Suomesta tuli sotien jälkeen nopeassa tahdissa hyvin menestyvä teollisuusvaltio. Yhtä rivakasti muutuimme yhdeksi eturivin jälkiteolliseksi yhteiskunnaksi, missä informaatioteollisuuden huippuosaaminen sai paikkansa. Suomi alettiin tuntea Sibeliuksen ja Paavo Nurmen lisäksi Nokiasta ja nopeista kilpa-autoilijoista.
Puolueolojen suhteen Suomi on kuitenkin edelleen länsimainen kummajainen. Maan suurin puolue on maatalouselinkeinon varaan ja sitä puolustamaan rakennettu Maalaisliitto-Keskusta. Jotenkin ymmärtäisi, jos näin olisi Valko-Venäjällä, mutta että näin on selkeästi länsimaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan lukeutuvassa maassa, on todella merkillistä. Ristiriita yhteiskuntakehityksen ja puoluesuosion välillä vaikuttaa enemmän kuin ristiriitaiselta.
Joku väittäisi tähän, ettei Keskusta enää ole mikään maatalouspuolue. Tämän väitteen esittäjiä lyö kuitenkin korvalle se, että puolueen kansanedustajista lähes puolet on maatalousyrittäjätaustaisia. Puolueen politiikan keskiössä maatalous on ollut aina ja todella kuumana kysymyksenä. Vielä suurempi todiste asiasta löytyy tältä keväältä. Puolue meinasi revetä liitoksistaan, kun hallituksessa ei maatalousyrittäjien kompensaatiovaatimusten sanamuoto mennyt ihan kohdalleen. Tuleeko täysi korvaus vai pyritäänkö mahdollisimman suureen kompensaatioon ja kuinka suurta prosenttia se tarkoittaa. Paniikki oli niin valtaisa, että Eero Heinäluomaa pyydettiin avuksi rauhoittamaan kepuväkeä.
Samaan aikaan metsäteollisuus ilmoitti joukkoirtisanomisista. Tämä asia ei hetkeuttanut maalaisliittolaisia mitenkään eikä vaatimuksia täydestä tai edes puolesta kompensaatioista esittänyt yksikään kepulainen. Kansaeläkeisille annettiin 5 euroa lisää kuukaudessa. Tämä on sitä kepulaista köyhän asialla oloa. Vain maatalousyrittäjät ovat puolueen mielestä niin köyhiä ja kipeitä, että täysi kompensaatio on aina tarpeen.
Mutta miten tämä on mahdollista. Se on mysteeri, johon ei ole helppo löytää pitävää vastausta. Olen sitä aiemmin yrittänyt hahmotella historiallisilla syillä. Historia selittää asiaa osittain, mutta ei riitä kokonaan selittämään sitä, miksi Kepun kannatus ei ota vieläkään laantuakseen ja miksi Suomi ei kasva tässä suhteessa jo eurooppalaiseksi valtioksia, vaan jatkaa jossain länsimaisen ja slaavilaisuuden välimaastossa.
Meillähän oli 1800-luvulla kansallisromanttinen kautemme. Ehkä kyse on osittain tästä samasta. Suomalaisille on maalaisromanttista kaikukaipuuta heinäladon tuoksuun ja impivaaralaiseen yksinäisyyteen. Ehkä siirtymä maataloudesta teollisuuteen tapahtui liian nopeana hyppäyksenä. Hitaimmat eivät ole ehtineet tätä vieläkään tajuta. Tätä taustaa vasten elokuvateollisuutemme voisi tehdä edelleen 40-lukulaisia Suomi-filmejä, missä kesäiset viljapellot lainehtisivat tuulen vieminä. Niillä olisi edelleen kova menekki.
Kepun puoluekokous antoi kovan näpäytyksen tästä Matti Vanhaselle, joka oli viemässä maaseutupuoluetta kukkalaatikkopuolueeksi. Jarmo Korhonen käy kuumana, sanoi Vanhanen. Lisäksi Vanhanen on asettanut puoluesihteerilleen vain järjestöjyrän roolin ja suoranaisesti kieltänyt tätä osallistumasta politiikan sisällön muokkaamiseen. Jos ja erityisesti kun tulee ristiriitoja, puoluejohtajan sana ratkaisee, kertoo Vanhanen jo etukäteen tulevaa aavistellen. Mikko Alkiolta politikointi ei olisi ollut kielletty, koska miehen koko kampanjointi rakentui aatteellisiin, ei järjestöllisiin painotuksiin.
Iloitkaamme kaikki Korhosen voitosta. Nyt ei tule kaikkea kivaa puuttumaan Kepun menosta. Matille se kyllä melkoisesti harmaita hiuksia lisää, mutta onneksi sitä varten on kehitetty hiusvärejä.
Maalaisromanttinen kausi
26
743
Vastaukset
- Uusinen
"Puolueolojen suhteen Suomi on kuitenkin edelleen länsimainen kummajainen."
Tätä väitettä on esitetty taajaan jo 1970-luvulta eikä se ole muuttunut empiiriseksi tosiasiaksi. On tietenkin saksalaisen outoa, että sosialidemokraatit ja heidän "päävastustajansa" istuvat hallituksessa niin kuin Saksassa, mutta postmoderni parlamentarismi on järjestelmävakauden vuoksi, mitä sattuu. - muutamat..
muut tämän saitin kirjoittajat edustavat patavanhoillista kampakeraamisen ajan politiikkaa!
- fiksujen puolue?
Kyse on puhtaasti kaksinaamaisuudesta, maaseudulla puhutaan maatalouden asiaa, kaupungeissa luvataan lisää eläkeläisille, lapsiperheille ja kaikille joilta on mahdollista kalastella ääniä.
Keskenään ristiriitaiset lupaukset eivät edes ole tarkoitettu pidettäviksi, vaikka ne "läyssäkkeisiin" ihan kirjallisesti painettaisiinkin.
Nytkin Korhosen valinnalla varmistetaan Kepun peruskannattajien, maanviljelijöiden ja maaseudun asukkaiden lojaalisuus, samalla kun muu puoluekoneisto jatkaa kaupunkilaisäänestäjien pettämiseen tarvittavien keinojen etsintää Vanhasen johdolla.
Fiksuimmat, kuten sinä, ymmärtää tuon kepun kaksinaamaisuuden, siksi puolue ei ole koskaan menestynyt sellaisissa paikoissa kuten Helsingissä, missä ihmisten sivistystaso on muuta maata korkeampi- Helsingissä...
sivistystaso korkeampi!??
Hansu ja Pirrekö siellä valistaa linttaantuneet moonbootsit jalassa? :)) Helsingissä... kirjoitti:
sivistystaso korkeampi!??
Hansu ja Pirrekö siellä valistaa linttaantuneet moonbootsit jalassa? :))Sivistystaso on suurissa kaupungeissa korkeampi kuin maaseudulla. Tämä pätee niin USAn suurkaupunkien ja Texasin välillä kuin Suomessa esim. pääkaupungin ja maaseudun välillä.
Tälle tosiasialle on hyvin yksinkertainen selitys. Maaseudulla on jättäydytty viljelemään maata ja hoitamaan metsiä. Tällainen jättäytytyminen ei edellytä kovin innovatiivista koulutusta, vaan lähinnä ammatillista kouluttautumista. Kaupungeissa on sen sijaan ympäri maailman jouduttu miettimään pärjäämisen edellytyksiä uudelta kantilta. Se on pannut ihmiset kekseliäisyyden kierteeseen.
Tätä ei pidä sotkea siihen, minkä sinä ilmeisesti teet, että kaupungeissa asuisi jotenkin geneettisesti älykkäämpiä ihmisiä kuin maalla. Tästä ei ole kyse. Kyse on ainoastaan siitä, että kaupunkikulttuurin on pakon edessä pitänyt muotoutua edistykselliseksi, tulevaisuuteen suuntautuvaksi, kun taas maaseutukulttuuri on paljon enemmän paikallaan polkevaa brezhneviläisyyttä.- ne on..
Mielipidepankki kirjoitti:
Sivistystaso on suurissa kaupungeissa korkeampi kuin maaseudulla. Tämä pätee niin USAn suurkaupunkien ja Texasin välillä kuin Suomessa esim. pääkaupungin ja maaseudun välillä.
Tälle tosiasialle on hyvin yksinkertainen selitys. Maaseudulla on jättäydytty viljelemään maata ja hoitamaan metsiä. Tällainen jättäytytyminen ei edellytä kovin innovatiivista koulutusta, vaan lähinnä ammatillista kouluttautumista. Kaupungeissa on sen sijaan ympäri maailman jouduttu miettimään pärjäämisen edellytyksiä uudelta kantilta. Se on pannut ihmiset kekseliäisyyden kierteeseen.
Tätä ei pidä sotkea siihen, minkä sinä ilmeisesti teet, että kaupungeissa asuisi jotenkin geneettisesti älykkäämpiä ihmisiä kuin maalla. Tästä ei ole kyse. Kyse on ainoastaan siitä, että kaupunkikulttuurin on pakon edessä pitänyt muotoutua edistykselliseksi, tulevaisuuteen suuntautuvaksi, kun taas maaseutukulttuuri on paljon enemmän paikallaan polkevaa brezhneviläisyyttä.aina sitä hyvää tuomassa ja tukemassa maaseutua!
Jopa Brasilian maaseutua myöten. ne on.. kirjoitti:
aina sitä hyvää tuomassa ja tukemassa maaseutua!
Jopa Brasilian maaseutua myöten.Tässä ei nyt käsitellä asioita millään hyvä-paha -akselilla. Tarkastelun kohteena on teollinen kehitys ja yhteiskunnan uudistuminen. Ilman kaupungistumiskehitystä meillä ei olisi teollisuustuotantoa emmekä kirjoittelisi tietokoneella. Emme katselisi tv:tä, emme ajaisi autoilla, vaan pelkästään hevosvetoisilla kyntöauroilla. Onko tämä sitten hyvä tai paha, on arvostuksenvarainen asia.
- poissulkemaan
Mielipidepankki kirjoitti:
Sivistystaso on suurissa kaupungeissa korkeampi kuin maaseudulla. Tämä pätee niin USAn suurkaupunkien ja Texasin välillä kuin Suomessa esim. pääkaupungin ja maaseudun välillä.
Tälle tosiasialle on hyvin yksinkertainen selitys. Maaseudulla on jättäydytty viljelemään maata ja hoitamaan metsiä. Tällainen jättäytytyminen ei edellytä kovin innovatiivista koulutusta, vaan lähinnä ammatillista kouluttautumista. Kaupungeissa on sen sijaan ympäri maailman jouduttu miettimään pärjäämisen edellytyksiä uudelta kantilta. Se on pannut ihmiset kekseliäisyyden kierteeseen.
Tätä ei pidä sotkea siihen, minkä sinä ilmeisesti teet, että kaupungeissa asuisi jotenkin geneettisesti älykkäämpiä ihmisiä kuin maalla. Tästä ei ole kyse. Kyse on ainoastaan siitä, että kaupunkikulttuurin on pakon edessä pitänyt muotoutua edistykselliseksi, tulevaisuuteen suuntautuvaksi, kun taas maaseutukulttuuri on paljon enemmän paikallaan polkevaa brezhneviläisyyttä.sitä geneettistä etevämmyyttä.
- maaseutua?
Mielipidepankki kirjoitti:
Tässä ei nyt käsitellä asioita millään hyvä-paha -akselilla. Tarkastelun kohteena on teollinen kehitys ja yhteiskunnan uudistuminen. Ilman kaupungistumiskehitystä meillä ei olisi teollisuustuotantoa emmekä kirjoittelisi tietokoneella. Emme katselisi tv:tä, emme ajaisi autoilla, vaan pelkästään hevosvetoisilla kyntöauroilla. Onko tämä sitten hyvä tai paha, on arvostuksenvarainen asia.
Maaseudulla kasvoi eväs maalaistaustaisia mollanneen Kari S. Tikankin suuhun niin kuin myös toimittaja Seija Sartin.
Urbaaneimmasta urbaaneimman New Yorkin asukkaiden lautaselleen laittama pihviliha on maaseudun ihmisten kasvattamaa.
Säieteoriaa tutkivan kvanttifyysikon ruoka on peräisin olosuhteista, joissa lannanhaju on arkipäivää.
Kaupunkilainen kuolisi nälkään ilman maaseutua, mutta maalainen pärjää aina ilman kaupunkiakin.
Kumpi on siis tärkeämpi? maaseutua? kirjoitti:
Maaseudulla kasvoi eväs maalaistaustaisia mollanneen Kari S. Tikankin suuhun niin kuin myös toimittaja Seija Sartin.
Urbaaneimmasta urbaaneimman New Yorkin asukkaiden lautaselleen laittama pihviliha on maaseudun ihmisten kasvattamaa.
Säieteoriaa tutkivan kvanttifyysikon ruoka on peräisin olosuhteista, joissa lannanhaju on arkipäivää.
Kaupunkilainen kuolisi nälkään ilman maaseutua, mutta maalainen pärjää aina ilman kaupunkiakin.
Kumpi on siis tärkeämpi?En minä morkkaa maaseutua. Miten ihmeessä olet sellaisen kuvan saanut? Käsittääksen Kari Tikkakaan ei pilkannut maasetua ja maaseudulla asuvia, vaan maalaisliittotaustaisia kepulaisia.
Moderni yhteiskunta perustuu jo globaalissa mielessä työnjaolla. Yksinkertaisemmat työt ja perustuotanto sijoittuu sinne, missä on vähten koulutusta. Paljon koulutusta vaativa työ taas sijoittuu sinne, missä on koulutettua väestöä ja mihin high tech -yritykset sijoittuvat. Kumpikin osapuoli tarvitsee toistaan. Koulutetut ossajat kehittävät perustuotantoon välineitä, joiden avulla saadaan entistä suurempi sato pienemmin kustannuksin. Ruoka tietysti maistuu myös koulutetulle väelle ja niin pitääkin maistua.
Hyvä esimerkki on banaani. Ei ole mitään järkeä levittää banaaninviljelyä Eurooppaan väkisin maataloustuilla, kun banaanin luontaisesti parhaat viljelyolosuhteet sijaitsevat tropiikissa, missä kaiken lisäksi on hyvin vähän koulutettua väestöä muihin tehtäviin. He siis osaavat parhaiten banaaninviljelyn ja sopivat siihen. Olisi sulaa hullutta kouluttaa esim. Suomessa vähemmän insinöörejä, jotta meillä olisi tarpeeksi banaaninviljelijöitä. Joko hoksasit?- Gopineau
poissulkemaan kirjoitti:
sitä geneettistä etevämmyyttä.
Mittaamalla kallosi voit saada selville, miten korkealle tasolle olet geneettisesti päässyt.
Kriteereistä:
Arvostetun tiedemiehen Joseph Arthur de Gobineaun mukaan suomalainen rotu on Euroopan alkukantaisin ja samalla älyltään kehittymättömin. Siis mitä puhtaampia suomalaisia olemme, - sitä alkukantaisempia rodultamme ja huonompia älyltämme. Germaanirodulla on huomattavasti pitempi kallo kuin suomalaisella. Lyhyesti sanottuna: Mitä neliskanttisempi kallo, sitä suomalaisempi ja siis tyhmempi olet.
Nykysuomalaisen kannalta tilanne on hieman parempi maahamme saapuneiden ylempien rotujen (mm. ruotsalaiset germaanit) edustajien mukanaan tuoman paremman veren ja geenistön ansiosta. He ovat jalostaneet rotuamme niin, että parhaat meistä ovat jo melkein heikäläisiä.
Korkeimmalla tasolla on tietenkin suomenruotsalainen väestö. Hekään osaksi alempirotuisina eivät tosin koskaan tule yltämään samaan kuin 100%:sti skandinaaviset germaaniveljensä. He ovat kuitenkin jo tarpeeksi älykkäitä toimiakseen eräänlaisina mediaattoreina alkukantaisen suomalaisrodun ja ylempien eurooppalaisrotujen välillä.
Hyviä tuloksia onkin saatu. Hyvässä ohjauksessa suomalaisrotuisetkin ovat päässeet hämmästyttäviin tuloksiin. Pisimmälle heistä ovat tietenkin päässeet ne, joissa ylempirotuisen veren osuus suurin. Rodun ja menestymisen välinen yhteys on helppo todeta tarkastelemalla suurimpien suomalaisyhtiöiden omistajien ja johdon nimiluetteloa.
Siellä esiintyvien suomalaisnimienkin takana on paljon ylempirotuista verenperintöä. Mitä lähemmäs lattiatasoa päästään, sitä suomalaisemmaksi nimet muuttuvat. Tämä järjestelmä toimii, siitä on osoituksena Suomen varsin hyvä taloudellinen menestyminen. - maaseudun?
Mielipidepankki kirjoitti:
En minä morkkaa maaseutua. Miten ihmeessä olet sellaisen kuvan saanut? Käsittääksen Kari Tikkakaan ei pilkannut maasetua ja maaseudulla asuvia, vaan maalaisliittotaustaisia kepulaisia.
Moderni yhteiskunta perustuu jo globaalissa mielessä työnjaolla. Yksinkertaisemmat työt ja perustuotanto sijoittuu sinne, missä on vähten koulutusta. Paljon koulutusta vaativa työ taas sijoittuu sinne, missä on koulutettua väestöä ja mihin high tech -yritykset sijoittuvat. Kumpikin osapuoli tarvitsee toistaan. Koulutetut ossajat kehittävät perustuotantoon välineitä, joiden avulla saadaan entistä suurempi sato pienemmin kustannuksin. Ruoka tietysti maistuu myös koulutetulle väelle ja niin pitääkin maistua.
Hyvä esimerkki on banaani. Ei ole mitään järkeä levittää banaaninviljelyä Eurooppaan väkisin maataloustuilla, kun banaanin luontaisesti parhaat viljelyolosuhteet sijaitsevat tropiikissa, missä kaiken lisäksi on hyvin vähän koulutettua väestöä muihin tehtäviin. He siis osaavat parhaiten banaaninviljelyn ja sopivat siihen. Olisi sulaa hullutta kouluttaa esim. Suomessa vähemmän insinöörejä, jotta meillä olisi tarpeeksi banaaninviljelijöitä. Joko hoksasit?Annat ymmärtää maaseudun asukkaiden olevan olemassa vain kehittyneemmän kaupunkilaisrodun tarpeita varten.
Tällä ajattelulla astut rotuteorioitsija kreivi Joseph Arthur de Gobineaun viitoittamalle tielle. Hän jakoi kansan rodullisesti etevämpään yläluokkaan (kaupunkilaisiin) ja heitä palvelemaan tarkoitettuihin maaseudun asukkaisiin. maaseudun? kirjoitti:
Annat ymmärtää maaseudun asukkaiden olevan olemassa vain kehittyneemmän kaupunkilaisrodun tarpeita varten.
Tällä ajattelulla astut rotuteorioitsija kreivi Joseph Arthur de Gobineaun viitoittamalle tielle. Hän jakoi kansan rodullisesti etevämpään yläluokkaan (kaupunkilaisiin) ja heitä palvelemaan tarkoitettuihin maaseudun asukkaisiin.En anna ymmärtää mitää tuollaista. Se on ihan ikioma johtopäätöksesi. Suomalaisetkin yritykset ulkoistavat sellaisia toimintoja, jotka edellyttävät matalaa osaamistaso, ulkomaille. Kyse on työnjaollisesta rationaalisuudesta, ei mistään muusta. Suomalaisten vahvuus on koulutuksessa. Miksemme siis satsaisi siihen sen sijaan, että opettelemme panemaan potunsiementä vakoon.
- banaaninviljelyn
Mielipidepankki kirjoitti:
En minä morkkaa maaseutua. Miten ihmeessä olet sellaisen kuvan saanut? Käsittääksen Kari Tikkakaan ei pilkannut maasetua ja maaseudulla asuvia, vaan maalaisliittotaustaisia kepulaisia.
Moderni yhteiskunta perustuu jo globaalissa mielessä työnjaolla. Yksinkertaisemmat työt ja perustuotanto sijoittuu sinne, missä on vähten koulutusta. Paljon koulutusta vaativa työ taas sijoittuu sinne, missä on koulutettua väestöä ja mihin high tech -yritykset sijoittuvat. Kumpikin osapuoli tarvitsee toistaan. Koulutetut ossajat kehittävät perustuotantoon välineitä, joiden avulla saadaan entistä suurempi sato pienemmin kustannuksin. Ruoka tietysti maistuu myös koulutetulle väelle ja niin pitääkin maistua.
Hyvä esimerkki on banaani. Ei ole mitään järkeä levittää banaaninviljelyä Eurooppaan väkisin maataloustuilla, kun banaanin luontaisesti parhaat viljelyolosuhteet sijaitsevat tropiikissa, missä kaiken lisäksi on hyvin vähän koulutettua väestöä muihin tehtäviin. He siis osaavat parhaiten banaaninviljelyn ja sopivat siihen. Olisi sulaa hullutta kouluttaa esim. Suomessa vähemmän insinöörejä, jotta meillä olisi tarpeeksi banaaninviljelijöitä. Joko hoksasit?aloittamista euroopassa? Kyllä ne nuo sinun juttusi perustuvat mökkihöperön kuvitelmiin!
- fiksuja täynnä?
maaseutua? kirjoitti:
Maaseudulla kasvoi eväs maalaistaustaisia mollanneen Kari S. Tikankin suuhun niin kuin myös toimittaja Seija Sartin.
Urbaaneimmasta urbaaneimman New Yorkin asukkaiden lautaselleen laittama pihviliha on maaseudun ihmisten kasvattamaa.
Säieteoriaa tutkivan kvanttifyysikon ruoka on peräisin olosuhteista, joissa lannanhaju on arkipäivää.
Kaupunkilainen kuolisi nälkään ilman maaseutua, mutta maalainen pärjää aina ilman kaupunkiakin.
Kumpi on siis tärkeämpi?Ruoka on ihmisen perustarpeita, ja maaseutu tuottaa ruokaa, hyvä niin. Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin perustarpeiden lisäksi paljon muita tarpeita. Maanviljelijäkään ei pärjää ilman traktoria, autoa, puhelinta ja nykyisin tietokonekin on joka mökissä. Näitä tuotetaan kaupungeissa duunareitten toimesta. Kuten ne palvelut jotka mahdollsitavat tämänkin nettikeskustelun.
Kepu katsookin maata edelleen maaseudun näkövinkkelistä, alkutuotannon ja matalan jalostusasteen pohjalta. Sen peruskannattajakunta elää maaseudulla, äänestää kritiikittömästi kepua, haukkuu kaikki muut, luulee olevansa korvaamaton. - kaupunkilaisten..
fiksuja täynnä? kirjoitti:
Ruoka on ihmisen perustarpeita, ja maaseutu tuottaa ruokaa, hyvä niin. Nyky-yhteiskunnassa on kuitenkin perustarpeiden lisäksi paljon muita tarpeita. Maanviljelijäkään ei pärjää ilman traktoria, autoa, puhelinta ja nykyisin tietokonekin on joka mökissä. Näitä tuotetaan kaupungeissa duunareitten toimesta. Kuten ne palvelut jotka mahdollsitavat tämänkin nettikeskustelun.
Kepu katsookin maata edelleen maaseudun näkövinkkelistä, alkutuotannon ja matalan jalostusasteen pohjalta. Sen peruskannattajakunta elää maaseudulla, äänestää kritiikittömästi kepua, haukkuu kaikki muut, luulee olevansa korvaamaton.kuva maaseudusta on vieläkin peräisin 50 luvun Niskavuori elokuvista.
Tuota se teettää, kun ei näe muuta kuin tiiliseinän kun katsoo ulos ikkunasta!
- Pystyyn kuollut
Etkö ihmettele myös sitä, että työväenpuolueiksi ilmoittautuneet ja työläisistä puhuvat vasemmistopuolueet saavat Suomessa yhteensä 35 prosenttia äänistä, vaikka teollisuudessa ja rakentamisessa työskentelee enää 20 prosenttia väestöstä?
Vielä enemmän vasemmistopuolueiden kannatusta voi ihmetellä siksi, että teollisuuden työpaikoistakin suuri osa on juuri noita jälkiteollisen ajan työpaikkoja, joissa hiki ei suuremmin työskennellessä lennä. Muutamilla aloilla myös siksi, että niillä palkka on niin suuri, etteivät työväenlaulujen ja ay-johtajien sanat siitä, kuinka "nälkä kurnii suolissa" tunnu kovinkaan läheiseltä.
Itse asiassa työtapojen muutos ja palkkakehitys teollisuudessa on ollut niin suurta, ettei vasemmiston kannatusta voida perustella edes sillä, että 1900-luvun alkupuolella edistyspuoluetta ja muita ns. kansanpuolueita äänestäneet kauppa-apulaiset olisivat siirtyneet Sdp:n kannattajiksi.
Ilmeisesti Suomessa elää maalaisromantiikan ohella myös työläisromantiikka. Ilmoittautuihan Sauli Niinistökin vasemmistolaista retoriikkaa myötäillen pyrkivänsä työväen presidentiksi. Ja menestyi myös.Työväki on edelleen nykypäivän todellisuutta. Vasemmistopuolueet ovat tarkemmin ilmaistuna työvoimapuolueita. Tähän kuuluvat kaikki palkansaajat ja työttömänä olevat. Työväenpuolueet ovat muuttuneet kehityksen myötä eivätkä ole jääneet muinaisjäänteiksi tehdassaleihin kuten Kepu on jäänyt traktorinpukille. Sauli Niinistö ilmoittautuminen kertoo juuri siitä, että työväki on mitä suurimmassa määrin tätä aikaa eikä mitään romanttista hömpötystä.
- Jaba_43
Mielipidepankki kirjoitti:
Työväki on edelleen nykypäivän todellisuutta. Vasemmistopuolueet ovat tarkemmin ilmaistuna työvoimapuolueita. Tähän kuuluvat kaikki palkansaajat ja työttömänä olevat. Työväenpuolueet ovat muuttuneet kehityksen myötä eivätkä ole jääneet muinaisjäänteiksi tehdassaleihin kuten Kepu on jäänyt traktorinpukille. Sauli Niinistö ilmoittautuminen kertoo juuri siitä, että työväki on mitä suurimmassa määrin tätä aikaa eikä mitään romanttista hömpötystä.
Kaunniisti sanot työväenpuolueita työvoimapuolueiksi, mikä vain vahvistaa sen, että vasemmistoa ei olisi olemassakaan ilman vanhakantaista ja keinotekoista vastakkainasettelua työvoiman ja pääoman; työntekijän ja työnantajan välillä.
Niinistöstä lausut harvinaisen kauniisti ottaen huomioon, että Niinistö kampanjassaan osoitti sosialidemokraattisen vastakkainasettelun olevan pelkkkä historiallinen myytti, kun me kaikki teemme työtä ja olemme siten työväkeä.
Koskahan sosialidemokraattinen populistinen työväenpropaganda lakkaa jakamasta kansaa kahtia? - vauhdissa
Jaba_43 kirjoitti:
Kaunniisti sanot työväenpuolueita työvoimapuolueiksi, mikä vain vahvistaa sen, että vasemmistoa ei olisi olemassakaan ilman vanhakantaista ja keinotekoista vastakkainasettelua työvoiman ja pääoman; työntekijän ja työnantajan välillä.
Niinistöstä lausut harvinaisen kauniisti ottaen huomioon, että Niinistö kampanjassaan osoitti sosialidemokraattisen vastakkainasettelun olevan pelkkkä historiallinen myytti, kun me kaikki teemme työtä ja olemme siten työväkeä.
Koskahan sosialidemokraattinen populistinen työväenpropaganda lakkaa jakamasta kansaa kahtia?Hitoriallisesti eurooppalaiset yhteiskunnat ovat pitkässä perspektiivissä tulossa synnynnnäiseen erioikeuteen perustuvista sääty-yhteiskunnista luokkayhteiskuntien kautta moniarvoisiin kansalaisyhteiskuntiin. Kaikki se eriarvoisuus jota meillä yhä on runsain mitoin keskuudessamme on historiallista perintöä.
Taloushistoriallisesti olemme tulossa liberalismista kapitalismin ja sosialismin yhä sovittamattoman kahtiajaon kautta autonomisen rahatalouden aikaan. Pääoman ja työn väliset sovittamattomat - ja sovittamatta jääneet - ristiriidat ovat vaihtumassa rahatalouden ja reaalitalouden sovittamattomaksi ristiriidaksi, eikä mitään kaikille yhteistä talousmaailmaa ole syntymässä. Autonomisessa rahataloudessa rahan itse itseään määrittelevä ominaisuus ja rahan käyttö reaaliarvojen mittana ovat toisensa totaalisesti poissulkevia ajatusmalleja.
Ilmoitusasiana kerron, ettet tiedä etkä ymmärrä historiasta mitään, mutta taloudesta tiedät ja ymmärrät ehkä vielä vähemmän. Fraasien jauhajana kelpaat hyvin kokoomuspuolueen kannattajaksi, olet sellaisena hyvinkin edustava. Jaba_43 kirjoitti:
Kaunniisti sanot työväenpuolueita työvoimapuolueiksi, mikä vain vahvistaa sen, että vasemmistoa ei olisi olemassakaan ilman vanhakantaista ja keinotekoista vastakkainasettelua työvoiman ja pääoman; työntekijän ja työnantajan välillä.
Niinistöstä lausut harvinaisen kauniisti ottaen huomioon, että Niinistö kampanjassaan osoitti sosialidemokraattisen vastakkainasettelun olevan pelkkkä historiallinen myytti, kun me kaikki teemme työtä ja olemme siten työväkeä.
Koskahan sosialidemokraattinen populistinen työväenpropaganda lakkaa jakamasta kansaa kahtia?Työtä tekevistä suomalaisista about 90 % on palkansaajia ja 10 % yrittäjiä. Tästäkö se menee kahtia?
Kaikkahan me työtä teemme, tai ainakin melkein. Osa elää muiden tekemällä työllä. Jotkut ovat määräävämmässä asemassa kuin toiset, kun sitä työtä tehdään. Ei siinä ole kovin paljon duunarin sana painanut, kun on alettu irtisanoa tuotannollisten ja taloudellisten syiden vuoksi. Tämä kun vaan on yhtä olennainen asia kuin itse se työntekeminenkin. Joten ei se ole kovin rehellistä piiloutua semmoisen taakse.
Koitapa mennä puhumaan vaikka Voikkalle, että on keinotekoista ja vanhanaikaista puhua vastakkainasettelusta. Että yhteiseen hiilenhän tässä vaan puhalletaan.
- maalailu
Kirjoituksessasi rakennellaan hajaviitteistä kokonaiskuvaa, joka on enemmän propagandistinen kuin totuudellinen.
Esimerkiksi jo ensimmäisessä kappaleessa maalailet näkyville "jälkiteollisen yhteiskunnan, jossa informaatioteollisuuden huippuosaaminen sai paikkansa". Ja sitten ikään kuin tämän todisteeksi nimetään Nokia ja formulakuskit. Hyväkin yksilöinti?
Hetkinen, hetkinen -- todellisuudessahan nämä nimenomaiset "menestystarinat" todistavat jotain ihan päinvastaista. Kännykkäteollisuuden kasvualustaksi sopi nimenomaan maa, jossa kansa on kaikkien luonnonkansojen tapaan maagisesti lumoutunut kaikista teknisistä laitteista. Ja mitä formulakuskeihin tulee, kuka ihmeessä voi pitää Keke Rosbergia, Mika Häkkistä tai Kimi Räikköstä sivistyksen ja teknologisen edistyksen etuvartijoina? Mieti nyt vähän mitä esität.
Kun eurooppalaista sivistyshistoriaa katsotaan, ei myöskään missään nimessä voi vetää tuollaisia kokonaislinjoja joita sinä maalailet. Esimerkiksi siellä missä niin industrialismi kuin koko kansalle suunnattu koululaitos vahvimman yhteisen nousun tekivät, Englannissa, teollisuuspohatat olivat jyrkästi alaluokkien kouluttamista vastaan. Kun yleiseen kouluun päästiin, se tapahtui vastoin teollisuuden ilmoittamia intressejä.
Ja koululaitoksen parhaita perusteluja olivat kaikkea muuta kuin oppisivistykseen liittyvät: koulut perustettiin vain jotta kurittomat lapset olisivat valvovien silmien alla eivätkä pahanteossa. Koululaitos ei ollut tarkoitettu tiedon jakamista vaan ankaran kurin avulla tapahtuvaa "laitostamista" varten.
Propagandistinen lavasteesi on historiallinen, mutta valitettavasti kokonaisuutena paikkansapitämätön. Asiat ja ilmiöt eivät liity toisiinsa sellaisilla "edistyksen" voimilla joihin uskot. Esimerkiksi kaupungistuminen ja kaupallisuus eivät käytännössä suinkaan suosi innovatiivisuutta, vaan markkinoinnin edellytyksenä ovat mahdollisimman liikkumattomat markkinat. Kaupallisuus yleensä on kaikkea kehitystä ja uusia ajatuksia vastustava tekijä.
Paljonhan sitä on aina rakenneltu propagandaa sen varaan että vapaat markkinat tuovat mukanaan enemmän valinnanvaihtoehtoja ja uutta tarjontaa -- mutta todisteet tällaisen puolesta puuttuvat. Kun meillä esim. radiotoiminta vapautettiin YLE:n yksinoikeuden kahleista, markkinatalouden puolestapuhujat olivat innoissaan avautuvista uusista mahdollisuuksista. Kävi päinvastoin: toteutui kaikkien markkinatalouspropagandistien painajaisuni. Kaupallisuus supisti tarjolla olevaa ohjelmavalikoimaa.
Samanlainen vastaava tilanne on olemassa koko taidetuotannon alueella. Nykyinen tilanne syntyi, kun valtion tukea ei enää lamasuomessa riittänyt kulttuurille. Teatterien ohjelmistot ovat viihteellistyneet ja yksipuolistuneet, elokuva on muuttunut kaupalliseksi teinipornoksi. Emme me mihinkään ole 40-50-lukujen heinälatoromantiikasta edistyneet. On sama tyydytetäänkö puberteettiin ja parinmuodostusikään jämähtäneen keskenkasvuisen elokuvayleisön tarpeita heinälato- vai kylpyhuonekohtauksilla.
Olisit propagandassasi vahvemmilla jos hylkäisit kokonaan historialliset lavastemaalailut ja muut mukasyvälliset tulkinnat ja keskittyisit kokonaan propagandaan. Junttius on junttiutta ja sitä sopii kyllä vastustaa. Mutta on syytä vastustaa yhtä lailla maalaisjuntteja kuin formulajuntteja. Ja jos edistystä manataan esiin, silloin on kyllä käännyttävä yksilöiden eikä ympäristöjen puoleen.
Loistavat ajattelijat ja oikeasti innovatiiviset yksilöt kohtaavat tosielämässä yhtä vahvaa vastustusta niin maaseudulla kuin kaupallisissa keskuksissa. Aniharva luova ajatus tai tuote pääsee kaupallisten koneistojen hyödyntämäksi.
Luovan lahjakkuuden hukkaaminen on suomalainen ominaispiirre siksi että maallamme on se historia joka sillä on: pohjalla isäntäkansoillemme alistetun kansan rooli, kansallisiksi hyveiksi on sisäistetty kuuliaisuus, ahkeruus ja rehellisyys. Meitä vaivaa keskinäinen kilpailu, josta tulee tuhovoima psyykkisen projektiivinen mielenlaadun ja mustavalkoasenteiden vuoksi. Meillä on vielä rasitteenamme historian mukanaan tuomat erityistraumat kuten sisällissota ja yhtenäiskulttuurinen totalitaristinen kytkentä.
Vasta Kekkosen ajalla ja paljolti Kekkosen ansiosta tapahtui meillä huimannopea vaurastuminen ja nousu monella mittarilla mitaten maailman johtavien hyvinvointivaltioiden rinnalle. Vasta kekkosajalta lähtien voidaan nähdä niitä historiallisia kulminaatioita joiden varaan kokonaiskuvaa nykyisestä kansallisesta tilastamme voi rakentaa. Mutta jostain syystä sinulle näyttää tuottavan erityisen vaikean tai katkerankin palan nieltäväksi Kekkosen aktiivinen rooli suomalaisen moniarvoisen yhteiskunnan kehittäjänä.Saat kyllä kirjoitukseni näyttämään varsin erikoiselta, kun vedät siitä omia lankojasi miten sattuu. Minä puhuin yleismaailmallisesta maailman muutoksesta, missä koulutus on saanut arvostusta siellä, missä on taloudellista menstystä. Mitä vähemmän yhteiskunta uskoo ja satsaa koultukseen, sen heikommin se menestyy taloudellisesti, ellei sillä ole ruhtinaallisesti luonnonvaroja kuten eräillä öljyvaltioilla on ollut. Hyvinvointiyhteiskunnat satsaavat koulutukseen läpi yhteiskunnan, jotta kaikki voimat saataisiin käyttöön. Historian eri vaiheissa on tässä voinut olla käymistä eri suuntiin, mutta vähitellen on tajuttu, että uuden kehittäminen vaatii yhä enmmän koulutusponnistuluja. Siksi kansaivälinen yritystoimintakin näkee mielellään, että kansallisvaltiot kouluttaisivat niille työvoimaan voimavarojaan säästämättä.
Suomessa koulutuksellinen tasa-arvoisuus on paljolti vasemmiston vaatimusten perua. Koulutuspoliittiset uudistukset ovat sieltä lähtöisin. Tavoitteena on ollut mahdollisimman moni opin tielle halukas saisi siihen tilaisuuden. Kepulaisuus ei ole järin paljon koulutusta arvostanut, vaan se on pyrkinyt nyhtämään kaikki voimavarat, joilla kaupunkeja ja siis koulutusympäristöjä kehitettäisiin. Jos Kepu asettaa maataloustuen ja koulutusmäärärahat vastakkain, voi vain arvata kumman kohdalle valinta osuu.
Formulakuskeja on tähän täysi syy olla vetämättä miksikään esimerkiksi. Se oli kuvainnoillinen havainto siitä, että maailma on muuttunut maatalous- ja pesäpallokeskisyydestä joksikin muuksi ja tämä on kepuilta jäänyt havaitsematta.- harhat
Mielipidepankki kirjoitti:
Saat kyllä kirjoitukseni näyttämään varsin erikoiselta, kun vedät siitä omia lankojasi miten sattuu. Minä puhuin yleismaailmallisesta maailman muutoksesta, missä koulutus on saanut arvostusta siellä, missä on taloudellista menstystä. Mitä vähemmän yhteiskunta uskoo ja satsaa koultukseen, sen heikommin se menestyy taloudellisesti, ellei sillä ole ruhtinaallisesti luonnonvaroja kuten eräillä öljyvaltioilla on ollut. Hyvinvointiyhteiskunnat satsaavat koulutukseen läpi yhteiskunnan, jotta kaikki voimat saataisiin käyttöön. Historian eri vaiheissa on tässä voinut olla käymistä eri suuntiin, mutta vähitellen on tajuttu, että uuden kehittäminen vaatii yhä enmmän koulutusponnistuluja. Siksi kansaivälinen yritystoimintakin näkee mielellään, että kansallisvaltiot kouluttaisivat niille työvoimaan voimavarojaan säästämättä.
Suomessa koulutuksellinen tasa-arvoisuus on paljolti vasemmiston vaatimusten perua. Koulutuspoliittiset uudistukset ovat sieltä lähtöisin. Tavoitteena on ollut mahdollisimman moni opin tielle halukas saisi siihen tilaisuuden. Kepulaisuus ei ole järin paljon koulutusta arvostanut, vaan se on pyrkinyt nyhtämään kaikki voimavarat, joilla kaupunkeja ja siis koulutusympäristöjä kehitettäisiin. Jos Kepu asettaa maataloustuen ja koulutusmäärärahat vastakkain, voi vain arvata kumman kohdalle valinta osuu.
Formulakuskeja on tähän täysi syy olla vetämättä miksikään esimerkiksi. Se oli kuvainnoillinen havainto siitä, että maailma on muuttunut maatalous- ja pesäpallokeskisyydestä joksikin muuksi ja tämä on kepuilta jäänyt havaitsematta.>> koulutus on saanut arvostusta siellä, missä on taloudellista menestystä
Käytät tätä lausetta kuin jotain yleiskuvaa, jotain yleistä lakia. Tämä ei kuitenkaan ole muuta kuin propagandistinen kuva. Historiallisesti se ei pidä paikkaansa, nykyhetkeä koskien se pitää paikkansa vain jos koulutukselta riisutaan kaikki yleissivistävä ja luova ulottuvuus ja tiivistetään koulutus sellaiseksi tuotantotarpeita tyydyttäväksi tehopaketiksi kuin korkeakouluopetuskin nykyisin monen mielestä pitäisi tiivistää.
Akateemista vapauttahan ei enää juuri ole, on vain kaavanmukaista suorittamista johon odotetaan koko ajan lisää tehoa. Akateemisia opintoja vaativille aloille hakeutuvat eivät enää nauti mistään luovasta vapaudesta, vaan teknokraattien painostuksesta ja yhteiskunnallisten kontrolloijien hiostuksesta. Ei nykyinen läpikaupallinen yhteiskunta kohtele koulutusta ja opiskelua mitenkään sen "arvostavammalla" tavalla kuin se on aina kohdellut kansalaisia, joilla loppujen lopuksi on vain välinearvoa rikkaiden rikastumisen mahdollistajina. Kaikki puheet koulutuksen merkityksestä jonkin uuden tuottajana tai tasa-arvon toteuttajana ovat propagandaa. Et kai sentään väitä että tasa-arvoisuus maailmassa olisi missään lisääntymään päin? harhat kirjoitti:
>> koulutus on saanut arvostusta siellä, missä on taloudellista menestystä
Käytät tätä lausetta kuin jotain yleiskuvaa, jotain yleistä lakia. Tämä ei kuitenkaan ole muuta kuin propagandistinen kuva. Historiallisesti se ei pidä paikkaansa, nykyhetkeä koskien se pitää paikkansa vain jos koulutukselta riisutaan kaikki yleissivistävä ja luova ulottuvuus ja tiivistetään koulutus sellaiseksi tuotantotarpeita tyydyttäväksi tehopaketiksi kuin korkeakouluopetuskin nykyisin monen mielestä pitäisi tiivistää.
Akateemista vapauttahan ei enää juuri ole, on vain kaavanmukaista suorittamista johon odotetaan koko ajan lisää tehoa. Akateemisia opintoja vaativille aloille hakeutuvat eivät enää nauti mistään luovasta vapaudesta, vaan teknokraattien painostuksesta ja yhteiskunnallisten kontrolloijien hiostuksesta. Ei nykyinen läpikaupallinen yhteiskunta kohtele koulutusta ja opiskelua mitenkään sen "arvostavammalla" tavalla kuin se on aina kohdellut kansalaisia, joilla loppujen lopuksi on vain välinearvoa rikkaiden rikastumisen mahdollistajina. Kaikki puheet koulutuksen merkityksestä jonkin uuden tuottajana tai tasa-arvon toteuttajana ovat propagandaa. Et kai sentään väitä että tasa-arvoisuus maailmassa olisi missään lisääntymään päin?En ole väittänyt sellaista, että koulutuksen arvostaminen seuraisi suoranaisesti taloudellisesta menestyksestä tai taloushakuisuudesta. Tarvitaan toki muutakin eli vastavoimia kapitalistiselle, ihmisiä hyödyntävälle talousjärjestelmälle. Olen sanonutkin, että koulutustilaisuudet avautuivat koko ikäluokalle vasta sen jälkeen, kun vasemmiston vaatimukset tasa-arvosta pääsivät vallalle.
Vahvan talouden ja oikeudenmukaisempaan jakopolitiikkaan pyrkivien tahojen epäpyhä liitto mahdollisti koulutussatsaukset. Siinä on ollut tilaa myös akateemiselle vapaudelle kuten aikaisempina vuosikymmeninä on ollut. Nyt rahataloudellinen tehokkuus uusliberalismin muodossa on valitettavasti päässyt niskan päälle ja seuraukset ovat ne mitkä kerroit tai ainakin uhkakuvat ovat sellaiset. En usko, että olemme tästä kovin erimielisiä.
Vahvat koulutusyhteiskunnat tarvitsevat kuitenkin taakseen vahvoja talouksia. Siinä voi aina edes silloin pyrkiä koulutuspainotteisuuteen ja innovatiivisuuteen kaikilla aloilla. Sen sijaan kepulainen perustuotantoa painottava politiikka ei ole koskaan erityisemmin arvostanut koulutusta ja sivistystä, vaikka Vanhanen yritti nyt juhlapuheessaan muuta väittääkin. Tässä on eroa sen suhteen, halutaanko maata kehittää kohti uutta ja parempaa vai tyydytäänkö vain vuodesta toiseen panemaan jyviä peltoon ja katsomaan sitten kädet ristissä tuliko sato vai hallan panema kato.- nyt vielä
Mielipidepankki kirjoitti:
En ole väittänyt sellaista, että koulutuksen arvostaminen seuraisi suoranaisesti taloudellisesta menestyksestä tai taloushakuisuudesta. Tarvitaan toki muutakin eli vastavoimia kapitalistiselle, ihmisiä hyödyntävälle talousjärjestelmälle. Olen sanonutkin, että koulutustilaisuudet avautuivat koko ikäluokalle vasta sen jälkeen, kun vasemmiston vaatimukset tasa-arvosta pääsivät vallalle.
Vahvan talouden ja oikeudenmukaisempaan jakopolitiikkaan pyrkivien tahojen epäpyhä liitto mahdollisti koulutussatsaukset. Siinä on ollut tilaa myös akateemiselle vapaudelle kuten aikaisempina vuosikymmeninä on ollut. Nyt rahataloudellinen tehokkuus uusliberalismin muodossa on valitettavasti päässyt niskan päälle ja seuraukset ovat ne mitkä kerroit tai ainakin uhkakuvat ovat sellaiset. En usko, että olemme tästä kovin erimielisiä.
Vahvat koulutusyhteiskunnat tarvitsevat kuitenkin taakseen vahvoja talouksia. Siinä voi aina edes silloin pyrkiä koulutuspainotteisuuteen ja innovatiivisuuteen kaikilla aloilla. Sen sijaan kepulainen perustuotantoa painottava politiikka ei ole koskaan erityisemmin arvostanut koulutusta ja sivistystä, vaikka Vanhanen yritti nyt juhlapuheessaan muuta väittääkin. Tässä on eroa sen suhteen, halutaanko maata kehittää kohti uutta ja parempaa vai tyydytäänkö vain vuodesta toiseen panemaan jyviä peltoon ja katsomaan sitten kädet ristissä tuliko sato vai hallan panema kato.Tai sanotaan sitten tuo koulutuksen merkitystä koskeva asia kahden ajallisen etapin avulla. Ei Jukolan veljessarjan istuttaminen aapista tavaamaan rovastin valvovan silmän alla ollut muuta kuin sitä samaa kaavanmukaista ohjelmallista sivistämistä yhteiskuntakelpoisuuteen kuin mitä nykyinen inssinörttien tehotuottaminenkin pohjimmiltaan on. Molemmissa koulutustapahtumisessa olennainen sisältö on yläluokan etu. Vanhassa agraariyhteisössä kylätappelijat taltutettiin koulukurilla, meillä koulutuksen tavoitteena on sellaisen "osaajakunnan" luominen joka nostaa Nokian optiomiljonäärien palkkioita. Yhteydet, jotka koulutuksesta tai oppisivistyksestä yleensä kuvitellaan kytkeytyviksi joihinkin inhimillisiin ominaislaatuihin, kuten luovuuteen tai innovatiivisuuteen, ovat kyhäelmiä vailla historiallisia tai nykytilanteeseen liityviä perusteita.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1381299
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä35830Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46597Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad27586- 14580
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä26538Ajatteletko ollenkaan minua
Naiselle, jonka kanssa vahva tunne yhteydestä. Jota kipeästi kaipaan, mutta jota ei juuri näe. Onko siitä jo kolme vuott30526- 24521
Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .16482Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver15472