai vähän sekavaksi, mutta pointtina oli kai juuri tuo vastavuoroisuus. ei meillä ole ainakaan mitään tarvetta kiristää sillä seksillä, kun se on molemmille nautinto ja molemmat myös tekevät paljon sen eteen, että yhdessä olisi hyvä olla kaikin puolin. oli se sitten lapsen laittamista ajoissa nukkumaan, kukkien ostamista tai kahvikupin tuomista pyytämättä. tai vaikka aloitteen tekemistä menemällä suihkuun seuraksi ihan "vahingossa". =)
Oikein hyviä neuvoja naiselta jolla ei asiasta, eikä varsinkaan omasta koliikkivauvasta ole kokemusta.
Alkuperäiselle tiedoksi, että jos imetät niin se saattaa olla (osa)syynä haluttomuuteen. Kolme lasta ja imetysaikana ei haluja, syynä muuttunut hormoonitoiminta. Halut palasi kun imetys loppui.
Viestisi vetää naisia jotka saavat tyydytystä kertoa sinulle että meillä ainakin pannaan harva se päivä vaikka synnytyksestä on vasta pari viikkoa, vähän tikit pimperossa kiristelee mutta pääasia että mies nauttii. Pitää olla laitettu kun se tulee töistä ja tarjota melellään lämmintä piirakkaa ettei se vaan karkaa vieraisiin. Kärjistettynä.
Ette varmasti ole ainoita joita seksittömyys koettelee, tuleepa siinä testattua se liittokin, jos miehes sua rakastaa niin jaksaa silloin oottaakin. Puhukaa..
Enhän mä edes mitään neuvoja asianomaiselle antanut, etenkään koliikkivauvasta.
Ja on se kumma, jos näihin viesteihin ei saa kommentoida sellaiset naiset, jotka itsekin pitävät seksiä tärkeänä, ilman että heti leimataan "tyydytystä saaviksi sen takia kun pannaan harva se päivä". Ja jos nainen harrastaa seksiä pari viikkoa synnytyksen jälkeen, on se kumma, ettei sitä voida nähdä ihan naisen omana tahtona ja nautintona, vaan heti ajatellaan että miestään se vaan miellyttää. Kylläpä katkera sävy tuostakin tekstistä kävi ilmi - säälittävää että ne aggressiot puretaan toisiin ihmisiin vaan sen takia, että heillä ei kyseistä ongelmaa ole. Ja jos ihminen on tottunut huolehtimaan ulkonäöstään ennen synnytystä ja vauvaa, niin ainakaan itse en usko omalle kohdalleni vaikkapa hiusten harjauksen olevan niin rankkaa, ettenkö sitä voisi tehdä ihan jo oman mukavuuteni tähden, raskaus, synnytys ja vauva ei tarkoita automaattisesti sitä että pitää muuttua variksenpelättimeksi. Ja alkuperäinen kirjoittaja itse sanoi, ettei tunne itseään hehkeäksi. Ei siihen hehkeyteen niitä meikkejäkään välttämättä tartte vaan se lähtee myös siitäkin, millaiseksi itsensä kokee näyttävän.
enpä minä ainakaan harrastanut seksiä kolme viikkoa sektion jälkeen miehen mielihyvän vuoksi, vaan ihan sen takia, että itsekin halusin. jos seksittömyys on aika yleinen syy esim. eroihin tai ainakin pahoihin riitoihin, niin eikö siitä saisi kommentoida toiseenkin suuntaan. eli niin, että kannustaisi ennemmin näkemään asian eteen vähän vaivaa, kuin että sanoisi että "kyllä se mies jaksaa odottaa". miksi se nähdään jotenkin hyvänä testinä liitolle? ei se rakkauskaan välttämättä riitä jos ihanasta naisesta tulee yhtäkkiä rähjäinen akka, jolle ei mitään lähempää kanssakäymistä edes uskalla ehdottaa.
ja hormoneista: itselläni hävisi se sellainen spontaani halu seksiin e-pillereiden myötä. seksi kuitenkin tuntuu lopulta ihan yhtä hyvältä kuin ennenkin, kun sitä vain viitsii alkaa harrastamaan eikä jää sohvannurkkaan istumaan viltti korvilla. :) voihan sille miehelle (ainakin meillä) sanoa reilusti, että nyt kaipaisi vähän enemmän "lämmittelyä" kuin aikaisemmin, eipä se tosin ikinä ole kovin vähäistä ollutkaan. näin ainakin täällä ennen pillerimerkin vaihtoa..
meillä miehen puolinen aloite tulee niin että hän laittaa käteni munansa päälle ja odottaa että minä lämmitän hänet..ja sitten pitäis ruveta toimiin..että näin meillä!
ole onnellinen, että hän edes haluaa sinua liikakiloista huolimatta! Elin monta vuotta liitossa jossa mies tyhjensi itsensä muutaman kuukauden välein ja lopun ajan sain ymmärtää olevani vastenmielinen liikakiloineni. Kun aloimme seurustella olin normaalipainoinen ja hän väitti, että muutama ylikilo löytyy. Katselin peiliin enkä löytänyt niitä. Ajatus jäi kytemään ja kolmen lapsen jälkeen paino nousi hitaasti mutta varmasti sitä mukaan mitä vähemmän mieheni minua kosketti. Onneksi tajusin vihdoin, että vika ei ole minussa vaan miehen päässä. Täydellisyyden tavoittelija hän on kaikilla muillakin elämän alueilla. Tässä nyt toivun erosta keräilen itsetunnon rippeitä...
Kuuleppas.Sulla kyllä lähtee ne läskit,kun vain teet ja ähkit sen eteen.Minä mieluummin laihdun seksillä,kun stepperillä.Mietippä nyt hyvä neiti kuinka moni nainen kärsii tällä hetkellä puutteesta,kun miehestä ei ole mihinkään,ei sitten niin mihinkään.Sulla on aito luolamies,joka ilmaisee halunsa lyhyen ytimekkäästi ja sinulla on ne aivot,joilla voit lievästi aivopestä miehesi tekemään mitä vaan,kunhan vain muistat hymyillä hymy pers...ja sillä tavalla.Onhan nuo miehet sellasia,mutta älä nyt vaivu synkkyyteen.Lapset kasvaa ja sitä rataa.Ei seksiä pidä pullauttaa pois ajatuksista.Mieti sitä päivittäin ja laita ittees,suhauta luolaukkoos jotain hajua,et kestät paremmin ja nauti vaikka siitä että ukollas seis...se ei nimittäin ole niinkään helppo temppu tuoreille isille.
Niin,ja ei se seksi on tärkeintä,se on vain mukavimpia asioita maan päällä ja sitä ilman ei teidän muksuakaan olisi,joten mikseipä sitä p..vois antaakin jos kauniisti osataan pyytää,jos ei osata,niin opeta.
meilläkin. Kerran kuussa on aika vakio, ei muuttunut lapsen syntymän jälkeen juuri mihinkään. Minulla olisi varmaankin haluja useamminkin, mutta en tahdo painostaa vaimoani. Odottelen, että sattuu "sopiva" vireystila molemmille ja sitten ryhdyn toimiin...
Oman käden apu on myöskin tullut tutuksi ja ei se ole yhtään huono vaihtoehto, kun sattuu "kuivempi" kausi.
oli niinku meidän makuuhuoneesta tuo juttu.
Minä sain mieheni lopettamaan vonkaamisen sanomalla etten tunne enää samoin, kuin ennen vauvaa, en ole varma rakastanko enää.
Nyt hän kantaa kukkia ja suklaata ja on niiiiiiin siirappinen, mutta enää koskaan hän ei pyydä sitä p***ua.
Hän sanoo rakastavansa ja hellii ja tutkii merkkejä, josko olisin antavainen.
Nyt on pakko kysyä, mikä muutti tunteesi? Miksi et enää tunne samoin kuin ennen vauvaa? Tekikö mies jotain väärin vai siirtyikö vain rakkautesi ja huomiosi kokonaan vauvaan? Ja onko jatko vain eron odotusta? Tosi karulta kuulostaa.
ei mieheni mitään ole väärin tehnyt.jotenkin vauva vaan muutti kaiken.tietenkin väsyttää ja se tekee kärttyseksi.juuri luin uudesta vauva-lehdestä että eipä se "seksittömyys" ole niin kovin harvinaista.vaikka asiahan tietenkin pitäisi selvittää,pidemmän päälle kuitenkin rassaa todella paljon suhdetta.
kaippa sitä voisi "uhrautua" miehelle vaikka itse ei niinkään kiinnostaisi.hmmmm....
Kannattaa "uhrautua". Kyllä sä siitä itsekkin innostut. Ja jos tuntuu että oot väsyny niin viekää lapsi vaikka muutamaksi tunniksi kavereille tai mummalle hoitoon ja sit kotiin köllöttelemään ja sit jotain muutaki;)
Kyllä se vaan on niin että kyl seksi on tosi tärkeä osa hyvää suhdetta. Siinä ei kilot haittaa, osta jotain seksikkäitä alusvaatteita yms. pientä kivaa niin kyllä sä itsekin innostut. Meillä on neljä lasta, joista vanhin on pian 5v. eikä meillä oo ikinä ollu taukoa muutamaa päivää pitempää. Synnytyksen jälkeen on tietty pari viikkoo, mut en mä ainakaan pystyis olemaan pitkään ilman ku toinen on joka yö siinä lähellä. Kesällä on ihanaa ku pistää hameen päälle, niin se on vielä niin helppookin. Kerkee sillee ettei lapset edes huomaakkaan :)