Tuli tässä mieleeni tämä asia, kun eräs ystäväni hiljattain erosi pitkästä suhteesta. He olivat olleet miehensä kanssa 18-vuotiaasta asti yhdessä ja nyt siis molemmat yli kolmekymppisiä ja lapsiakin heillä on. Molemmille taisi tulla vielä menohaluja ja kaipuu nuoruuteen. Taitaa olla melko usein niin, ettei todella nuorena solmitut liitot kestä loppuelämää.
Tuleeko miehille jossain vaiheessa suhdetta halu kurkistaa aidan toiselle puolelle, etenkin jos on aina ollut saman kumppanin kanssa, ts. ei juurikaan kokemuksia muista naisista? Voiko kukaan edes todella nuorena vielä tietää kuka olisi se sopiva kumppani, kun ei vielä välttämättä itsekään tiedä mitä elämältään haluaa.
Mietiskelin vaan..
Tuleeko miehille jossain vaiheessa suhdetta halu kurkistaa aidan toiselle puolelle, etenkin jos on aina ollut saman kumppanin kanssa, ts. ei juurikaan kokemuksia muista naisista? Voiko kukaan edes todella nuorena vielä tietää kuka olisi se sopiva kumppani, kun ei vielä välttämättä itsekään tiedä mitä elämältään haluaa.
Mietiskelin vaan..
Vastaukset 2
Vanhimmat
..tuskinpa se pelkkä ikä on vaikuttanut pariskunnan sitoutumiseen - se, että ei ole muita kokemuksia. Jos näin olisi, niin kaippa he sitten palaisivat yhteen kokeiltuaan niitä muita..
Ei se paljon ajatuskykyäkään vaadi, että hoksaa, että samanlaiset rungot niillä ihmisillä noin niinkuin yleisesti ottaen on - jos nyt kokemusten puutteella tarkoitetaan seksiä, kaikkea muutahan voi kokeilla huoletta parisuhteessakin ilman ongelmien ilmaantumista.. Ja aika kuivaa on elämä, jos seksikokemusten puutteen takia pitäisi ero ottaa. Ei ei, en usko että se on ainoa syy.. varmaan siitä suhteesta puuttuu sitten jotain muutakin. Kuten vaikkapa rakkaus ja intohimo toista kohtaan, jolloin niiä "puuttuvia kokemuksia" ei edes tulisi kaivanneeksi.
Paitsi että tilastojen (STAKES) mukaan nuorena naineet eivät eroa sen useammin kuin hiukan vanhempana naineetkaan... Kolmenkympin korvilla solmitut liitot hajoaa ihan yhtä lailla ja silloin ei kai voi kokemusten puutetta syyttää? Onko silloin sitten kyse siitä, että on jo ehditty oppia liian itsekkäiksi, eikä enää osata sopeutua yhteiseloon?
Vai olisko kuitenkin niin, että joka liitossa on omat ongelmansa, valitettavan monet eivät osaa niitä sitten käsitellä...