Tapasin siis itseäni kaksi vuotta vanhemman tyypin suomi24-treffipalstalla. Tyyppi oli heittänyt minulle kivan lainin vieraskirjaan kommentoiden ulkonäköäni ja tietysti kiitin kohteliaasti. Juttu eteni pikaviestien kautta meseosotteiden vaihtamiseen ja juttu jatkui mesessä. Ehkä viikon normaalin "mitäs kuuluu"-tyylisen juttelun jälkeen avauduimme ekan kerran oikein kunnolla kertoen ylipäänsä tunteistamme ja ajatuksistamme entisistä suhteistamme ja kaikkea sellaista kivaa, mistä oli mukava jutella kun huomasimme, että ajattelimme todella paljon samalla tavalla asioista. Kirjoittelimme kuukauden ajan, jolloin keskustelun sävy muuttui pikkuhiljaa ei-enää-tuttavallisesta- sävystä kiinnostuksen asteille.. hän selitti paljon kuinka ajattelee minua iltaisin kun meni nukkumaan ja kuinka niin kovasti haluaisi nähdä mut. Ajattelin että tyypin täytyy olla todella ujo, koska ei kuitenkaan kehdannut ehdottaa tapaamista. Ottaen huomioon, että välimatkaa meillä on n. 100 kilsaa, kahden tunnin ajomatka, eli ei edes paljon.
Loppujen lopuks me tapasimme viikko sitten vloppuna, kun olimme viikon verran asiasta sopineet netissä (puhelinnumerot oli vaihdettu jo aikaisemmin) ja olin ajatellut, että vaikka hän oli jo pitkän sanonut minua kaikilla ihanilla nimityksillä, mitä nyt naiselle voi sanoa, niin en halunnut uskoa niitä, koska ajattelin hänen olevan vain pelimies. Mutta halusin tavata, koska hän kiinnosti minua. Ja hän teki todella selväksi sen, että kiinnostusta löytyi myös häneltä.
Tapaaminen meni loistavasti. Joimme, päihdyimme, suutelimme, rakastelimme, tuijotimme toisiamme silmiin aamuisin kun heräsimme emmekä nähneet emmekä kuulleet mitään muuta kuin toisemme. Olin aivan taivaissa sen jälkeen. Hän myönsi minulle sen jälkeen kun juttelimme mesessä, että oli hehkuttanut minusta kaikille työpaikassa, oli kertonut siis minusta todella monelle, minä olin myös maininnut asiasta erittäin iloisin mielin kavereilleni.
Ongelma: minä poistin profiilini netistä jo kaksi viikkoa sen jälkeen kun juttelimme mesessä ekaa kertaa, koska tajusin hänen olevan todella erityislaatuinen tapaus, sillä hän sai minut todella liikuttuneeksi pelkillä puheillaan. (todella hyvä pelimies, vai puhuiko totta?) Hänellä on edelleen profiili netissä, ja on melkein joka päivä onlinessa. Minä kyttään, myönnän sen, sillä käyn katsomassa joka päivä onko hän siellä vai ei. Ja kun löydän naisten profiileista samanlaisia kehuja ja kommentteja, kuin mitä minä sain, niin olen aivan rikki.
Olen täysin ihastunut, retkahdin tähän mieheen aivan kympillä, ja välillä olen niin hajalla, kun en olisi tahtonut edes tämän tapahtuvan.. hän on ihan liian täydellinen minulle ja tuntuu että hän ansaitsisi paljon parempaa kuin minä. Minua niin vituttaa se, että hän myöntää käyvänsä treffi-palstalla katsomassa naisten kuvia, mutta ei muka aloita samanlaista jutustelua niiden kanssa..
Onko hän pelimies vai ei? Hän vakuutti minulle pari päivää sitten, että hän voisi helposti rakastua minuun, koska olin tehnyt häneen vaikutuksen.. ja hän on tehnyt minuunkin. En vain jaksa tälläistä pelleilyä ja olen päättänyt, että jos tästäkään jutusta ei tule mitään ja jos taas saan koota itseluottamukseni rippeitä tämänkin miehen jäljiltä, niin olen mieluummin yksin koko loppuelämäni...
Loppujen lopuks me tapasimme viikko sitten vloppuna, kun olimme viikon verran asiasta sopineet netissä (puhelinnumerot oli vaihdettu jo aikaisemmin) ja olin ajatellut, että vaikka hän oli jo pitkän sanonut minua kaikilla ihanilla nimityksillä, mitä nyt naiselle voi sanoa, niin en halunnut uskoa niitä, koska ajattelin hänen olevan vain pelimies. Mutta halusin tavata, koska hän kiinnosti minua. Ja hän teki todella selväksi sen, että kiinnostusta löytyi myös häneltä.
Tapaaminen meni loistavasti. Joimme, päihdyimme, suutelimme, rakastelimme, tuijotimme toisiamme silmiin aamuisin kun heräsimme emmekä nähneet emmekä kuulleet mitään muuta kuin toisemme. Olin aivan taivaissa sen jälkeen. Hän myönsi minulle sen jälkeen kun juttelimme mesessä, että oli hehkuttanut minusta kaikille työpaikassa, oli kertonut siis minusta todella monelle, minä olin myös maininnut asiasta erittäin iloisin mielin kavereilleni.
Ongelma: minä poistin profiilini netistä jo kaksi viikkoa sen jälkeen kun juttelimme mesessä ekaa kertaa, koska tajusin hänen olevan todella erityislaatuinen tapaus, sillä hän sai minut todella liikuttuneeksi pelkillä puheillaan. (todella hyvä pelimies, vai puhuiko totta?) Hänellä on edelleen profiili netissä, ja on melkein joka päivä onlinessa. Minä kyttään, myönnän sen, sillä käyn katsomassa joka päivä onko hän siellä vai ei. Ja kun löydän naisten profiileista samanlaisia kehuja ja kommentteja, kuin mitä minä sain, niin olen aivan rikki.
Olen täysin ihastunut, retkahdin tähän mieheen aivan kympillä, ja välillä olen niin hajalla, kun en olisi tahtonut edes tämän tapahtuvan.. hän on ihan liian täydellinen minulle ja tuntuu että hän ansaitsisi paljon parempaa kuin minä. Minua niin vituttaa se, että hän myöntää käyvänsä treffi-palstalla katsomassa naisten kuvia, mutta ei muka aloita samanlaista jutustelua niiden kanssa..
Onko hän pelimies vai ei? Hän vakuutti minulle pari päivää sitten, että hän voisi helposti rakastua minuun, koska olin tehnyt häneen vaikutuksen.. ja hän on tehnyt minuunkin. En vain jaksa tälläistä pelleilyä ja olen päättänyt, että jos tästäkään jutusta ei tule mitään ja jos taas saan koota itseluottamukseni rippeitä tämänkin miehen jäljiltä, niin olen mieluummin yksin koko loppuelämäni...
Vastaukset 7
Vanhimmat
pahasti retkuun deittiriippuvaiseen, joka etsii aina vaan parempaa ja parempaa.
Jos seurustelette, niin asia on epäterve, jos ette seurustele, niin mitäs se profiili haittaa.
Suora puhe tepsii, jos tepsii: "Perkele, mitäs tää juttus oikein meinaa?"
Heippa,hyvältähän tuo teidän juttunne kuullostaa ja älähän vielä luovuta!Malta hetki ja jos edelleen näyttää siltä,että mies netissä treffeillä pyörii,otat kissan kunnolla pöydälle.Ja mikäli vain jatkaa,niin ikävä kyllä kyseessä nettiriippuvainen,joka todellakin vain etsii aina "parempaa" ja eivät sitä koskaan tule löytämään...Ja noita tapauksiahan riittää!
Mutta ryhdistäydy!Yhden miehen takia ei hajota!!:)
Kun olisikin kyse vain yhdestä miehestä, jonka takia hajoisin. mutta kun niin on ehtinyt käymään minulle jo muutaman kerran aikaisemminkin, näköjään en ansaitse miestä, joka olisi minulle vilpittömästi rehellinen ja luottamuksen arvoinen. siksi sanoin noin dramaattisesti, että elän koko loppuelämäni yksin, sillä en vain jaksa olla aina se, joka jätetään tai jota petetään. en ole mielestäni ansainnut sitä, mutta näköjään kohtaloni on olla juuri sellainen. Enkä jaksa jatkuvasti etsiä uusiakaan tuttavuuksia, olen niin väsynyt sellaiseen deitti-meininkiin.. En jaksa aina aloittaa uudestaan alusta uuden miehen kanssa, joka voisi vaikuttaa mielenkiintoiselta.. hajoan jo siihen ajatukseenkin. ja kuitenkin haluaisin jo itselleni jonkun, jonka syliin voisi nukahtaa joka yö.. säälittävää, mutta totta.
se kiinnostuu susta ehkä vakavamminkin. Anna vasta sitten, kun sillä ei ole enää sitä ilmoitusta netissa ja kun olette puhuneet selväksi sen, ettei tapailla muita ihmisiä. Yksinkertaista, mutta jotenkin monelle naiselle ihmeen vaikeaa tajuta.
Juuri näin! Sinulla on väärä järjestys. Jos etsit/haluat oikeaa suhdetta, älä ihmeessä hyppää sänkyyn miehen kanssa heti ensitreffeillä. Mies joka haluaa mahdollisesti jotain vakavampaa, jaksaa kyllä odottaa. Ja jos ei jaksa, niin ainakin tiedät, ettei mies halunnut samaa kuin sinä. Sitä paitsi tuskin monikaan mies oikeasti arvostaa naista, joka heti suostuu...
Pelimies mikä pelimies,, "voisi helposti rakastua" = ei ole rakastunut.
pelimies on erimies..oma vika ku rupeet netistä seuraa ettii..säälittävää tollanen, jälkeenpäin pitää ruveta mutisee ku tietää et noin voi käydä.oma syy oma syy.hahah