On varmaan muitakin aikuisia ei-todellakaan-ammattilaisia pianonpimputtajia joilla jossakin vaiheessa alkaa tekniikka (tai siis sen puute) muodostua negatiivisen inspiraation lähteeksi. Millä olette näitä pulmia lääkinneet, vaikka sitä että nopeat juoksutukset ei suju? Toistoa vaan kunnes lähtee sujumaan tai käsi irtoaa?
Eihän tää niin haitannut niin kauan kun vapaata säestystä ja sensemmoista vaan soittelee, mutta klassisissa kappaleissa tulee pulmia. Ja niissä kun käsityksen mukaan ei kai saa oikaistakaan, paitsi yksin pimeässä huoneessa soittaessaan...
Eihän tää niin haitannut niin kauan kun vapaata säestystä ja sensemmoista vaan soittelee, mutta klassisissa kappaleissa tulee pulmia. Ja niissä kun käsityksen mukaan ei kai saa oikaistakaan, paitsi yksin pimeässä huoneessa soittaessaan...
Vastaukset 5
Vanhimmat
olen harjoitellut ensin hitaasti ja tukevasti, sitten siitä pikkuhiljaa nopeuttaen ja keventäen. Jos rytmi puuroutuu, olen harjoitellut "ränttä-tänttä"- ja "tärän-tärän" -rytmeillä. Tarkoittaa siis pitkä-lyhyt-pitkä-lyhyt -kestoisena ja sitten päinvastoin. Sen jälkeen nopeat juoksutukset ovatkin yleensä menneet tasaisesti.
kuin sille huutaa.
Määritelmäsi osui mainiosti myös minuun! :)
Vastauksena kysymykseesi: olen ensi alkuun yrittänyt harjoitella esim. noita juoksutuksia ja muita puutteita, joita meillä amatööreillä on vain havaitakseni, että vinoutunutta perustekniikkaa on HYVIN vaikea saada korjattua tai kehitettyä roimasti. Tämä siis säällisen ajan puitteissa.
Itse olen lääkinnyt tuota kuvaamaasi "negatiivisen inspiraation lähdettä" sillä helpoimmalla konstilla eli olen antanut periksi noiden vaikeimpien teosten suhteen. Sen sijaan olen keskittynyt harjoittelemaan niitä teoksia/lauluja, jotka pystyn klaaraamaan ja jotka kenties saan kuulostamaan nautinnollisilta.
Oikea vastaus kysymykseesi tosin lienee: "harjoittele vaan - ellet jopa kehity, mutta ainakin estät taantumisen." Teknisesti oikea tapa on varmasti tuo aiemmin mainittu ensin hitaasti ja varmasti, puhtaita kosketuksia ja siitä hiljalleen tempon lisääminen.
Soittamisen tekniikka ei ole niitä helpoimpia asioita.. Sen olen myös todennut omakätisesti. Tsemppiä vain sulle. Askel kerrallaan, jne. Luulen, että esim. skaaloja on helpompi soittaa kappaleessa kuin pelkästään. Harvoin tosin on molemmin käsin yhtäaikaista puhdasta skaalaa kappaleessa. (En tiedä onko skaala oikea sana, ehkä vain asteikko..)
Täähän ei nyt liity tähän, mut pakko sanoa et hienoa kun löytyy ihmisiä jotka harrastavat pianonsoittoa. Kiinnoistaisi millä alalla olette/opsikelette ja onko musiikkiopistotausta? Kuinka usein harjoittelette, päivittäin, kerran viikossa?
En ole ollenkaan musiikkialalla, musiikinopiskelut on keskittyneet etupäässä lauluun. Pianoa olen soittanut yli 10 vuotta, soitan melkein joka päivä.