Elän onnellisessa parisuhteessa, minulla on ihana aviomies ja 1 lapsi. Seksielämäkin on todella tyydyttävää. Mieheni on ihana isä ja rakastava puoliso.
Töissä eräs mies (myös naimisissa, ei lapsia) on alkanut viihtyä seurassani ja minä hänen. Ammatillisesti olemme samalla aaltopituudella ja pelkään, että yhdessä viihtyminen osoittaa meidän olevan muutenkin samalla aaltopituudella. Siitä on jo orastavia merkkejä.
Olen perheenäitinä tietenkin hyvin immarreltu saamastani huomiosta. Haluaisin kuitenkin todenteolla vastustaa kiusausta ihastua häneen.. Itse aion olla vahva, enkä takuulla anna hänen ymmärtää mitään, enkä tee aloitetta. Mutta kyse ei ole flirttailusta, vaan siitä, että viehätämme aivan selvästi toisiamme henkisellä tasolla.
Pelkään, että hänkin on heikko.. Miten sitten käy?
Onko väistämättä niin, että omassa parisuhteessa on jotain pielessä? Vai voisiko sittenkin olla vain niin, että kyseessä on pelkkä hengenheimolaisuus ilman sen suurempia tunteita? Itse en oikein usko naisen ja miehen väliseen pelkkään ystävyyteen.
Kertokaa kokemuksianne ja antakaa neuvoja.
Töissä eräs mies (myös naimisissa, ei lapsia) on alkanut viihtyä seurassani ja minä hänen. Ammatillisesti olemme samalla aaltopituudella ja pelkään, että yhdessä viihtyminen osoittaa meidän olevan muutenkin samalla aaltopituudella. Siitä on jo orastavia merkkejä.
Olen perheenäitinä tietenkin hyvin immarreltu saamastani huomiosta. Haluaisin kuitenkin todenteolla vastustaa kiusausta ihastua häneen.. Itse aion olla vahva, enkä takuulla anna hänen ymmärtää mitään, enkä tee aloitetta. Mutta kyse ei ole flirttailusta, vaan siitä, että viehätämme aivan selvästi toisiamme henkisellä tasolla.
Pelkään, että hänkin on heikko.. Miten sitten käy?
Onko väistämättä niin, että omassa parisuhteessa on jotain pielessä? Vai voisiko sittenkin olla vain niin, että kyseessä on pelkkä hengenheimolaisuus ilman sen suurempia tunteita? Itse en oikein usko naisen ja miehen väliseen pelkkään ystävyyteen.
Kertokaa kokemuksianne ja antakaa neuvoja.
Vastaukset 6
Vanhimmat
voihan sitä nyt muutenkin olla ystävä työtoverina ei se sitä tarkoita että ollaan pettämässä toista ihmistä !henk kohtaisesti ainakin olen sitä mieltä.
Hyvä 'vaarassa ihastua',
Itse työskentelen miehenä hoitoalalla, jossa kollegani ovat 90 prosenttisesti naisia. Olen useasti kuluneiden vuosien aikana tutustunut naisiin, joiden kanssa tunnen vahvaa hengenheimolaisuutta. Heidän kanssaan on mukava tehdä töitä ja jutella kaikista muistakin asioista työn ulkopuolelta. Ja hiveleehän se miehistä itsetuntoanikin kun saa mukavalta naiselta ylimääräistä huomiota.
Muutaman kerran olen ollut tilanteessa, jossa hengenheimolaisuus on ollut johtamassa työn ulkopuoliseen kanssakaymiseen. Ja molemmilla kerroilla tiesin heti, että olin ylittänyt jonkinnäköisen rajan vaikka mitään fyysistä ei ollut edes vaarassa tapahtua. Vastakkaista sukupuolta olevan työkaverin kanssa SAA OLLA MUKAVAA työpaikalla mutta jos löydät itsesi puntaroimasta tuollaisia asioita kuin nyt ilmeisesti teet niin luultavimmin olet saapunut tuolle näkymättömälle rajapyykille.
Sinulla on ilmeisestikin hyvä suhde perheesi kanssa kaikinpuolin, joten PYSY LUJANA JA VASTUSTA KIUSAUSTA pitämällä välinne työkaveriisi pelkkänä hengenheimolaisuutena. Sinun ja puolisosi välisessä suhteessanne ei todellakaan tarvitse olla mitään vikaa tuon hengenheimolaisuuden takia.
Mutta kysypä hiljaa itseksesi onko tämä työkaveriasia sellainen, jonka voit kertoa puolisollesi avoimesti vai oletko pitänyt sen salassa puolisoltasi?
Tsemppiä kiusauksen vastustamiseen ja kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi!
Juuri näin olen itsekin asian ajatellut.
Olen kertonut miehelleni tästä työtoverista ja hän on siitä jotain kysellytkin. Suhteessamme ei koskaan ole ollut mustasukkaisuutta ja olemme toisillemme hyvin avoimia. Näitä pohdintoja en kuitenkaan ole kertonut... Jo siitä syystä on huono omatunto!
Olen huomannut olevani miestäni kohtaan huomaavaisempi, ikävöin ja haluan helliä enemmän kuin pitkään aikaan.. Jotenkin kai testatakseni ovatko hänen tunteensa minua kohtaan ennallaan, vaikka tiedän aivan hyvin hänen rakastavan minua yli kaiken. Ja parisuhteemme on lujittunut kaiken aikaa. En voisi kuvitella eläväni kenenkään muun kanssa. Toivonkin tosiaan, että ystävyyssuhde työkaveriin voi kumota uskomukseni, että mies ja nainen eivät voi olla pelkästään hyviä ystäviä.
Kiitos vielä kerran sanoistasi Mikael, olen jo nyt hitusen vahvempi vastustamaan kiusausta!
Jos sinusta tuntuu siltä, että olet vasta "vaarassa ihastua" niin ei mitään hätää... Ihmiset yleensä ihastuvat/rakastuvat päätäpahkaa ja se on menoa sitten. Tai ei ole. Riippuu tapauksesta. Kysymys on ennenkaikkea kunnioituksesta eikä heikkoudesta. Jos arvostaa toista ystävänä, niin harvemmin "sortuu" seksiin hänen kanssaan. Kuullostaa hullulta, mutta seksi pilaa tunnelman ja viihtymisen: suhteeseen tulee ylimääräisiä jännitteitä, jotka ovat omiaan sekoittamaan myös muun elämän. Sen sijaan pelkkä sama aaltopituus jonkun kanssa antaa voimaa myös muuhun elämään.
Sinähän epäröit jo. Tottakai se voi olla pelkkää ystävyyttäkin, mutta ihan selvästi olet kiinnostunut jo muutenkin, kun tänne kirjoitat. Tiedän kokemuksesta tuollaisen tilanteen. Vuosia olimme ystäviä, hyviä, koskaan ei muusta puhuttu. Mutta sitten toinen sai hyvän työtilaisuuden ja tyhmä olisi ollut, jos ei olisi vaihtanut hommia. Arvaas miten kävi, puoli vuotta aiemmin tiedettiin, että hän lähtee. Juuri niinhän siinä kävi :) Tosiassa me rakastimme jo toisiamme, se ei enää ollut ihastumista. Ja sitä jatkuu, on jatkunut jo kauan..
Mutta sinun kyllä kannattaa miettiä tilannetta. Yritäpä keksiä miehesi kanssa jotain kivaa, menkää vaikka matkalle. Pidä huoli, että kotona on mukavaa, ei tarvitse ajatusten ruveta viihtymään töissä jatkuvasti. Jossain vaiheessa tiedät, miten asiat ovat. Eikä se tarkoita välttämättä sitä, että kotona olisivat asiat huonosti, voihan se olla, että oikea ihminen vain tulee eteen. Mutta tuossa vaiheessa se lienee vielä tahdon asiakin, helpompi käyttää järkeä. Ota kriittinen silmä käyttöösi :)
Enpä usko, että kukaan täällä omistaa sellaista viisasten kiveä, jolla sinua pystyttäisiin ohjeistamaan. Usko itseesi ja ymmärrä, että tunteet meitä vievät, mutta, että ohjailemaankin niitä pystyy..
mikä teitä naisia vaivaa ilmeisesti te olette heikkoja yksilöitä koska et ole ainoa mutta miehet kirjoittelevat että miksi minun naiseni rakastui esim. työ kaveriin jos on parisuhteessa niin siihen ei kuulu kolmatta osapuolta jos tollain kiinnostaa niin suosittelen että olisit/olisitte sinkkuina.