tuoreen tyttöystäväsi/ihastuksesi hurjasta menneidyydestä?
Olen miettinyt kannattaako salata omani tuoreelta poikaystävältäni vai olla avoin ja rehellinen niin kuin hän minulle?
Menneisyyteeni kuuluu mm. abortti, väkivaltainen suhde, autovarkaus, alaikäisenä kortitta ajaminen, itsemurhayritys josta seurasi kahden viikon jakso suljetulla, huumekokeiluja, tappeluita, putkareissu, seksisuhde yhden kyseisen pojan kaverin kanssa jne.
Kaikki nämä tehty joskus 13-17 vuotiaina nyt oon 19 ja lopettanut ylimääräiset sekoilut. Vilkas olen edelleen ja taipumusta joutua hankaluuksiin löytyy.
Eli kestäisikö ihana mies nämä..?
Olen miettinyt kannattaako salata omani tuoreelta poikaystävältäni vai olla avoin ja rehellinen niin kuin hän minulle?
Menneisyyteeni kuuluu mm. abortti, väkivaltainen suhde, autovarkaus, alaikäisenä kortitta ajaminen, itsemurhayritys josta seurasi kahden viikon jakso suljetulla, huumekokeiluja, tappeluita, putkareissu, seksisuhde yhden kyseisen pojan kaverin kanssa jne.
Kaikki nämä tehty joskus 13-17 vuotiaina nyt oon 19 ja lopettanut ylimääräiset sekoilut. Vilkas olen edelleen ja taipumusta joutua hankaluuksiin löytyy.
Eli kestäisikö ihana mies nämä..?
Vastaukset 7
Vanhimmat
En kestäisi.
Entäpä sitten kun hän kuulee menneisyydestäsi muilta? Olisiko parempi päästä kertomaan itse?
aika "niuho"...en edes haluasi tuollaista miestä itselleni..
No siis toihan on ihan normaalia nuoren tytön säheltämistä...?
Jos ei kestä niin se ei ole sun arvoinen, sillä pitää ymmärtää että jokainen tekee nuorena virheitä, ja niistä oppii. Eikä esim.abortti ole edes virhe, olet tehnyt sen päätöksen joka ollut varmasti sillä hetkellä oikeia...
Ja väkivaltainen suhde ei ole sinun vikasi...
se abortti virhe ollut ei ei toki. en oikeastaan kadu mitään näistä sillä tehtyä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi. mietin vain että kannattaako "liika" avoimuus aina. ja jos se monelle on yhdentekevä asia niin toisaalta miksi sitten kertoa.. se on kyllä totta että saattaa kuulla kavereiltani. yhteinen ystäväpiiri kun on.. aika näyttää.
Kyllä haluaisin kuulla. Mutta eri asia onkin se, milloin. Jos ensimmäisillä tai toisilla treffeillä kaataa kaiken tuon pöydälle, niin se saattaa antaa sellaisen kuvan, että itsekin koet nuo asiat vielä elämääsi hallitseviksi. Tai että ylpeilet niillä tai että sinun tarvitsee purkaa niitä jatkuvasti että pysyt kasassa. Tietysti ne ovat muovanneet sinua, mutta kerro itsestäsi tärkeysjärjestyksessä.
Juu, rehellisyys ja avoimuus on kaiken A ja O, mutta kaikkea ei tarvitse kertoa heti alussa, eikä myöskään kaataa sitten kerralla niskaan. Sopivan hetken tullen voi kertoa jonkun asian ja toisella kerralla toisen asian. Eikä ole pakko mennä kaikissa asioissa detaileihin siis yksityiskohtiin, se ei liene tarpeellista.
Riippuu miehestä. Läheskään kaikki ei kestä, eivät kestä pienempiäkään tarinoita menneisyydestä. Itse en ottaisi sitä riskiä että kertoisin noin paljon asioita, ehkä jotain voi kertoa, oikealla hetkellä. Mutta älä kerro kaikkea :) Jos mulle vielä jatkossa uusia suhteita tulee, pidän suuni supussa tietyistä asioista jotka ei parisuhteeseen vaikuta mitenkään, ja tuskinpa se niistä muilta kuulisi. Eri piirit, eri asiat :)