Muutin uuteen kaupunkiin työn perässä. Tunsin täältä yhden ihmisen, jonka kanssa ollut jotain peliä. Mutta hän halusi olla "vaan kavereita". Uudessa työssä ei ole saman ikäisiä työkavereita. Näin kesän korvalla kaikki harrastustoimintakin on kesälaitumilla. Liityin kuntosalin jäseneksi ja kulutan paljon aikaani siellä. Tunnen oloni irralliseksi ja kotona seinät kaatuvat päälle. En kuulu minnekään. Baareissa käyn, kun töiltä pääsen, mutta siellä tulee vastaan vain kännisiä ihmisiä. Osa vastaan tulleista ovat sanoneet ettei heitä kiinnosta tutustua uusiin ihmisiin, joka on musta uskomatonta.... Mä en kohta enää tiedä mitä mä teen?! Plääh ei tän uuden elämän aloittaminen näin vaikeeta pitänyt olla...
uusi elämä
höh
3419
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
ja kiertele muuallakin kuin pelkissä baareissa!
Esimerkiksi tuo kuntosali on oikein hyvä vaihtoehto baarille.
Muita olisi
kirjastot
leffateatterit
konsertit
..missä nyt ihmisiä liikkuu....
Ainakin kuulostat mielestäni hyvin aloitekyvykkäältä ja reippaalta! :)
Joo eipä ole ihan helppoa aloittaa "alusta" vieraalla paikkakunnalla. Itse olen tehnyt tätä usein. Monilla tuntuu olevan se ystävä piiri, ehkä lapsuuden ystäviä?, ja sinne on sitten vaikea enää mukaan yrittää. Itselläni ei ole yhtään lapsuuden ystävää tai nuoruudenkaan.
Tosin meidän tulee muistaa, että meitä aikuisia ihmisiä joilla ei ole ystäväpiiria on olemassa varmasitkin aikamoinen kasa! Ehkä se on vain vaikeampaa ystävystyä aikuisena. Ei oikein voi kysyä vaan, kuten lapsena ehkä, ollaanko kavereita?
Mutta uskoisin että jos on hyvä ystävä niin löytää ystäviä? Eli jos on sellainen ihminen joka osaa kuunnella ja antaa empatiaa muille luulisi jossain vaiheessa ihmisten kiinnostuvan ja haluavan olla yhteyksissä? Tosin olen kyllä tätä viime aikoina yrittänyt. Pitänee olla kärsivällinen. Uskon kuitenkin että löytäisin näillä eväillä ystäviä. Ja tietty jos haluaa ystäviä ei ehkä voi olla niin kriitttinen sen suhteen millaisia ystäviä haluaa. Ehkä se todellinen ystävä löytyy sellaisesta paikasta josta ei koskaan ajatellut etsivänsä?
Josko kokeilisit jotain aivan muuta mitä olisit ajatellut? ööö kuten pitsinnypläystä, pulujen syöttämistä puistossa, napatanssia, vesijumppaa.. mitä vain missä tapaa ihmisiä. Ehkä jostain löytyy sitten?
Onnea etsintään! Minäkin etsin edelleen. Ystäväni ovat muissa kaupungeissa..
Mulla ihan sama juttu, oon aikas turhautunu elämääni tällä hetkellä. Muutin vuosi sitten Turkuun ja olen ollut enemmän tai vähemmän yksinäinen siitä asti. Edellisellä paikkakunnalla oli kaikki kaverit ja ihan ok työ, jossa olin tosi hyvä, mutta muutin tänne rakastamani miehen kanssa yhteen ja nykyisessä työssä on parempi palkka. Kaverien kanssa lupailtiin, että nähdään tosi usein, mutta ne kerrat kun he ovat täällä käyneet voi laskea yhden käden sormilla. Itse pyrin aina näkemään heitä kun käyn kotipaikkakunnallani. Samoin soittelut ovat jääneet vähemmälle, ei heistä paljoa kuulu ja silloin kun itse soitan, ei juteltavaa paljon ole.
Aloitin myös käymään kuntosalilla heti kun tänne muutin ja siellä onkin tosi kivaa, mutten sieltä vielä ole kavereita saanut. En tosin ole sitä tyyppiä, joka menee herkästi juttelemaan ihmisille. Työkavereista osa on tosi hauskoja tyyppejä ja ollaan käyty syömässä ja siiderillä pari kertaa, mutta heistäkin osalla on perheet, jotka jonkin verran rajoittavat vapaa-aikaa. Työkaveri, jonka kanssa oli eniten yhteistä, vaihtoi työpaikkaa keväällä. Tiedän että pitäisi vaan saada suu auki ja tutustua tyyppeihin työpaikalla, mutta helposti tulee vaan jauhettua työjuttuja. Kaipaan ennen kaikkea kavereita, joiden kanssa shoppailla, kahvitella, bilettää käydä leffassa ja joille voi avautua. Avomies on toki ihana, mutta ei hänkään korvaa tyttökavereita :)
Jotenkin helpottavaa kuulla, että muillakin on samantapaisia ongelmia ja osa on löytänyt uusia hyviä ystäviä! Ehkä mäkin vielä löydän jostain uusia sydänystäviä.