Oli pakko kirjottaa kun kävi niin että vuonna 2003 syyskuussa vaimo ykskaks lähti ihan eripuolelle Suomea asumaan toisen miehen kanssa.
Ei siinä vielä mitään mutta se jätti myös lapsensa jotka olivat 9,14 ja 18.Sitten aloin ihmetteleen tätä maailman menoa kun ei täällä oikein ymmärretä Yksinhuoltaja-isää!Aina epäillään että on juoppo tai muuten lapsiaan huonosti kohtelee,koko ajan on valvonnan alla!
Kyllä mulla on voimia ollut todistella ja tapella oman perheeni puolesta!Mä vaan toivon ettei kenellekkään tapahdu samaa!
Ei siinä vielä mitään mutta se jätti myös lapsensa jotka olivat 9,14 ja 18.Sitten aloin ihmetteleen tätä maailman menoa kun ei täällä oikein ymmärretä Yksinhuoltaja-isää!Aina epäillään että on juoppo tai muuten lapsiaan huonosti kohtelee,koko ajan on valvonnan alla!
Kyllä mulla on voimia ollut todistella ja tapella oman perheeni puolesta!Mä vaan toivon ettei kenellekkään tapahdu samaa!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itselläni on yh-isä työkaverina. Hänen selkeä mielipiteensä on ollut, että kokemustensa perusteella hän voi sanoa, että yh-isä pääsee paljon helpommalla kuin yh-äiti. Annetaan paljon enemmän anteeksi, jos ei osaa, ja tukea ja apua löytyy myös viranomaispuolelta ihan eri lailla kuin yh-äideille.
Apua ei ole annettu eikä kylläkään pyydetty.
Viranomaispuolelta vähemmän kokemuksia, kun ei ole tarvinnut olla tekemisissä.
Tämän kerron kolmen ja puolen vuoden lähi-isä kokemuksen jälkeen.
Naurettavaa utopismia. Apua pyytäessään yksinhuoltajamies menettää hyvin äkkiä lapsensa, otetaan huostaan.
Olen lähi-isä. En koskaan ole joutunut kuulemaan syyttelyitä. Olisiko eämäntyylissäsi jotain sanomista.
Peilikin on olemassa.