Olemme miehen kanssa sopineet osituksesta mutta nyt hänen uusi tuleva vaimonsa on saanut miehen pään käännettyä ja mies haluaakin osituksen tarkistamisen. Asiasta ollaan yritetty vääntää sopua mutta käräjille tässä täytyy lähteä koska heille ei nyt sovi mikään. Kysynkin kuka maksaa pesänjakajan, ja mitä mahdollisia kuluja tulee minulle. Joudunkohan maksamaan tasinkoa mm. lastenhuoneiden kalustuksesta ja heidän huonekaluistaan.
Ositus käräjäoikeudessa
melrose_mam
163496
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
.. tai siis te eronneet...
Pesänjakaja ottaa palkkionsa pesän varoista ennen jakamista, eli molemmat puolisot joutuvat maksumiehiksi. Jos sitten lisäksi tahtoo palkata juristin, niin ne kulut kumpikin maksaa itse.
Kyllä, lastenhuoneen kalusteet kuuluvat ositettavaan irtaimistoon siinä missä olohuoneen sohvakin.
Minkälaisista summista mahtaa olla kyse? Jos riidan kohteena on joidenkin tuhansien eurojen arvoinen omaisuus, ei pesänjakajaa todellakaan kannata ottaa. Kuluja tulee helposti tuhansia, ellei kymmeniä tuhansia euroja.
... joten, ap. kirjoittajan kannattaisi ehkä pohtia sovittelua ilman pesänjakajaa... oli sitten oikeassa tai ei osituksen korjaamisen suhteen, koska ketä lämmittää "voitto" kun sen kulut enemmän mitä tuotto...
Paitsi jos saa tyydytystä siitä, että maksaa se eksäkin paketin avaamisesta...
Jotten joskus jaa väärää luuloa, niin tarkistanpa sinulta... lasten omaisuus osituksessa?
Eli, 15 vuotiaan tytön skootteri ... mukana osituksessa vai ei? Onko merkitystä miten hankittu, omilla säästöillä vai vanhempien ostama?
...ja voidaanko omaisuuden siirtämistä lapsille käyttää keinona vähentää tasinkoa? Lahjaverot toki maksettava, muta niinhän aikanaan perintöverokin...
Lasten omistama (olipa se lahjoitettua, perittyä) ovat lasten omaisuutta eivätkä kuulu ositettavaan omaisuuteen lainkaan. Esim. lasten pankkitilillä olevat varat, arvo-osuudet, vaikkapa syntymäpäivälahjaksi saatu skootteri eivät kuulu ositettavaan omaisuuteen. Alaikäinen voi omistaa, mutta ei välttämättä hallita varojaan, vaan huoltaja(t) tekevät sen vajaavaltaisen puolesta (tilintekovelvollisuuden kera). 15-vuotta täyttänyt voi itse hallita omia ansiotulojaan.
Omaisuuden lahjoittamista lapsille tai muillekaan ei voi käyttää keinona pienentää tasinkoa, koska toinen puoliso voi tehdä vastikevaatimuksen ja ositus voidaan toimittaa (laskennallisesti) niin että lahjoitettu omaisuus otetaan huomioon osituslaskelmassa.
Alku oli sekeää, ja oikeudenmukaista. Loppukin sitä saattaa olla, mutta ei oikein auennut minulle.
Ymmärrän, ettei erohakemuksen jälkeen omaisuuksiaan lahjoittamalla tasinkoon voi vaikuttaa -- "on jo housuissa".
Mutta jos nainen vaikka kuukausi ennen erohakemuksen jättämistä lahjoittaa 17 vuotiaalle pojalleen perintönä saadun rantatontin ... on tämä mukana osituksessa (-ko) ?
Toisaalta ymmärrän miksi olisi, äiti ja poika kikkailevat niin, että ko. tontti lahjoitetaan takaisin äidille eron jälkeen... tämän estämisestäkö on kyse?
Toisaalta, missä menee raja "kikkailun estämisen" ja vilpittömän lahjoittamisen välillä ... voidaanko 10 vuotta sitten isän tyttärelleen lahjoittamiaan pörssiosakkeitaan vaatia otettavaksi mukaan ositukseen ... perusteluilla mistä kerroit...
Avioliittolain 94§:ssä sanotaan: "Jos puoliso on hoitamalla huolimattomasti taloudellisia asioitaan, käyttämällä väärin oikeuttaan vallita omaisuutta, johon toisella puolisolla on aviooikeus, tai muulla hänen oloihinsa soveltumattomalla menettelyllä aiheuttanut, että sellainen omaisuus on oleellisesti vähentynyt, saakoot toinen puoliso tai kuolleen puolison perilliset vastiketta, joka vastaa siitä johtunutta sanotun omaisuuden säästön vähentymistä, niinkuin 93 §:ssä sanotaan. Sellaista vastiketta otettakoon, kuitenkin vain puolet siitä, mitä muuten ei voitaisi suorittaa, myöskin siitä vastikevelvollisen puolison omaisuudesta, johon ei ole avio-oikeutta, mikäli omaisuus ei mene velan katteeksi."
Mitä tämä monimutkainen teksti sitten käytännössä tarkoittaa? Tarkoitus on eliminoida selkeästi keinotekoisten luovutusten vaikutus ositukseen. Esim. jos toisella puolisolla on ollut tapana lahjoittaa lapsille merkkipäivinä rahaa tai pörssiosakkeita, niin käytäntö saa jatkua, vaikka avioero lähestyisikin. Eikä pitkän ajan takaa tehtyjä lahjoitusten vaikutuksia aleta peräyttämään.
Yhdessä korkeimman oikeuden ratkaisussa jo vuosien takaa oli mies eron lähestyessä lahjoittanut suuren osan omaisuudestaan lapsilleen ja nämä lahjoitukset otettiin vastikevaatimuksen seurauksena huomioon miehen ositettavassa omaisuudessa. Sitten toisessa tapauksessa puoliso oli vapaaehtoisesti hakenut omistamansa kiinteistön luonnonsuojelualueeksi, jolloin sen arvo luonnollisesti putosi, mutta tähän kohdistunutta vastikevaatimusta ei hyväksytty.
Jokuhan voi piruuttaan keksiä hakea pankista ison lainan ja mennä kasinolle tai raviradalle pelaamaan koko summan, niin tällaisessa tilanteessa vastikevaatimus varmasti hyväksyttäisiin.
Yleensä vaan avioeropäätökset eivät synny yhdessä yössä eikä edes viikossa. Kyllä sitä eroa kypsytellään parhaassa tapauksessa vuosia ja kitkutellaan huonossakin liitossa. Siitä tulevaisuutta pohdiskellessa saattaa tulla taloudellisetkin kysymykset mieleen, etenkin jos on uusi kumppani korvaan kuiskuttelemassa... ;) (ihan niin kuin melrosemamin tapauksessa, ikävä kyllä)
... kiitos selkeästä vastauksesta. Aina oppii :-)
minä olen ostanut jo ostanut uuden asunnon ja sehän tässä harmittaakin jos joudun nyt myymään, kun asiat oli jo kerran jaettu. Riitaa todella pienistä asioista hän sai auton ja minä astianpesukoneen, hän kolaroinut auton ja sillä ei enää arvoa nyt haluaa osuuden astianpesukoneesta yms. Toisaalta eihän mun tartte rahaa hälle antaa tulkoon sitten hakemaan lasten sängyt, huh huh.
... kannattanut tehdä ositussopimus niin, ettei mutinoille ole sijaa.
Millainen ositussopimus teillä muuten on? Onko kaikki muotoseikat huomioitu ... mm. sen "moittimatta jättäminen"?
niin helppoa sanoa jälkikäteen että olisi pitänyt tehdä niin ja näin, sovimme ihan keskenämme että ota sinä nämä ja asunto myytiin rahat puoliksi.
Tietysti enemmän huonekaluja ja kodinkoneita jäi minulle kun lasten kanssa meitä on kolme, jotain mies on hakenut täältä jälkeenpäin mutta pääsääntöisesti näin.
Tasingon maksamisesta vielä, jossain oli että sitä ei välttämättä ole pakko maksaa rahassa, koskeeko tämä vielä uutta asuntoakin vai pahassa tapauksessa joudun tämän myymään.
... en sano "olisi pitänyt" sen vuoksi että saisin sinun olosi kurjemmaksi... vaan sen vuoksi, että jos joku yo. ketjua tänä yönä lukeva ihminen pohtii: "jaksanko vaatia asianmukaista ja oikein laadittua ositussopimuksen vai enkö?" ... ajattelisi asiaa vielä kerran...
Tasingon suorittaja voi määrätä miten sen maksaa, esim. 10 mottia koivuhalkoja käy (jos arvoltaan vastaa tasingon summaa). Riihikuiva raha varmasti tasingon saajalle mieluisinta... halot ehkä vähiten.... paitsi jos olisivatkin märkiä rankoja 30 kuutiota....
En usko, että joudut toki tämän takia myymään jo ostamaasi asuntoa. Jos olette konkreettisesti jakaneet esineet ja asuntonne myyntihinnan, niin voidaan tätä pitää jo lähes ositussopimuksena, vaikkei ositusta ole paperille laitettu eikä paperia allekirjoitettu. Jos on kyse jostain käytetystä astianpesukoneesta, ja ex-puolisosi on siitä esittänyt vaatimuksia, niin enpä usko, että ex sentään oikeuteen menee käytetyn astianpeuskoneen puolikkaan takia. Sinähän voit tässä asiassa olla passiivisena, annat vaan ajan kulua, ja vaikkei osituspaperia allekirjoitettaisikaan, niin mitä pidempi aika kuluu siitä kun kumpikin on ottanut jaetut tavarat haltuunsa, niin sen paremmat edellytykset on sille, että katsotaan osituksen tapahtuneen esineiden hallinnan mukaisesti. Sinun ei tässä tilanteessa tarvitse tehdä mitään, ei ainakaan myydä asuntoa käytetystä astianpesukoneesta syntyneen riidan vuoksi. Voithan sitä paitsi tehdä vastatarjouksen miehellesi: tarjoat vaikka 50,- euroa astianpesukoneesta ja allekirjoitukset paperiin. Yritä saada miehesi kahden kesken keskustelemaan asiasta, niin ettei miehesi kumppani pääsisi vaikuttamaan asiaan. Vähän maanittelet miestä ja vetoat lasten etuun, että lapsilla on nyt hyvät oltavat eikä sitä olisi syytä muuttaa.
Kuinka kauan on sopimuksennne tekemisestä ja onko sopimus allekirjoitettu todistajien nimet alla.
Jos sopimuksen allekirjoittamisesta on yli 6 kk ja se on oikeasti molempien allekirjoittama, niin eipähän taida enää muuttua. Muutenkin sopimuksen muuttaminen on todella hankalaa, eli siinä sopimuksessa täytyy olla jotakin kohtuutonta tai sitten peräti virheellistä (=valheellista) tietoa.
Yleensä suomessa on ihmisillä sopisvapaus ja sopimusta tulee yleensä noudattaa. Sopimuksen moittiminen vaatii selkeät syyt ja muuttaminen vielä selkeämmät.
reitit, anna kysymys estää kirjoitamisen.
ositus vapaata tietojen vaihtoa naapurista, naapuriin kunnasta kuntaaan, kaupunkiin , suomea pitkin ja pokin ikkunan pesuun ym
En tie kui menee ei ole moisia riitoja tarvinnu käräjillä käydä mu eiköhän tuolle käräjäsalista järjesty kiire aika suomessa kun ei vakavampiakaan rikoksia tapahdu