Mun osalta kaikki alkoi tänä keväänä, miehelläni paljastui suhde toiseen naiseen. Olivat chatin kautta tutustuneet. Josta sitten oli alkanut päivävierailut hotelleissa ym. Mieheni kertoi nämä avoimesti kiinni jäätyään. No hän lähti, mutta palasinkin takaisin, ja sanoi jäävänsä lopullisesti. Menikin muutama viikko ihan ok. Mutta sitten alkoi taas ja salassa yritettiin pitää. Nyt mieheni on ollut viikon verran sen muijan luona, ihan mun luvalla, että saa kokeilla miltä tuntuu. Soittelee ja sanoo palaavansa kotiin,oli sen lapsillekin luvannut ja tiedänkin että tulee tänään. Mutta mitä teen otanko takaisin, sillä rakastan kuitenkin miestäni ja tiedän että hänkin rakastaa minua, ja tietysti perhettään, koska tämä uusi suhde on sen verran kaukana että se olisi aika radikaali ratkaisu miehellenikin lähteä niin kauas. Sen olen päättänyt että jos hän sen suhteen lopettaa, en siitä enää koskaan mainitse enkä häntä kyttäile. Tai mitä mieltä lukijat olisivat jos sallisin salasuhteen josta en ns. tietäisi mitään, olisiko tämä nyt ns. vapaa suhde.
Ps. loppuksi kerron etten minä tunne itseäni mitenkään marttyyriksi, sillä osaan minäkin vittumainen olla, en tosin harrasta vieraissa käyntiä, mutta saatan suuttua jostain ja olla puhumatta useita viikkoja ja myöskään aviollisesti en sitten täytä velvollisuuksiani, siihen lupaan tehdä muutoksen, jos kaikki kääntyy parhain päin.
Ps. loppuksi kerron etten minä tunne itseäni mitenkään marttyyriksi, sillä osaan minäkin vittumainen olla, en tosin harrasta vieraissa käyntiä, mutta saatan suuttua jostain ja olla puhumatta useita viikkoja ja myöskään aviollisesti en sitten täytä velvollisuuksiani, siihen lupaan tehdä muutoksen, jos kaikki kääntyy parhain päin.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Parisuhteeseen ei kuulu kokeilut, älä missään nimessä ota tuollaista ketkua takaisin. Ei se sinua rakasta, jos rakastaisi, ei olisi tällä hetkellä toisen naisen kanssa. Herää jo todellisuuteen....
Eikö olisi parempi kertakaikkiaan selvittää välinne? Ei ole mistään kotoisin että mies juoksee vieraissa vaikkakin hän olisi tyytymätön liittoonne. Jos rakastatte toisianne, ettekö voisi yrittää selvittää välejänne?
Selvittäkää välinne ja vaikka erotkaa, sekin on parempi kuin sellainen liitto jossa toinen tyydyttää tarpeitaan vieraassa sylissä. Teillähän on siis lapsiakin? Mitenhän tuo heihin vaikuttaa?
Et kai oikeasti halua jakaa miestäsi jonkun toisen naisen kanssa? Vai käytkö itsekin sitten vieraissa? Ei millään pahalla.... ihmettelen vaan.
Me ollaan oltu 20 vuotta naimisissa ja tää oli ensimmäinen tällainen juttu, sen tiedän. Minä itse en ole koskaan käynyt vieraissa vaikka oma työni onkin sellaista liikkuvaa. Minä olen käyttäytyny kuin idiootti viimeiset 3 vuotta on ollut helvetinmoiset työ/opiskelukiireet ettei siihen ole jäänyt tilaa enää muille kuin lapsille. Myönnän toki että jos mies rakastaa niin eihän se vieraisiin mee, mutta kun en anna vastakaikua rakkaudelle niin ajanhan minä pois kenet vaan. Nyt kun asia on ajankohtainen niin huomaa miten tärkeä se toinen ihminen on, joten kannattaa miettiä siinä vaiheessa kun alkaa mennä huonosti kummassa oikein on syy ja tarttua siihen hetkeen ja pitää toista hyvänä!
oikein, tee omat päätöksesi. Miehesi on päästään sekaisin, ei voi sille nyt paljon mitään. Kärsii varmaan tilanteesta enemmän kuin kukaan aavistaa. Elämä on kummallista.
Oletko itse joskus ollut tässä tilanteessa, kun tunnuit ymmärtävän minua
..ja nykyisin tuntuu että kaikki on. Kyllä 20-vuotta laittaa miettimään asioita harkitummin vaikka koville se välistä on ottanut.
Joo, nyt kun asia on ajankohtainen minulle, niin lohduttajina ovat olleet sellaiset joiden perhe-elämän olen luullut olevan täydellistä, mutta aina on paljastunut joku juttu taustalta
..hämmästyksekseni ja tavallaan helpotuksena olen löytänyt muitakin tuttavia joilla samoja ongelmia löytyy. Pidin yhtä ainutta ystävääni lukuunottamatta asioita vuoden salassa, olin varma ettei kenellekään muulle ole tällaista sattunut.
mutta mitä hyödyttää, itse olen syyssä kylmyyteni puolesta ja mies heikon luonteensa vuoksi, yksi parhaista ystävistäni sanoikin että tämä oli myöskin hänelle opetus, että sitä tärkeää pitää kohdella kuten haluat sinua kohdeltavan, joten tunsin auttavani ainakin yhtä parisuhdetta eteenpäin , kertomalla omasta tilanteesta. Asun isolla 16 vuotta vanhalla omakotialueella ja nyt viimeisen parin vuoden aikana on miltei joka toisesta talosta lähetenyt vaimo tai mies, ja joskus mietin että mitähän noissa lopuissa jokatoisessa talossa oikein tapahtuu
Itsehän parhaiten tiedät sulatatko sen että miehesi käy vieraissa. Itse en sitä kestäisi, en voisi sellaista hyväksyä. Olen sitä mieltä että avioliitossa molemmat omistautuvat toisilleen, se on kahden kauppa ja jos ei suju niin mieluummin sitten erotaan kuin että aletaan kumpikin käymään tahoillaan vieraissa. Mutta ihmisiä on monenlaisia, jotkut ehkä hyväksyvät tuollaisetkin menettelytavat. Kukin taklatkoon tyylillään, mutta päätös asiasta on mielestäni sinun.
Vaikka ei aina hyväksyisi kumppaninsa tekemisiä, niin pitäisi aina hyväksyä se, että kumppani on erilainen kuin itse. Jospa ei tuijotettaisi niin paljon siihen, että "kumppani teki (mielestäni) väärin" vaan keskityttäisi kuuntelemaan, miksi näin tapahtui. Ja hyväksyttäisiin ainakin nämä raportoinnit.
Minä itse olen nyt tässä tilanteessa, ja luulin etten koskaan joudu tähän, pidin sitä lähes varmana, että kyllä naapurissa mutta ei meillä. Mutta niin vain kävi etten ottanut siinä sivussa huomioon mieheni tunteita ja tarpeita, vain omat olivat tärkeitä. Nyt on hyväksyttävä tämä asia, annettava ajan kulua, ja katsoa mihin mennään, toivon todellakin että voin hyvittää sen mitä olen unohtanut tehdä, sillä kaikesta huolimatta mieheni on minulle tärkeä, ja etenkin lapsille hän on heidän ainoa isä.
parisuhteenne kriisissä, vain puhuminen, suhteen punnitseminen ja aika näyttävät sitten mihin suuntaan olette menossa. Onko mahdollista mennä parisuhdeterapiaan jos ette kykene ongelmianne selvittämään? Jaksamista sinnekin!
ei välttämättä suhteessa ole paljon muuta kuin se, että toisella on sivusuhde. Sitä on vähän turha pohtia parisuhdeterapiassa vaan pikemminkin
sivusuhdeterapiassa :).
joo en minä millekään terapeutille näiden ongelmien kanssa halua, itse ne on ratkaistava. Ja sen verran miestäni vielä tunnen ettei varmasti lähde moiseen.