Vituttaa tää sinkkuus! Kavereil kaikil on joku mies ne on siis joko kihloissa tai avoliitossa tai perheellisiä ja meitsi on edelleen ainoo sinkku koko kaveriporukasta. kolmeen vuoteen ei oo ollut ketään enkä oo ku kerran seurustellut mitä on ollut myös joku treffi ja joku kolmen päivän suhde. Siihen ne nyt sitte loppuikin saas nähdä koska Se joku löytyy jos löytyykään!?! Vituttaa vaa ku frendeil ei taida aika riittää muhun. ovat vaa miestensä kanssa, ja niittenkin kanssa pyörivät jos jonnekkin. et mee nyt sitte yksin johonkin helsingin yöelämään kun ei itellä siihen pokkaa riitä!
minä täällä vain
-leidi-
111166
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan sama juttu mullakin. Kaverit melkeinpä katkaisseet välit muhun, kun ovat löytäneet miehen. "En voi nyt tulla sun kanssa ku menen Heikin kanssa elokuviin." Tuttu lause mulle. :(
En uskalla yksin mennä Helsingin yöhön juhlimaan. :|
ihan ärsyttää kun kaikilla muilla on poikaystävät paitsi itsellä... ja kun ei kukaan niistä edes ikinä kysy, että "haluisitko lähtee meijän kanssa johonkin?", vaan aina pitää nysvätä kahestaan. kyllä jos itsellä olisi sellainen tilanne, että seurustelisin ja tietäisin kaverini olevan sinkku ja yksinäinen, niin pyytäisin mukaan.
mä menen tänään ekaa kertaa yksin tonne yöelämään, jännittää tosissaan, mutta ei jaksa koko viikonloppua olla yksin kotonakaan. ja tiedä vaikka tutustuisi johonkin kivaa mieheen ;)
ei sua kukaan tule kotoa hakemaan!
heips!
mullakin sama fiilis kun kaikki kaverit/ystävät ovat perheellisiä tai seurustelevat ja kaiken lisäksi välimatka on n:200Km vanhoihin tuttuihin!todella vaikea tutustua kenekään helsingissä kun on aivan yksin.itse olen hieman ujo niin miten siinä sitten tutustut keneenkään?saati sitten löytäisit jonkun kenen kanssa seurustella ym.
todella yksinäistä tämä elämä vieraalla paikkakunnalla, löytyykö ketään kohtalotovereita?
auttakaa hyvät ihmiset!
Oon nuori mies, jolla on kavereita. "äijä"-kavereista voin oikeastaan muodostaa kaksi piiriä, toinen johon kuuluvat ala-aste/yläaste/lukio - kaverini (meitä on noin kymmenen), ja toinen piiri jossa on uudemmat, opiskelukaverini. Jälkimmäiset elävät lähes kaikki iloisessa parisuhteessa, edelliset taas lähes kaikki sinkkuja. Kun mennään näiden vanhojen kavereiden kanssa yöelämään, porukka on jotenkin liian herrasmiesmäistä/"ei olla tääl ku pitämäs hauskaa". Toisinsanoen naisystäviä ei tähän piiriin paria poikkeusta lukuunottamatta juuri tule.
Ikävää sinäänsä, kun itseäni alkaa tää sinkkuus pikkuhiljaa jo ottamaan päähän.
On tosiaan julma kohtalo jäädä kaveripiirin viimeiseksi sinkkutytöksi. Entiset ihmissuhteet kuihtuvat hiljalleen, eikä uusia kontakteja synny enää samalla tavalla, kun ei viitsi koko ajan ravata yksin ulkona. Omat ystäväni alkavat olla vakiintuneita parisuhteissaan ja yhteydenottoja heidän taholtaan ei juurikaan enää tule. Itse olen yrittänyt pitää jonkinlaisia välejä yllä parhaimpiin kavereihin, mutta vaikeaahan se on, kun aina saa vain kielteisiä vastauksia tapaamisehdotuksiin. Välillä saattaa tuntea itsensä jopa tungettelijaksi, joka joutuu kerjäämään huomiota yksinäiseen arkeensa... En välttämättä ole tällä hetkellä edes erityisen innokas löytämään miestä elämääni, vaan kaipaan enemmän hengailukavereita, joista saisi rakennettua edes jonkinlaisen sosiaalisen tukiverkoston. Nyt etenkin kesällä on jatkuvasti kivoja tapahtumia, joihin olisi mukava lähteä hengailemaan kaverin kanssa!
Jos joku seuraa kaipaava haluaa ottaa yhteyttä, niin profiilisivultani löytyy sähköpostiosoite! Asun siis Helsingissä.
Väärä kaupunki:(
Ongelmasi on minullekin tuttu muutaman vuoden takaa. Yhtäkkiä monet kaverit löysivät kumppanin ja olo tuntui yksinäiseltä. Yritin pitää heihin yhteyttä, mutta joko he olivat käpertyneet tiukasti kultansa kainaloon ja sulkeneet ulkomaailman kokonaan pois, taikka sitten heidän uusi kultansa vahti heitä mustasukkaisena, eikä päästänyt heitä ulos. Näin se vaan menee....
Minusta on tyhmää jos hylkää vanhat ystävänsä löytäessään uuden kullan. Ainakaan minä en katsele kauan sitä jos minut kerta toisensa jälkeen torjutaan. Sellaiset "ystävät" saavatkin mennä. Moni tuollaisista tyypeistä jää myöhemmin aika yksin, kun se rakkaus ei kestäkään ja kaverit on menneet. Syyttäkööt siitä vain itseään.
Sen verran ajattelin antaa vinkkiä tuohon sun miehen hakuun, että ehkä sun kannattaisi vaihtaa taktiikkaa? Kapakoista tms. meitä miehiä ei kannata hakea. Suuri osa on varattuja, vaikka sanoo muuta ja suurimmalla osalla on mielessä vain hauskanpito ja pi...lun saanti.
Jos itse olisin sinun housuissasi (ja mielelläni olisin, kun olet noin nätti) miettisin tarkasti, millaisen miehen haluaisin? Tämän jälkeen miettisin, mitä sellaiset miehet tekevät tai harrastavat ja sen jälkeen menisin mukaan juuri sellaiseen tekemiseen.
Todennäköisyys löytää kohderyhmään kuuluva uros kasvaa tuolla tavoin merkittävästi, eikä kilpailevia sisaria ole samalla tavalla pörräämässä saman hunajapurkin ympärillä kuin diskossa.
Esim. yksi naisystäväni halusi itselleen "miehisen miehen". Hän hankkiutui vapaaehtoisiin maanpuolustus aktiviteetteihin ja nyt hänellä on oma upseeri ja herrasmies.
En tiedä millaista miestä sinä haluat? Tiedätkö sinä?? Siitä se lähtee...
Sehän se tosiaan.. KAIKILLA on oma kulta... Ite en edes saa miehiä mistään.. Hitto, kun ei mun ulkonäönkään pitäis mikää ihan kauhia olla.. on niitä kauheempiaki! Mutta ei tosiaan yhtään mitään.. Just ny monet häät kesällä ja moni on menny kihloihin.. tosi kiva fiilis ittellä... Ja kun toistaseks asun vieraassa kaupungissa kesän.. ei yhtään kavereita.. töitä vaa.. mut ei sielläkään oikee pysty muihin tutustumaan.. ja kun vielä oon niin ujo, nih mistä sitä sit miehen ittelleen taikois.. Toivon et reilun vuoden päästä kun pääsen toivottavasti yhtee uuteen kouluun (täytyy toi nykynen vielä käydä loppuun) et siellä ei olis yhtä paskaa porukkaa kun täs nykysessä.. et saisin sit sieltä uusia ystäviä ja sen miehenki.. :) toivossa on hyvä elää!!
Oliskohan nyt hiujan vikaa itsessäkin..on aika lailla epätodennäköistä et sua kotoo tultais hakee.Jos ei uskalla yö elämään,niin ihmisiä on päivälläkin liikkeellä erilaisissa tapahtumissa,vai tarvitsetko Siideriä suhteiden luomisessa?No voihan sitä vaikka aamusta kiskoa,jos siltä tuntuu...ei koskaan vakiseuraa kapakasta,ei hyvä.Eronneita ja karanneita kaikki...
Tervetuloa kerhoon. Täällä maalla on muutenki aika pienet piirit, ja nyt paras sinkkukaveriki löysi jonkun miehen. Korpeaa aika simona. Itellä ikää 25, eipä ahista, ei ! Suhteet loppuu aina lyhyeen kun mies kyllästyy ja jättää, tai sitten pettää ja valehtelee.
Että semmosta mukavaa.
Se on tosiaan v-mäistä! Sitten jos lähdetään isolla porukalla johonkin niin on niin suolesta olla se porukan ainoa sinkku. Yksin nyt yöelämään ei kannata sukeltaa kun kaikki tuijottaa, että "Mikähän hiippari toikin nyt on".
Joku kommentoi myös etteikö sitä ilman kaljan/siiderin voimaa voi ihmisiin tutustua. No aika harvinaista se on. Jos menisin itse jollekin naiselle juttelee keskellä kirkasta päivää niin eiköhän se hulluna pitäs tai jotain :D
Mut ei se auta kun meidän "ikisinkkujen" toivoo, että vielä nappaa. Vaikka alkaa huolestuttavalta näyttää 24-v iässä jo.