Miten tuppaavat sosiaalitoimiston tätit/setät laskemaan elatusmaksut?!? Otetaanko joku prosentti bruttotuloista vai käytetäänkö järkeä ja lasketaan elatusapu käytännön nettotuloista ja sovitellaan puolisoiden tulojen mukaan?!? Kertokaa kokemuksia jos elarit on jätetty sosiaalipuolen laskettaviksi ilman että niistä olisi etukäteen sovittu.
Elatusmaksuista sopiminen
Hyväuskoinen hölmö
153866
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ovat olleet noin 125€/ muksu. Ihan lastenvalvojan laskemana. Mulla oli tuolloin tulot n. 3000€/bto.
Tuommoiset tulot ja noin pieni elatusmaksu???? Olen enemmän kuin hämmästynyt. Tuolla summalla nyt ei ketään elätä, ellei sitten exäsi ole reilusti sinua suurempi tuloinen. Minun tuttavapiireissä pienemillä tuloilla joutuu maksamaan 170,- per lapsi.
osuit oikeaan ... ja väärään...
Oikeaan osuit, kun huomasit että elareiden määrään vaikuttaa hyvin hyvin suuresti lähivanhemman maksukyky ... TIETENKIN. Jotkut lähivanhemmat jopa hankkivat hyvin.... riippumatta tuttavapiiristäsi.
Väärään meni kun kirjoiti: "Tuolla summalla nyt ei ketään elätä" ... ei tietenkään elätä, eikä ole takoituskaan. Molemmat vanhemmat vastaavat lapsensa elatuksesta maksukykyjensä suhteessa ja omasta osuudestaan... jossa huomioidaan lapsilisä (mikä maksetaan lähivanhemmalle).
Siinä mielessä tiedän mistä puhun, että olen itse lähiäiti. Kaiken lisäksi olen lähiäiti, jonka tulot suuremmat kuin sillä etäisällä, joten olemme jakaneet elatuksen tulojen suhteessa. Minun osuuteni on menoista 60% ja miehellä loput. Meillä lapset asuvat luonani koko ajan. Isäänsä tapaavat useampia kertoja viikossa, mutta tunteja. Yleensä ruokahuollosta vastaan minä.
Ex-mieheni on halukas elättämään lapsensa omalta osaltaan kokonaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jaamme kaikki menot tuossa edellä mainitussa suhteessa. Käytännössä homma toimii niin, että mies maksaa kiinteää elatusmaksua, mutta kuukauden lopussa tarkastamme, mitkä todelliset kustannukset olivat. Mitään emme laita lapsille ilman, että siltä toiselta osapuolelta on kysytty. Jos hankimme, se jää itse maksettavaksi. Tarkastelua ei tehdä sentilleen - sen verran suurpiirteisiä olemme molemmat. Lapsemme ovat 15 ja 16. Jopa minulle itselleni on ollut yllätys, miten paljon rahaa tämän ikäisten lasten elättämiseen menee.
Luonnollisesti riippuu lapsen iästä ja mm. harrastuksista, mitkä ovat kustannukset. Yksi suurimmista menoeristämme on asuminen (kaikkine kuluineen). Luonnollisesti se tulisi edullisemmaksi, jos asuimme vaikka kaksiossa tai kolmiossa, meillä on kuitenkin 4 h. Lapset ovat tyttö ja poika. Olemme exäni kanssa yhtä mieltä siitä, että molemmille suotakoon oma huone. Toinen yllättävän iso menoerä on ruoka. Myös opiskelu (kirjat ja matkat) sekä harrastus vievät osansa. Talviaikaan vanhemman lapsen keskiarvokustannus oli reilusti yli 600,-/kk. Toki tähän sisältyi esim. pakolliset silmälasit - vaihdettiin muuten vain linssit ja sangat jäivät ennalleen.
Nyt loppukesästä isä lähtee lasten kanssa reissuun ulkomaille. Maksamme nämäkin kulut suhteessa 60/40.
Meillä menee näin. Korostan vielä, että tämä on miehen puolelta täysin vapaaehtoista. Itse on ehdottanut. Sitä en tiedä, kuinka kauan tämä jatkuu. Mies ei siis elätä minua, vaan lapsiaan. Toki näin tehtynä myös minulle jää enemmän rahaa itseeni - siis sitä itse tienaamaani rahaa.
Eli vertasin tämän erään vastaajaan tulojen ja elatusmaksun suuruutta meidän tilanteeseen. Silti maksu vaikuttaa minusta tosi pieneltä. Totta kuitenkin on, että sen toisen osapuolenkin tulot vaikuttavat ja myös se, kuinka paljon lapset asuvat kummankin tykönä sekä lasten ikä, harrastukset jne.... Tämänpä takia yksiselitteistä vastausta elatusmaksujen suuruuteen on vaikea antaa.
Teillä järjestely toimii, ja vaikuttaa että ainakin elareiden osalta sopuun päästy. Noinhan asioiden pitäisi mennäkin.
Mutta jos teidän teinillä kuukaudessa kuluu 600 EUR/kk "riihikuivaa" ei se merkitse että kaikilla näin olisi ... ja juuri sen vuoksi onkin syytä laskea sen oman lapsen elatuksen tarve, ja mihin vanhemmilla varaa. Sama pohdinta mikä myös perheessä joka ei ole eronnut, myös asumisväljyyden osalta. Siihen mitä lapsi harrastaa ja kuinka vanhemmat siihen osallistuvat on asia mihin etävanhemmalla toki myös sanansa sanottavana.
Ei voida olettaa että etävanhempi on "raha-automaatti" ja elareita viritetään ylöspäin jos poika lähivanhempansa kannustmana alkaa harrastamaan hevospooloa. Yhtälailla, on väärin etävanhemmalta olettaa että lapsen kulut samat mitä olivat kun esikoulun aloitti ja kaikki harrastukset yms. muka lähivanhemman kustannettavaa.
Valitettavasti ylilyöntejä joskus tapahtuu suuntaan jos toiseenkin kun elareista puhetta, toivoa sopii että vanhemmat pystyvät erostaan huolimatta näistäkin lastaan koskevista asiosita neuvottelemaan ja hakemaan kompromisseja ... kuten te.
Selväähän se, että kustannukset vaihtelee. Meillä ei sinänsä mikään muuttunut lapsilla. He jatkavat niitä harrastuksia, joita ovat harrastaneet liki 10 vuotta. Ainoa ero entiseen on nuo kouluun liittyvät kustannukset (matkat ja kirjat) ja asuminen. Syksyllä opiskelukustannukset taas lisääntyvät, kun nuorempikin lähtee lukioon. Toivottavasti olisi samat kirjat, ettei tarvi koko repertuaaria uusia - kallista. Viime vuonna ei ollut montaa kirjaa, jotka pystyi käytettynä ostamaan.
Tytär tässä eräs päivä sanoikin, ettei hän ole huomannut muuta eroa entiseen verrattuna kuin että isä ei enää asu samassa asunnossa. Vaikka itse erovaihe oli vihaa, katkeruutta ym. täynnä, olemme erinomaisen hyvin onnistuneet nuo tunteet siirtämään taka-alalle, joten tämä yhteiskasvatus toitaiseksi sujuu. Toivottavasti loppuun asti. Tytön kommentista voinee päätellä, etteivät lapsetkaan suuremmin kärsi ja se on pääasia.
Ihanaa kesää kaikille tasapuolisesti. Taidan häippästä koneen äärestä pihalle.
eli meillä on neljä lasta, omat tulot on n.1100 netto, exällä n. 2500.
lastenvalvoja laskeskeli asumismenoja, jotka muistakseni on n. 450/kk yhdelle ihmiselle ja omiin menoihin 500/kk sit loppu osa on sitä mikä jää lasten elatukseen.
exä makselee nyt sit 150 per lapsi kuukaudessa.
minusta tuntui ainakin ihan reilulle sopimukselle.
exämmän kanssa, ja KAIKKI maksut loppu siihen paikkaan! Eivät saa centtiäkään!!
kuule.. kyllä ne peritään sulta vaikka ulosoton kautta... Kun te isät ymmärtäisitte, että ne rahat menee lapsen elämiseen.. Täytyyhän lapsellakin olla lämmin paikka missä asua, vaatetus riittävä, ruoka ja harrastukset... Hei ne rahat ei todellakaan mene äitin menoihin, niinku moni katkera exä tuntuu luulevan.. Ihan pieni neuvo.. yrittäkää päästä katkeruudesta eroon ja eläkää omaa elämäänne onnellisena. Elämässä on muutakin kuin raha.... Hyvää kesää kaikille "exä-ukoille ja exä-ämmille":=)
Saavuin eilen viikon matkalta Italiasta. Kiitos ex miehelleni ja elatusavulle. Meillä on sopimus ja mies on maksanut kyllä sopimuksen mukaisesti kaikki ajallaan. Olen pokkana pyytänyt satunnaisesti vähän ylimääräistäkin ja kiltisti on maksanut, kun olen perustellut pojan harrastuksiin liittyvillä ylimääräisillä menoilla... Mies on erittäin hyvätuloinen joten kyllä sillä rahaa riittää. Minusta on ihan oikein, että kun mies halusi eron ja minun elintasoni romahti, hän maksaa sitten pojasta niin paljon että saan hieman itsellenikin jotain. En näe tässä tosiaankaan mitään pahaa. Kukaanhan ei kärsi.
Maailma ei ole oikeudenmukainen. Älä siis missään tapauksessa jätä mitään jonkun sossun tms. hoidettavaksi. Ei ole mitään sossun normia. Jokainen tapaus käsitellään erikseen. Sinua voidaan aivan hyvin höynäyttää (ei ehkä tarkoituksella) olitpa sitten saaja tai maksaja. Joten kannattaa ottaa kalkulaattori omaan käteen ja laskea siitä lapsen kulut kuukaudessa.
Meillä on exän kanssa ollut eron jälkeen hyvät välit, joten elareiden summan päätimme itse ja sitten haettiin vaan päätös tuolle summalle. Itse olen tällä hetkellä työtön ja ex osallistuu lasten menoihin nyt niin et maksaa elarit ja tarvittaessa ostaa lapsille esim vaatteita ym lisäksi. Koskaan en ole vaatinut ns tuota ylimääräistä, mutta soittaa aina ja kysyy mitä kannattais ostaa. Esim. talvihaalari/-kenkä ostot ovat kerralla aika summa, mutta hänen avullaan helpottaa.
Moni on sanonut, et nosta elareiden määrää, mutta minulle käy tämä nykyinen järjestely.
Eli olimme yhdessä sossussa ja maksajan eli minun, piti täyttää lappu johon tuli tulot asumiskustannukset ja velat.
Sossutäti vilkaisi tuloja, muuhun osaa lappua katsomatta ja heitti ilmoille summan A. Kun sitten tyrmistyin melkoisesti, niin tätipä siihen tivaamaan: "Onko sulla pakko olla autoa?" Siis häh?
Mitenkäs sitä muksua sitten kuskataan tapaamisiin jos se on maksajan velvollisuus ja toinen muuttaa jonkin kyrpäiivarin luokse 10 kilometrin päähän? Taksillako tässä pitäisi ajella töihin ja tapaamisiin? Taitaa oma auto olla edullisempi.
"Noh, onko sulla pakko olla taloa?" Siis voi jumalauta, omaisuuttako tässä pitää ryhtyä myymään jotta saisi maksaa isompia elatusmaksuja? Eikös ne maksut pitäisi tulla tulojen mukaan? Entäs sitten kun omaisuus olisi myyty ja tulot eivät riittäisi maksuihin? Sillan allako sitä lastakin sitten tapaillaan?
Esitin sitten oman laskelmani tälle tätille joka perustui puhtaasti lapsen elatustarpeeseen, nettotulojen suhteeseen ja laajoihin tapaamisiin jotka olin myös huomioinut elatusmaksua vähentävästi. Perusteluna oli myös se, että siinä missä toinen vanhempi, niin minäkin tarvitsen isomman asunnon lapsen takia ja asumiskustannukset tietenkin ovat sen mukaiset.
Aluksi täti ja äiskä olivat hieman ihmeissään. Kun kerroin, että tämä laskelma on tarkastutettu asianajajalla ja menee varmasti oikeudessa läpi, tuli nimet paperiin alle nanosekunnissa.
Joten loppukaneettina todettakoon, että maksajan roolissa, jos olet mies, ei muulla ole väliä kuin rahoillasi. Sain sellaisen kuvan, että isyys hylätään heti ja tapaamisillakaan ei ole niin suurta merkitystä "ÄMMIEN" mielestä kuin rahalla.
On aivan eri asia jos olet nainen. Silloin sinun ei oletettakaan maksavan yhtään mitään. Ja tämä on fakta, ei fiktiota.
Vaikka olenkin nainen, niin olen myös sitä mieltä, että erotilanteessa miestä voidaan kusettaa mennen tullen. Lähipiirissä myös semmoinen tapaus, että mies laski itse, mitä pystyy maksamaan ja ehdotti sitä sossussa. Äiti ja sosiaalivirkailija eivät hyväksyneet vaan ehdottivat ihan samoja juttuja, että myy auto pois ja muuta yksiöön. No, annettiin mennä käräjille ja kappas vaan käräjäoikeus päätyi tasan tarkkaan samaan summaan kuin isä oli laskenut. Lisäksi vielä se käyttäytyminen isää kohtaan sossussa oli alta arvostelun.
Älkää hyvät miehet menkö allekirjoittamaan minkäänlaista paperia, ennenkuin olette saaneet jonkun lakimiehen neuvomaan. Käykää elatusvelvollisten liiton nettisivuilla, josta löytyy eri puolilta Suomea yhteyshenkilöitä, joille voi soittaa.
Tsemppiä kaikille erotilanteessa rämpijöille!
ELARIT
I VAIHE - määrä
Homma lähtee siitä, että määritetään lapsen / lasten elatuksen tarve. Ei helppo harjoitus, etenkin kun elarit sovitaan yleensä siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Totta, murrosikäisen menot 4 vuotiasta suuremmat … mutta päivähoitomaksuja ei ole – jälleen yksilöllistä (suuretko ao. maksut, vai onko lainkaan). Toisaalta, usein etävanhempi ”sponssaa” elareiden ulkopuolelta aikuistuvaa lastaan ja tämän menoja. Lasten elatuksen tarve voidaan määrittää ainakin kolmella tavalla, ja ainakin yhdellä väärällä:
a) Lasketaan omien tenavien todelliset kulut (paras etenkin jos esim. kroonisia sairauksia tms.). Jos joku tarvii ”elareiden laskukonetta" ja ymmärtää Excel ohjelma aika hyvin, niin laittaa mailia [email protected]
b) Jos laiskottaa niin yksi vakiintunut standardi tuntuu olevan 450 e/kk per lapsi (tutkimus muistaakseni kolmihenkisen perheen lapsen "kustannukset" tasattuna 18 vuodelle etelä Suomessa). Siitä vähennetään lapsilisä ja esim. "sossun" prosentit (sovelletaan toimeentulotuen määrittämisessä useampi-lapsisessa perheessä, ks. http://www.varma.fi/NR/rdonlyres/09D8723F-D281-45A2-B64 9-4CB2DAD63B3A/0/MuuToimeentuloturva.pdf)
350 + 350 x 0,95 + 350 x 0,90 = 998 ekee (eli 998/3 = 333 e/kk keskiarvona per lapsi)
Siitä voidaan keskustella, pitääkö äidin saama yh-lisä ottaa huomioon lapsen eduksi (vähentää ao. summalla tuota 450 euroa) vai huomioida äidin tulona (koska lakkaa jos äiti solmii uuden parisuhteen).
c) Vanhentunut "rangaistusluonteinen" tapa laskea elarit olivat 10% etävanhemman BRUTTO tuloista -- siihen ei minusta ketään elatusvelvollisen pitäisi velvoittaa, mutta tahtoessaan toki niin voi sopia … olkoonkin ettei tuo ”kaava” mitenkään lähde lapsen tarpeista, vaan etävanhemman toimentulosta (jonka vaikutettava kyllä elatuksen jakamiseen).
II VAIHE - jako
Kun yhteinen käsitys saatu lapsen elatuksen tarpeesta, sitä aletaan jakamaan vanhempien kesken. Vanhempien maksukyky yleensä lasketaan nettotulojen suhteena. JOSKUS se antaa epäoikeudenmukaisen tuleman … jos vaikka hyvätuloinen elatusvelvollinen on joutunut velipojan valuuttalainan takaajana suuriin lyhennyksiin, ei nettotulot anna käsitystä mikä hänen maksukyky pakollisten menojen jälkeen. Toisaalta, oikeudessa viimeistään tuomari huomaa jos elatusvelvollinen heikkoon maksukyynsä vedoten vaatii pieniä elareita, ja on esim. ”kikkaillut” kulut kovin suuriksi, vaikka tehnyt edellisellä viikolla asuntolainansa maksuohjelman ”vuodessa veks”-malliseksi.
Mielestäni on kohtuullista että elareista vähennetään tapaamisten aikana syntyviä kuluja (eli ruoka) ... mutta niiden laskemisen ei pitäisi olla vaikeata. Tapaamisen muita kuluja voidaan jakaa vaikka tapaamissopimuksessa (etä vastaa ”viemisestä”, lähi ”palautuksesta”).
Yleensä ei suositella ”könttämaksua” elareista (eli sekoitetaan vanhempien ositus ja lasten elatus), mikä ei tietenkään estä vanhempia näin sopimasta. Tämän summan määrittäminen jos mikä kahden sovussa eroavan aikuisen asia, yksikään tuomioistuin Suomessa ei tällaista ratkaisua tee.
Minimi elareille voi olla nolla euroa. Ajattelepa äitiä joka Nokian tiedotusjohtaja ja optio-ohjelmassa, isä sekatyömies. Tulee ero, yli 12 vuotiaat tyttäret haluavat jäädä äidille ... et kai kuvittele että yksikään lastenvalvoja suosittaisi tai tuomari määräisi 120 elareita per naama isälle??? Kysymys vanhempien maksukyvystä osallistua lasten elatukseen (jotain 0 ja 100% välillä, mutta EI yli). Mutta, JOS elarit tässä esimerkissä jostain syystä kuitenkin vahvistettu 120 euroon, eikä etä niitä pysty maksamaan … niin ”ilman tarveharkintaa” lain mukaan veronmaksajien se lähivanhemmalle tilitettävä!
III VAIHE - vahvistaminen
Lasta koskevat sopimukset (elatus-, tapaamis-, ja huoltajuussopimus) voidaan vahvistaa jo erohakemuksessa. Edellyttää tietenkin että ao. sopimukset osataan ja tahdotaan tehdä ko. vaiheessa. Tai myöhemmin lastenvalvojalla, muitakin keinoja voi olla. Vahvistaminen ei ole pakollista, mutta elareiden osalta lähivanhemman (ja lapsen) etu, tapaamisten osalta etävanhemman etu (ja lapsen).
Lastenvalvoja tai ”kunta” ei määrää elareita, vaan vahvistaa tai auttaa vanhempia pääsemään sopuun (ja jos ihan tarkkoja ollaan, niin lastenvalvojankin vahvistama sopimus kiertää oikeuden kautta ”byrokratian rattaissa)). Ellei sopua synny niin sitten käräjille, missä elarit lähes poikkeuksetta laihaa sopua huonommat (toinen kokee maksavansa liikaa, toinen ettei saa tarpeeksi) ... joten kympeistä ei kannata mennä tuomarin eteen.
”nollas” VAIHE – lapsen etu
Tällä kai olisi pitänyt aloittaa. Surullisen usein elari-keskusteluissa niiden kohde unohdetaan … oma lapsi. Toisaalla joskus vaaditaan tai määrätään kohtuuttomia elareita jotka katkeroittavat etävanhemman ja tekevät tapaamiset joskus hyvinkin askeettisiksi isän yksiössä. Tai elatusvelvollinen pinnaa maksuista, tai pimittää tuloja mitkä vaikuttaisivat hänen oikeudenmukaiseen osuuteensa. Tai, elareita ei käytetä siihen mihin kuuluu – lapseen, ja elatusvelvollinen ostaa lapselle uudet kengät tapaamisellaan kun ei vanhoilla voi enää kulkea, maksettuaan myös elarit. Vastaavia muita ikäviä esimerkkejä varmasti osataan keksiä tai kertoa.