Itse en ole kummankaan alan opiskelija mutta minun mielestäni niiden pääsykokeet jo kertovat aika paljon kummastakin opintoalasta.
Pyrkiminen kauppakorkeaan:
Luettava viisi 200-300 -sivuista kirjaa teoriaa ja vastattava niiden perusteella monivalintakysymyksiin. Siis vaatii kuukausien systemaattista lukemista.
Pyrkiminen tradenomikoulutukseen:
(yksi versio,saattaa vaihdella)
Käyt psykologisessa testissä ja kirjoitat kirjoitelman aiheesta
"Mikä minua kiinnostaa liiketoiminnassa."
Kumpi näistä vaatii enemmän ja on akateemista? Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.....
Pyrkiminen kauppakorkeaan:
Luettava viisi 200-300 -sivuista kirjaa teoriaa ja vastattava niiden perusteella monivalintakysymyksiin. Siis vaatii kuukausien systemaattista lukemista.
Pyrkiminen tradenomikoulutukseen:
(yksi versio,saattaa vaihdella)
Käyt psykologisessa testissä ja kirjoitat kirjoitelman aiheesta
"Mikä minua kiinnostaa liiketoiminnassa."
Kumpi näistä vaatii enemmän ja on akateemista? Jokainen tehköön omat johtopäätöksensä.....
Vastaukset 25
Vanhimmat
Se, että osaa ulkoa 1000-1500 sivua ei todellakaan kerro ihmisestä paljon mitään. Pääsykokeiden tarkoitus olisi valita sellaiset ihmiset kouluun, joilla on taipumuksia alalle, jotka ovat motivoituneita ja ahkeria eikä hyviä papukaijoja.
huomattavan määrän asioita ulkoa omaamatta sen suurempia älynlahjoja. Eri asia on sitten se kuka ymmärtää lukemansa ja osaa soveltaa oppejaan käytännössä. Koulutuksen pitäisikin alasta riippumatta opettaa ensisijaisesti mistä sitä tietoa löytyy ja kuinka sitä sovelletaan. Käytännön työelämässä ja ymmärtääkseni myös tutkijamaailmassa ei ole tärkeää miten paljon omassa päässä on faktaa.Ihmisen aivoja ei ole suunnitteltu suureksi massamuistilaitteeksi vaan päättelykoneeksi...
Niin ja onhan se lopulta niin, että työelämä on nykyään yhtä uuden opettelua, eli ei niillä koulussa luetuilla asioilla pitkälle pötkitä. Eli kyllä koulun mielestäni pitäisi antaa nimenomaan hyvät valmiudet ja taidot asioiden selvittämiseen ja uuden opiskeluun. Tämä on mielestäni vielä enemmän ihmistyypistä kiinni.
Ensinnäkin, tradenomin ja KTM:n tutkintojen vertailu tuntuu kiehtovan riviopiskelijoita, joilla ei varsinaista tietoutta asiasta löydy. Toiseksi, tutkinnoilla on erilainen koulutusrakenne ja tavoitteet niin luonnollisesti myös sisäänpääsykriteerit poikkeavat toisistaan.
Sen verran sanottakoon, että olen tavannut muutamia katkeria ex-amk-opiskelijoita, jotka yksinkertaisesti ovat soveltuneet paremmin teoriaa (yliopistot) opiskeleviksi. Syy heidän katkeruuteen on monesti se, kun he ovat joutuneet nielemään ylpeytensä ja toteamaan, että kaikesta ei selviä vain lukemalla. Tämä on tullut vastaan eritoten eri insinööri- (tekniikka&liikenne) ja tietojenkäsittelyn (liiketalous) koulutusohjelmissa.
AMK:ssa on siis soveltuvuustestit - ei pääsykokeet. Itse tiedän, että en koskaan ole pitänyt väkinäisestä lukemisesta ("lukekaa 7 veljestä, ens viikolla koe"), vaan enemmänkin teorian opiskelusta ja sen käytäntöön muokkaamisesta. Tässä tulee ero : yliopistossa luetaan, jotta voidaan luoda ongelma - amk:ssa luetaan, jotta ongelma voidaan ratkaista.
Ja mitä akateemisuuteen tulee: se on jo määritelty myös näillä keskustelualueilla. Toisin sanoen, yksikään amk-tutkinto ei ole akateeminen eikä niiden tarkoitus olekaan olla akateemisia tutkintoja. Tätä halutaan jostain syystä käyttää yliopistomaailmassa lyömäaseena. Olisi kuitenkin suositeltavaa selvittää ensin muutama perusasia suomalaisesta korkeakoulumaailmasta, ennen kuin siitä kirjoittaa mielipiteensä.
Tervehdys! Nyt on minun vuoroni nostaa hattuani tasokkaan ja asiakeskeisen kirjoituksen puolesta. Itseanikaan ei ole koskaan kiinnostanut lukeminen ja panttaaminen oikeastaan koskaan ja siksi valintani on AMK.
Mita tulee soveltuvuuskokeeseen, niin eikohan jo kyseinen sana kerro aika paljon. Haetaan sellaisia ihmisia, jotka sovletuvat parhaiten AMK-koulutukseen. Ah, niin yksinkertaista mutta totta! Tama viela pitaa erittain hyvin paikkansa ainakin omalla opintolinjallani.
Kaveripiiristani loytyy paljon seka tradenomi
-etta KTM-opiskelijoita. Heista en kylla pysty erottelemaan alykkyytensa ta minkaan muunkaan kriteerin perusteella, kumpaan lahkoon he kuuluvat. Fiksuja ihmisia, joille toisille akateemisuus merkitsee enemman kuin toisille.
I rest my case.
Meillä oli ammattikorkeamme pääsykokeessa kylläkin tämmöiset osiot:
* kolmen kielen kielitestit (itselläni enkku, ruotsi, ranska)
* suomen kielen koe (piti korjata kaikki löytämänsä kielioppivirheet suomenkielisestä tekstistä)
* psykologin haastattelu
* ryhmätyötilanne (piti ratkaista pari annettua työpaikan ongelmaa 5:n hengen ryhmän kanssa ja sitten se tarkkailija kirjoitteli ylös meidän sanomisiamme ja tekemisiämme ja ottamaamme roolia ryhmässä)
* "palikkatesti" (muutama sata kummallista kysymystä, joita kuulemma on esim. intin palikkatestissäkin, ja "jatka kuvioita piirtämällä" -osuus, ja "jatka lausetta"-osuus. Ja jokin numeraalinen osio siinä myös oli.
* esitelmä annetusta aiheesta saman tien, noin 10 hengen yleisölle.
Voin sanoa että pääsykoe (tai soveltuuvuuskoe) oli tosi mielenkiintoinen ja karsi varmasti haluttomimmat pois. Nuo osiot olivat useana päivänä. Itselläni meni muuten hyvin, paitsi esitelmässä jännitin ihan liikaa. Pääsin kuitenkin opiskelemaan ja olen tosi tyytyväinen, meillä on hyvä henki ja kova kuri, paljon olen oppinut ja toivottavasti opin vielä lisääkin =)
En ymmärrä, miksi tradenomeja verrataan KTM-tutkinnon suorittaneisiin. Tätä palstaa lukiessa tulee mieleen, että tradenomit koetaan jotenkin tosi negatiivisena asiana. Kannattaisikohan kaikkien keskittyä vain siihen omaan opiskeluunsa ja osa-alueeseensa ja olla moittimatta toisia? Me ainakin joudutaan näkemään tosi paljon vaivaa ja tekemään töitä tämän tutkinnon eteen.
Ainoa vika(no ei ehkei ainoa) on se, että tradenomeja koulutetaan liikaa. Kun nämä ammattikoululaiset tulevat AMK:hon sillä duunari asenteellä niin peli on menetetty...
Kuten sanoit, kirjoittaja ei nyt ihan tarkkaan kyllä tiedä mistä puhuu!? ;) Soveltuvuus-testi ja pääsykoe on täysin eri asia.
Terveydenhoitaja vs. Lääkäri
Tradenomi vs. Maisteri
Ensin mainiutuissa on käytössä sov. testi ja jälkimmäisissä p.koe
Näitä samoja asioita jaksetaan aina hinkata täällä keskustelupalstalla!? Koittakaa nyt tajuta, että Tradenomi on Tradenomi ja Maisteri on Maisteri, eli kaksi täysin eri asiaa!!!!!
Lukee immeinen sitten lekuriksi tai maisteriksi, niin pääsykoemateriaalin omaksuttuaan hän tietää alasta jo aikamoisen paljon. Voisin väittää että esim Kauppakorkeaan päässyt tietää kaupallisesta alasta saman kuin esim. merkonomi, ja monesti jopa enemmän!
Itse opiskelen viimeistä vuotta Tradenomiksi ja kaverini opiskelee kauppakorkeassa, joten tiedän, että tutkintoja ei todellakaan voi verrata keskenään. Kauppakorkeassa asiat käydään läpi todella syvällisesti ja luetaan tentteihin. Ammattikorkeassa noin 80 % kursseihin sisältyy lisäksi opittuja asioita käytäntöön soveltava Case-tehtävä.
Itse olen tympääntynyt vääntämään jatkuvasti noita kaikenmaailman tehtäviä, analyysejä, raportteja ym. jatkuvasti, ennemmin lukisin kirjan kunnolla ja kävisin vain tentissä, koska silloin pääsisin omasta mielestäni helpommalla.
Hmm... pitäisköhän sitä mennä vielä yliopistoon? Ehkä menisin, mutta ei taida kielitaito riittää englanninkielisten oppikirjojen lukemiseen!?
Soveltuvuuskokeessa sihdataan akanat pois jyvistä, elikkäs alalle soveltumattomat pipipäät pois!
Näin minulle aikoinaan kertoi viisas psykolookki, kun kysyin piruuttani, että mitäs jos ilmeneekin etten ole alalle soveltuva, vaikka olen työskennellyt koko ikäni kaupallisella alalla, minulla on aikasempi kaupallinen koulutus ja pidän kaupallisesta alasta!? Notta pitääkö vaihtaa alaa!? ;)
Itse opiskelen neljättä ja viimeistä vuotta Kauppakorkeassa ja haluaisin korjata muutaman virheen kirjoituksista. Sanottiin, että AMK:ssa tehdään caseja kun yliopistossa/kauppakorkeassa luetaan vain kirjoja. Tämä ei todellakaan pidä paikkaansa. Caset ovat tuttuja JOKAISELLE maisteriksi opiskeleville. Heti peruskurssien jälkeen ryhmätyöt, raportit ja muut vastaavat selvitystyöt tulevat pysyväksi osaksi kursseja.
En lähde sanomaan, kumpi tutkinnoista on parempi, koska tutkintotavoitteet ovat erilaiset ja näin ollen ne eivät ole vertailukohdiltaan yhteensopivat. Kuitenkin se, että onko maisteri valmis tekemään osaamistaan alempaa työtä edes väliaikaisesti on jokaisen henkilökohtaisista ominaisuuksista riippuva asia. Itse ainakin haluaisin löytää yrityksen, johon sitoudun pidemmäksi aikaa ja työskennellä laaja-alaisesti omaa osaamistani kasvattaen. Kaikessa pätee se sääntö, että työ tekijäänsä opastaa. Oli sitten tradenomi tai KTM, opiskelu ja oppiminen ei tutkintotodistuksen jälkeen lopu.
Millainen tasoero on amk:n ja yo:n välillä opetuksessa, sen pätevyydessä ja syvyydessä esim. laskentatoimessa, kansantaloustieteessä ja rahoituksessa? Itse amk:n tradenomiopiskelijana olen hyvin pettynyt amk:n tarjontaan näillä sektoreilla.
syvällisemmän koulutuksen, kuin mitä ammattikorkeassa...
jos yliopistossa ei saisi syvällisempää ja teoreettisempaa koulutusta kuin AMK:ssa. Eri asia on sitten se, millä tavalla keskiverto-opiskelija pystyy näitä periaatteessa hienojakin oppeja soveltamaan käytännön työelämässä. AMK:n tarkoitus on kouluttaa ihmisiä käytännön työelämään ja yliopistoissa se ei varmaankaan ole ensisijainen päämäärä ainakaan todellisuudessa. Työtehtäväthän sen sitten ratkaisee kumpi tutkinto olisi parempi.
tämähän ihan typerää, tällainen inttäminen!! Hoh hoijaa. Mitä ktm:t pelkäävät, kun parjaavat tradenomeja noin???
Elikkäs ellei ihminen nyt aivan joku eriskummallinen tanopää ole, niin aivan varmasti hän osaa oppejaan soveltaa myös käytännössä, en todellakaan usko että sellaista hihhulia mistään löytyy joka ei osaa osaamistaan työelämässä hyödyntää, vaikka teoreettisuuteen ja tieteellisyyteen painottuneen yliopistotutkinnon olisikin suorittanut.
Ammattikorkeakoululaisilla on jokin ihmeellinen uskomus, että opiskelu on käytännön läheisempää tms.??? Mihin tämä perustuu?????
Kyselijä kirjoittaa "yliopistoissa se ei varmaankaan ole ensisijainen päämäärä ainakaan todellisuudessa."
Heh! ;) Minkähän ihmeen takia sitten koko yliopistotutkinto on olemassa, ellei sen tarkoituksena ole opintojen päätyttyä aloittaa töiden tekemistä?
Varmasti vain noin 0,01 prosenttia (arvio) yliopiston suorittavista on jostain rikkaasta suvusta, jossa tutkinto hankitaan vain kun kaikilla muillakin Von Mikäleillä vastaava tutkinto on...
P.S. Itse opiskelen AMK:ssa
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
Voin sivusta seuranneena sanoa, että kyllä ne akanat/duunarit jen. ovat sieltä tippuneet, yksi toisensa jälkeen, mutta samalla lailla niitä lukiolaisia on tipahdellut.
Ehkäpä oppilaitoksella, opetuksen lähestymistavalla ja opiskeltavilla asioilla on jotain vaikutusta siihen kuinka hyvin ihminen osaa sitten soveltaa oppejaan käytäntöön. Jos opiskeluun kuuluu esim. paljon harjoitustöitä niin luulisi sen tavan tanopään sitten myös paremmin osaavan tehdä käytännön hommia työelämässä. Tarkoitin siis sitä, että luulen, että tradenomin opinnoissa lähestysmistapa on käytännönläheisempi (vrt. insinööri - DI/FM)
Yliopistoissa kai koulutetaan periaatteessa suurten linjojen ajattelijoita, tutkijoita tms. eikä niinkään käytännön ammattilaisia. Ainakin itse olen tullut tähän tulokseen omien kokemusteni kautta mutta niinkuin aina poikkeus vahvistaa säännön...
Itsellä takana ammattikoulu, teknillinen koulu, tekniikka AMK, tosin useita vuosia sitten.
...vaan ihan puolueettomana otan kantaa asiaan...
Uskomatonta tällainen jatkuva kädenvääntö tästä asiasta. Joku kommentoi tuossa, että tradenomit nähdään tavallaan hirveen negatiivisesti näis väittelyissä. No siihenhän on selvä selitys. KTM-tutkinnon suorittaneet/ekonomit kokevat tradenomit uhkana omilla työmarkkinoillaan, ja onhan siihen syytäkin. Tradenomeilla ei pitäis olla huolenaihetta. Liitto tekee vahvaa työtä tradenomien tunnettavuuden nostamiseksi. Se on lähinnä itsestä kiinni, päätyykö sitten millaisiin hommiin, mutta joka tapaukses valmiudet esimiestehtäviin ovat loistavat. Käytännönläheisemmän koulutuksen saaneet tradenomit ovat vahvoilla senkin takia, että tottakai operatiivisen tason työntekijät arvostavat enemmän sellaista esimiestä, jolla on myös kokemus ja tietämys käytännön työstä, eikä vaan teoreettisia "kirjasta opittuja" tietoja.
Esim. just viime sunnuntain Hesarissa oli johtotason työpaikka, jonka koulutusvaatimuksena oli joko ekonomi tai tradenomi. Lisäksi on kuulemma tulossa lakimuutos, että suuri osa niistä valtion- ja kunnan työtehtävistä, joihin on aiemmin vaadittu ylempi korkeakoulututkinto, tullaan muuttamaan siten, että alempikin korkeakoulututkintokin kelpaa. Että sitä rataa. Kyllä tässä selvä muutos on tapahtumassa. Toivotaan kuitenkin, että sekä ekonomeille että tradenomeille riittää töitä. Ittestähän se on pitkälti kiinni, minkä tason työtehtäviin pääsee.. ja ennenkaikkea, millaisiin työtehtäviin haluaa.
Tämä kädenvääntö tradenomien ja ekonomien välillä alkaa jo huvittamaan. Oli se totta tai ei, niin näistä tällä palstalla olleista kirjoituksista voi huomata, että ekonomit kokevat tradenomit uhkana. Senpä takia pitää sitten aivopestä itseä ja kaikkia muitakin, että tradenomit eivät ole yhtään mitään...
Tradenomeja puolustaakseni (en ole sellainen itse) sanon, että muutama tuntemani työnantaja on sitä mieltä, että he palkkaavat mieluummin tradenomeja kuin ekonomeja. Tradenomit kun ovat valmiita tarvittaessa avustamaan alemman tason tehtävissäkin työpaikalla. Ekonomit taas eivät mielellään astu omaa tasoaan alempaan työhehtävään edes väliaikaisesti. Monipuolisuus on plussaa työelämässä.
Itse törmäsin myös "ennemmin tradenomi kuin ekonomi"-tapaukseen. En itse päässyt yhteen paikkaan ja utelin millä taustalla valittu oli. Vastaus oli jotakuinkin seuraavanlainen.
"Heitin ensimmäisenä kaikki ekonomien ja muiden yliopistokavereiden paperit roskikseen. Tradenomi oli meille oikea koulutus, koska yliopistokaverit ym. eivät pitkään pk-yrityksessä viihdy."
Jotkut arvostavat sitoutumista ja itselläkin on mielikuva hanakammin paikkaa vaihtavista ekonomeista.
Itse valmistuin vähän aikaa sitten tradenomiksi, ja jo opiskeluaikana onnistuin pääsemään suuren kansainvälisen yhtiön Espoon konttoriin kesätöihin /harjoitteluun.
Nyt olen henkilöstön kehitysassistentti, haastavat työtehtävät, ja luen sivuopintoina psykologian opintoja (tavoitteena henkilöstöpäällikön/johtan tehtävät parin vuoden kuluessa). Onnekseni minulla on ollut kannustava esimies, joka on taannut urakehityksen mikäli itse teen osuuteni, eli työni hyvin ja koulutan itseäni erikoistumalla omaan spesiaalialueeseeni.
Olen myös erittäin tyytyväinen palkkaani, se on jo nyt huomattavasti parempi kuin monilla yhtiömme maistereilla. Tsemppiä muille tradenomeille! :)
jos sinulla olisi ekonomin paperit taskussa...
.....
kiva kun pääset johtajaksi, eikai vain reittäpitkin siellä ylennytä, oot kai plonti?