Olen seurustellut itseäni huomattavasti köyhemmän (lähes rutiköyhä) miehen kanssa reilun vuoden.
Suhdetta hiertää hänen jatkuva rahan kerjääminen lähinnä lahjojen muodossa.
Ostelen hänelle elintarvikkeita, ruokaa ja alkoholijuomia ym. Hänelle kelpaa kaikki mahdollinen, jopa sellainen (esim. kahvi), jota hän ei käytä. Silti hän ei luovu vanhenevista kahvipaketeista edes minun hyväksi, vaikka olen ne hänelle tuonut.
Nyt vonkaaminen laajenee kalliisiin kylpylämatkapyyntöihin ja on hän useasti vilautta pyyntöä autostakin.
Jätänkö hänet? Hän sairastaa masennusta. Kuuluuko tämä masennuksen tautikuvaan?
Suhdetta hiertää hänen jatkuva rahan kerjääminen lähinnä lahjojen muodossa.
Ostelen hänelle elintarvikkeita, ruokaa ja alkoholijuomia ym. Hänelle kelpaa kaikki mahdollinen, jopa sellainen (esim. kahvi), jota hän ei käytä. Silti hän ei luovu vanhenevista kahvipaketeista edes minun hyväksi, vaikka olen ne hänelle tuonut.
Nyt vonkaaminen laajenee kalliisiin kylpylämatkapyyntöihin ja on hän useasti vilautta pyyntöä autostakin.
Jätänkö hänet? Hän sairastaa masennusta. Kuuluuko tämä masennuksen tautikuvaan?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itse olen myös seurustellut köyhän miehen kans ja mitään ei koskaan pyytänyt. Jos jotain ostin ni tuli korkojen kans takasin heti ku pystyi antamaan. En mielelläni ottanut kaikkea takas mutta arvostan tuota asennetta koska itsekin olen sellainen etten hyväksy lahjuksia :)
Ja se ei muuten kuulu masennukseen. Ainkaan ei pitäisi.
Itsekin olen köyhä mies, mutta lahjuksia en kehtaisi edes ajatella, eli jätä ainakin ostokset!!!
juu jätä pois ..lahjoja saa ja toisaalta pitääkin ottaa..mutta niitä ei saa itse vaatia / pyytää
Naiset ovat kitisseet ja vaatineet iät ja ajat lahjoja. Nyt te naiset pääsette nauttimaan tasa-arvon hedelmistä. Eikö olekin kivaa?
Älä enää anna lahjoja ja katsotaan mitä tapahtuu...
meille kuinka kävi kun lopetiti lahjojen annon. Mulla on nääs sama tilanne; matkoja, autoja, vihdelaatikoita yms. kallista tavaraa ukko kerjää. Mies on niin köyhä että ei edes vuokraansa voisi yksin maksaa jos yksin asuisi. Nyt asumme yhdessä ( jälleen yksi ukon kerjäämällä saatu etuus). Siinä en ole antanut periksi että laskut maksetaan tasan fifti-fifiti vaikka mies olikin sitä mieltä että mun tulisi ne maksaa yksin kun hänellä ei ole varaa (kalliiseen autoharrastukseen kyllä tuntuu hänellä rahaa kuitenkin riittävän). Nyt olen lopettanu kaikenmoisen lahjojen ostelun ja mielenkiinnolla odotan kuinka käy.
Hei, tiedän jo etukäteen, kuinka siinä käy.
Sama kitinä jatkuu ja jatkuu. Nyt oli uusin vonkaus; televisio. Lupasin maksaa puolet, mutta hän haluaakin taulu-tv:n. Tavallinen ei kelpaa.
Onneksi hänellä ei ole varaa puolikkaaseen tauluversioon ja juttu kuivui siihen.
Kyllä tämä juttu taitaa loppua tähän taloudelliseen epäsopuun.
Normaalisti käyttäytyvä ihminen saadessaan jotakin kivaa lahjaksi olisi iloinen ja jopa tyytyväinenkin.
Tämä mies aloittaa uuden vonkauskierroksen välittömästi ja jopa haukkuu ostamani syntymä- ja nimipäivälahjat liian halvoiksi. Olisi pitänyt ostaa tonnin lahjat, mutta meikäläinen kun hänen sanojensa mukaan pihtaa rahojaan.
Tämä piirre istuu hänessä syvästi. Asuessaan vuokrayksiössä hän valittaa kaikesta. Onneksi vuokranantaja ei ole yksityinen henkilö.
Viimeksi kun hän valitti sähköuunista, olin paikalla, kun uusi uuni tuotiin hänen kyökkiinsä. Hän ryhtyi jopa asentajamiehiltä pyytämään uusia lisäosia uuniinsa. Lisäksi hän ryhtyi ääneen miettimään heidän ollessa vielä paikalla, mitä uutta hän vielä pyytäisi.
Voitte arvata, kuinka häpesin tilannetta.
Mikä tekee ihmisestä tuollaisen "kaikki mahdollinen irti mulle" tapauksen?
Mulla oli kerran aivan samanlainen naispuolinen nuoruudenystävä, joten kyllä uskon heitä löytyvän molemmista sukupuolista.
Olen todella kiitollinen tuestanne. Vahvistuin niistä. Olette ihania!
Mä olen sulle nyt niin rehellinen, kuin vaan voin olla.;)
Sanon sulle, että älä suostu itsesi takia taloudelliseen hyväksikäyttöön. Rakkaudella ja toisen jokapäiväisten elämiskustannusten makselulla ( puhumattakaan ekstrasta tai luxus- viihdykkeistä) ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa! Ei siis niin mitään, ainakaan niin kauaa, kun ette miesystäväsi kanssa asu yhdessä.
Huono rahatilanne voi tietysti inhimillisistäkin syistä saada miehesi alitajuisesti ajattelemaan, että sinulla jos/ kun nautit suuremmista rahoista, on mukamas joku "velvollisuus" hänen elämisensä maksaa. Rakkauteen tuo ajattelu ei kuitenkaan oikeasti kuulu, joten jos miehesi ajattelisi sinun parastasi ( kuten aina ehdottomasti hyvässä suhteessa tavataan tehdä!), hän todennäköisesti pyytäisi sinulta avustusta vasta hyvin pitkin hampain, jos sittenkään.
Uskallan veikata, että jollei miehesi käytös muutu ja jos jäät nykyiseen suhteeseenne (sen nykyisillä ehdoilla), tuo suhde voi viedä uskosi ihmissuhteiden pyyteettömyyteen ja aitoon rakkauteen pysyvästi. En haluaisi ehdottaa, että jätä miehesi, mutta kuvauksesi perusteella tekisi melkeinpä mieleni tehdä niin... Voit toki yrittää jutella miehesi kanssa ensin ja selittää hänelle, että olosi on hänen seurassaan huono, koska kysymys suhteessanne on liiaksi hänen taloudellisten mielihalujensa täyttämisestä. Jollei miehesi sittenkään ymmärrä ( tai ei haluakaan ymmärtää ) mielipidettäsi ja puheitasi, niin sitten varmaankin joitakin järkipäätöksiä sun kannnattaa kenties tehdä.:/
Tiedän, mistä puhun. Seurustelin nimittäin itse opiskeluaikoinani miehen kanssa, joka oli aivan poikkeuksellinen 'kitupiikki'. Miehen tulot tuolloin olivat omiin tuolloisiin tuloihini (opintoraha ) verraten vähintään kahdeksan kertaiset, mutta silti äijä jaksoi valittaa, etten osallistunut tiettyihin hänen menoihinsa. Arvatenkin annoin tyypille kenkää, koskei hänen kaltaisensa ihmisen kanssa kuitenkaan mitään tasapainoista tulevaisuutta ja keskinäistä luottamusta olisi voinut rakentaa.
Tilanteeni ei ollut aivan samankaltainen tilanne kuin sinulla, mutta hyvinkin verrattavissa siihen: reilu ja suhteellisuudentajuinen pitäisi nimittäin aina suhteessa olla! Sulla ei musta ole velvollisuutta sen jätkän menoja maksella ja musta hän on aika kylmäverinen, kun kehtaa sut tohon asemaan ylipäätäänkään laittaa 'seurustelusuhteen perusteella'. Voimia siis sulle ap! Älä oikeasti anna kenenkään kävellä ylitsesi ja muista, että valinnan vapaus on kuitenkin viimekädessä sinulla.;)
Tuommoinen ihminen tarvitsisi ympärilleen mahdollisimman pirullisia ihmisiä että oppisi joskus ihmisten tavoille. :)
Tuo sun 50-50 -periaate on aivan loistava.
Varmaan myös ihan avoin itsensä ilmaisukin toimii, eli jonkinlaisen metelin nostaminen kun kaveri yrittää käyttää hyväkseen.
No eikös naiset käyttäydy ihan samoin? Miehen pitäs aina olla maksamassa esim leffaliput, raflaillat jne jnejne. Muutenkin naiset käy aina miesten lompakolla kun pitäs ostaa taas sitä ja tätä. Ja sitten jos mies ei ostele kokojan kukkia ja lahjoja naiselle niin se jättää miehen.
Eli ihan samanlaisia olette itse.
... että sulla on huonoja kokemuksia. Älä kuitenkaan viitsi yleistää.
Itse teen niin että jos menen leffaan ja mies tarjoaa liput ni mä ostan sitte eväät tai tarjoan toisella kerralla.
Kun oon rahoissani ni tarjoan muutenki. Tarjoaminen tosin loppuu siihen ku törmään juuri hyväksikäyttäjiin. Ja niitähän riittää... kummassakin sukupuolessa, kaikissa roduissa, kansalaisuuksissa...
joka käyttäytyy samoin. Hän OLI joskus ystäväni, mutta väsyin häneen totaalisesti.
Kerronpa alusta...
Tämä nainen, sanotaan nyt vaikkapa Maija, tekeytyi raskaaksi eräällä pojalle, jonka kanssa hänellä oli seksisuhde. Tämä poika ei olisi tahtonut lasta, mutta Maija päätti toisin (mikä ei mun mielestäni ole mitenkään tuomittavaa). Lapsi syntyi ja tämä pari alkoi seurustelemaan.
Maija on tyypillinen "mennään sieltä missä aita on matalin"-ihminen. En tiedä joko nyt, miltei kolmekymppisenä hänellä jo vihdoin olisi joku tutkinto, mutta 25-vuotiaana hän ei vielä ollut edes lukiota suorittanut loppuun, saati mitään muuta.
Töitä hän teki erittäin satunnaisesti, en tiedä sitten että vanhemmatko hänet aiemmin elätti.
Niin...lapsen synnyttyä Maija ja poika alkoivat tosiaan seurustella ja Maija luonnollisesti jäi vauvan kanssa kotiin.
Persaukinen tytteli alkoi yht'äkkiä kulkemaan hienoissa merkkivaatteissa, joita tuli uusia tiuhaan tahtiin. Asunto sisustettiin kalliilla maulla ja lapsella oli kaikki viimeisen päälle. Ja KAIKKI pojan rahapussista. Lopulta sitten he rakensivat omakotitalon, sekin tietenkin pojan rahoilla ja hänen nimiinsä luonnollisesti myös velat talosta.
Ehkä kaikkein raivostuttavinta (jonka takia välimmekin lopulta katkesi) oli se JATKUVA leveily rahoista. Pojan varallisuus nousi MAIJAN päähän, vaikka hän edelleen oli totaalisen persaukinen. Poika taas ei KOSKAAN leveillyt rahoillaan, eihän niin kukaan täysjärkinen tee.
Itse en voinut sietää tuota sumeilematonta hyväksikäyttöä, enkä etenkään sillä leuhkimista. Itse olen aina tehnyt hirvittävästi töitä saadakseni sen mitä olenkin saanut. Elän siis paljon vaatimattomammin kuin Maija ja sen kyllä hän avoimesti näyttikin.
Huvittavinta on tietysti koko episodissa se, että Maija oli monen muunkin kanssa riidoissa samasta asiasta. Ja kaikki(minut mukaan lukien) hän niputti otsakkeella: "kateelliset ihmiset".
Se ei todellakaan mun osaltani pidä paikkaansa. Mä mieluummin kulkisin alasti, ennen kuin maksattaisin miehelläni vaatteeni yms.
Mutta siis mun pointtini on se, että kyllä, tuollaisia ihmisiä todellakin on ja mun mielestä heitä kannattaa karttaa kuin ruttoa. Heille on ITSESTÄÄN SELVYYS että toisten kuuluu heidät elättää ja vielä, tottakai, hemmotella lahjoilla ja muilla. He eivät näe siinä mitään väärää, eivätkä edes TAHDO tehdä itse työtä oman menestyksensä eteen. Riittää kun saa koukkuunsa tarpeeksi varakkaan elättäjän.
Heivaa se ukko pellolle, sanon minä!