Aluks kaikki oli hyvin, kait. Tai ehkä muistan väärin.
Nyt puoli vuotta mies kännää ja sikailee kaikki viikonloput. Yhteistä aikaa ei ole. Puhe ei auta. Olen yrittänyt puhua, kirjoittanut kirjeitä, olen puhunut sievästi ja huutanut.
Toista ei voi muuttaa. Hän ei halua muuttua. On ilmoittanut haluvansa oman asunnon MUTTA haluavansa jatkaa seurustelua. Että voi olla veemäistä. Sitten olisi kuulemma kaikki paremmin ja olisi kivempi tehdä jotain yhdessä. Siis en tajua. Ensin sen piti lähtä toukokuussa, no rahat loppu. Ja nyt sit se aikoo lähtä tän kuun lopussa. Ja mä vaan odotan että lähteekö vai mitä. kerran olen jo vaatteetkin valmiiksi pakannut, vaan ei lähtenyt. Yhdesti oli viikon pois ja oli kuulemma kamala ikävä. 5 päivää ok, sit alko juominen.
Viimemmäks huusin että painuu nyt helvettiin mun elämästä, lopettaa mun kiusaamisen ja valehtelun, että mä saan rauhan.Olen pyytänyt että se jättäis mut. Mitä jos se ei taaskaan aio lähtä vaan jatkaa tätä. Mistä mä saan voimia heittää sen ulos. Kun mulla on kuitenkin niin paha mieli tästä kaikesta ja ikävä sitä miestä, jonka tapasin pari vuotta sitten. Ties mihin hän katosi.
Nyt puoli vuotta mies kännää ja sikailee kaikki viikonloput. Yhteistä aikaa ei ole. Puhe ei auta. Olen yrittänyt puhua, kirjoittanut kirjeitä, olen puhunut sievästi ja huutanut.
Toista ei voi muuttaa. Hän ei halua muuttua. On ilmoittanut haluvansa oman asunnon MUTTA haluavansa jatkaa seurustelua. Että voi olla veemäistä. Sitten olisi kuulemma kaikki paremmin ja olisi kivempi tehdä jotain yhdessä. Siis en tajua. Ensin sen piti lähtä toukokuussa, no rahat loppu. Ja nyt sit se aikoo lähtä tän kuun lopussa. Ja mä vaan odotan että lähteekö vai mitä. kerran olen jo vaatteetkin valmiiksi pakannut, vaan ei lähtenyt. Yhdesti oli viikon pois ja oli kuulemma kamala ikävä. 5 päivää ok, sit alko juominen.
Viimemmäks huusin että painuu nyt helvettiin mun elämästä, lopettaa mun kiusaamisen ja valehtelun, että mä saan rauhan.Olen pyytänyt että se jättäis mut. Mitä jos se ei taaskaan aio lähtä vaan jatkaa tätä. Mistä mä saan voimia heittää sen ulos. Kun mulla on kuitenkin niin paha mieli tästä kaikesta ja ikävä sitä miestä, jonka tapasin pari vuotta sitten. Ties mihin hän katosi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Onko poissuljettu sinun lähteminen? Onko asnuto sinun oma?
Jso asut vuokralla niin pakkaa tavarat ja hanki uusi asunto, näin pääset helpoiten hänestä eroon. Uuden kodin hankinnassa on sekin hyvä puoli että miehellä ei mitenkään voi lla avainta sinun luokse, saat olla rauhassa :)
Voimia sinulle ja yritä päästä eroon juoposta miehestä, heistä ei ole kuin rahan tuhlaajiksi ja sinun elämän pilaajiksi!
Miksi ihmeessa hermoilet kun asiaan on niin yksinkertainen ratkaisu:
Aamulla toihin lahtiessasi ilmoitat vain ilman mitaan huutoa tai riehumista, siis hyvin asiallisesti ja rauhallisesti ,etta haluat hanet ja tavaransa ulos asunnostasi iltaan mennessa. Mikali "et kykene itse siihen, autan mielellani siirtamaan tavarasi ulko-oven ulkopuolelle".
Ei mitaan muuta.
Toista tullessasi, ole varma etta mukanasi on roteva mies, (maksa vaikka ylimaaratunneista ykstyisesti) ja lukkoseppa.
Ellei mies ole itse saanut tavaroitaan ja itseaan muutettua asunnostasi, sina teet sen kuten lupasit, silla aikaa kun lukkoseppa vaihtaa lukot jattaen vain sinulle avaimet.
Kuinka monimutkaista tuo on?
Tietysti olettaen etta asunto on sinun nimissa (olet sopinut vuokraisantasi kanssa etta saat vaihtaa lukot omalla kustannuksellasi ja jatat hanelle myos avaimen)
Jos taas asunto ei ole sinun/vuokrasopimus ei sinun nimissa, keraat tavarasi ja aivan rauhallisesti poistut kuvioista.
Joo, osaan puhua ja käyttää puhelinta. Asunnosta en lähde kirveelläkään, lähdin edellisestä asunnosta muutama vuosi sitten kera yhden muovikassin ja tämä on minun nimissäni jne. En siis todellakaan lähde.
Sitä vaan tänne kirjoitin kun ahdistaa niin helvetisti, olen masentunut tästä kaikesta, siis en jaksa. Ja vielä siinä pisteessä, että "kumpa tuo vain olisi erilainen, kumpa kaikki muuttuisi hyväksi, jos hän vain tahtoisi muuttua ja rakastan häntä, mutta en voi elää hänen kanssaan.." Ja muuta paskaa. Ei tämä helppoa ole ainakaan minulle. Ehkä se muille sit on, että vaihdetaan lukot ja jatketaan elämää.
Lueppa uudelleen, hitaasti ja ajatuksella, kirjoittamani edellinen viesti.
Mulla on sama ongelma. Olen seurustellut pikaystäväni kanssa 4 ja puoli vuotta (16 vuotiaasta)ja nyt vasta huomaan, että hänellä on alkoholiongelma. Aikaisemmin ajattelin sen vain kuuluvan nuoruuteen. Itse hän ei ongelmaa myönnä, koska dokaa vain viikonloppuisin. Hänen mielestään vain minulla on ongelmia (hänen juomisestaan). Minäkin olen yrittänyt kaikkia mahdollisia keinoja saada hänet vähentämään juomistaan, mutta mikään ei auta! Joo tiedän, toista ei voi muuttaa... Olen niin kyllästynyt ainaisiin lupausten pettämisiin. En vain pysty jättämään häntä, koska ilman alkoholia hän on kaikkea mitä mieheltä haluan. Pitäisikö muuttaa omaa asennetta vai mitä?
Tidän kokemuksesta. Enpä itsekään tajunnut puoliskoni a-ongelmaa kuin vuosien päästä, siihen turtui. Jos heppu ei itse halua juomista lopettaa ni se ei lopu vaan pahenee. Kun se sitten kymmenen vuoden päästä muutaman kerran kolmannen päivän humalassa ajaa sinut ja lapset pakkaseen ja ne muut tutut kuviot niin vihdoin tajuat, että ei semmoista pidä sietää. Kannattaa jättää se mies jo kauan ennen kun niitä lapsia on. Niin olisi minunkin pitänyt.