rahankäyttö ongelmana

pariskunnat joilla on yhteinen tili, kertokaahan vähän että miten se toimii. laitatteko kumpikin omat palkkanne tilille, vai tasasumman joka sitten käytetään kodin menoihin ja loput saa pitää ite ja käyttää mihin huvittaa?

Eroa äkkiä, ennen kuin joudut vaikeuksiin hänen kanssaan. Ei kannata ruveta maksamaan, sillä saatat joutua vain lypsettäväksi, sillä jos hän oppii, että sinulta saa aina rahaa, hän ei lopeta koskaan.

Poikakaverisi ei osaa käsitellä rahaa, vaan ostaa tuhraa, sellaista mitä ei ole pakko, kuten kotitetteri, ja sitten velkaantuu. Älä ala sellaiseen.

Itse päätät, suostutko ikuiseksi maksajaksi vai et, itse en suostuisi.

Meidän perheessä kummatkin maksaa sen mitä pystyy. Kumpikaan ei tuhlaile, vaan laskut maksetaan ensin ja sitten ostetaan muuta jos jää rahaa. Meillä ei ole velkaa tällä hetkellä. Maksoimme juuri autolainan pois ja teimme sen aika nopeasti, sillä säästimme aina turhista menoista ja kummatkin huolehtivat, että rahat riittää ruokaan ja laskuihin. Ei olisi tullut mieleenikäään ottaa lisää velkaa ja mennä ostaan kotiteatterijärjestelmää. Nyt, kun ei velkaa enää ole, sellaisen voisi ostaakin. Tosin ajattelimme vaihtaa toisenkin auton uuteen joten mieluummin alan säästää toiseen autoon koska kummallakin on tosi pitkä työmatka ja vielä eri suuntiin, että molemmilla on pakko olla oma auto, kun ei voi bussilla kulkea. Vuorotyö on siitä inhottava ettei busseja kulje. Sitten minun työpaikalle päin ei kulje bussilinjaa ollenkaan. Lähin bussi menee jostain 10 km päästä. Siksi katson että on järkevämpää huolehtia että saadaan hyvät autot, turvallisempaa ja taloudellisempaa. Ehkä sitten voisi harkita vasta ostaa jotakin turhempia asioita kuten kotielokuvteatteria. Asiat pitää panna tärkeysjärjestykseen.

sua täysin mut koeta ymmärtää myös toiseen suuntaan.
Itse sanoit että vasta hän saa ensimmäisen palkan kuun vaihteessa. Miten voit edes vaatia että kaikki kulut laitetaan puoliksi jos toisella ei ole rahaa..????
Mitä enemmän asiasta nalkutat ja vaadit, sen pahemmaksi tilanne menee. Arvaa kuinka noloa se on että tekee parhaansa mutta kun sitä rahaa ei ole! Ei sitä puussa kasva.

Itselläni ollut menneisyydessä huono tuuri jolloin menetin työpaikkani (siis firma kaatui). Nuori kun olin, en tietenkään ollut tajunnut mihinkään liittoon liittyä. Arvaa miltä tuntui olla ilman rahaa..? Jossain vaiheessa tuli sitten KELA:n korvauksia. Asuin yksin ja vuokra piti maksaa, muut laskut ja ruokaakin piti saada.
Häpesin niin rahattomuuttani että en todellakaan mennyt sossusta pyytämään apua siihen hetkeen (ois vaan pitänyt).
Sain uuduen työpaikan mutta palkka aivan naurettavan pieni. Jotain oli vaan heti tehtävä.

Priorisoin asiat ja ensin piti maksaa vuokra, sitten ruokaa ja yhteen, korkeintaan kahteen muuhun laskuun oli varaa laittaa rahaa jos oli pieni summa.

Siirsin laskujen päivämääriä ja pyysin osamaksusopimuksia mutta ymmärrätkö kun tyhjästä oli tosi vaikea maksaa...

Lopulta meni luottotiedot ja sitten meni terveys stressin myötä... lopulta masennus.

Sain paremman työpaikan, mutta edelleen se oli vaikeaa kun velkaa oli kerääntynyt aivan järjettömästi.
Mitä olisinkaan tehnyt jos tuon kaiken keskellä joku olisi nalkuttanut mulle rahasta, että miten sitä käytän... varmaan oisin tappanut itseni.

Nykyään seurustelen mutta emme asu yhdessä vielä. Maksan vuokraa yli 200 eur enemmän kuin poikaystäväni omastaan.
Hän ymmärtää tilanteeni ja maksaa suurimman osan kaikkeen yhteiseen elämiseen menevistä menoista.

Se on vaan niin, että sitten kun sitä rahaa ei ole riittävästi ja tietää ettei sitä tulee pitkään aikaan olemaankaan, niin on aivan pakko laittaa oma terveys (varsinkin mielenterveys) etupäähän. On sitä pakko elää ja nauttia edes välillä elämästä.
Jos sinä tienaat enemmän ja sulla sitä rahaa on, niin istu alas poikaystäväsi kanssa. Sano, että ymmärrät tilanteen ja laskekaa vaikka yhdessä mihin hänellä on varaa ja mihin ei. Auta vähän. Ainakin jonkun aikaa jos siihen pystyt. Sano kuitenkin ettei tämä tule ikuisesti näin jatkumaan, mutta kunnes hän pääsee jaloilleen.

Se täytyy ymmärtää että mistäs maksat jos sitä rahaa ei ole.

... ja jos oikein ymmärsin kirjoituksestasi, niin sitä on ainakin tulossa tästä eteenpäin.

Jotenkin nyt särähtää noissa viesteissäsi korvaan sinun asenteesi poikaystävääsi kohtaan.. :( "mitä pitäisi tehdä että saisin rahat ajallani" ja "itelläni on kuitenkin rahaa tilillä sen verta, että pärjään vaikka hän ei niitä maksaisikaan samantien, inhottavaa vain muistaa että paljonko se nytkin on velkaa ja mistä". Ööh, pakko kysyä kauan ootte ollu yhdessä ja kuinka vakaalla pohjalla tämä teidän juttu on?

Meidän suhteessa rahan käyttö toimii niin, että samassa taloudessa kun asutaan niin ei me lasketa kumpi maksaa 15 euroa ja kumpi 30 euroa kauppareissuilla.. Aika hyvin ne menot kuitenkin aikaa myöten tasaantuu, ukko maksaa lainanlyhennystä ja laskuja, minä taas ostan ruoat, maksan myös laskuja ja ostan vaatteita sun muuta tarpeellista molemmille. Ei siitä tulis mitään jos joka euron perään murehtis, kun periaatteessa ne on kuitenkin samat rahat mitä käytetään.. Vielä sekin hieman surettaa teidän tapauksessanne, että jos sinulla kerran on rahaa niin paljon että pärjäät ilman saataviasi poikastävältäsi ja toinen on juuri vasta lopettanut opiskelunsa ja aloittanut työt, niin miksi sinun täytyy heti olla karhuamassa niitä rahojasi kun toisella on jo muutenkin velkaa? Sinuna vähän tarkistaisin kyllä asennettasi ja hieman soisin sympatiaa sille rakkaimmalle.. Kyllä niitä velkoja toinen ehtii lyhennellä sitten aikaa myöten, itse ainakin antaisin hyvillä mielin "maksuaikaa" toiselle jos kerran itsellä rahaa olisi kuin roskaa. Tuntuu hieman pikkumaiselta karhuta velkoja juuri silloin, kun py yrittää päästä jaloilleen ja sitten sinä olet ensimmäisenä käsi ojossa pyytämässä rahoja, joita et edes tarvitse..

Toki jos poikaystäväsi käyttää rahaa turhuuksiin, tuhlailee ja ottaa lainaa huolestuttavia määriä, silloin ei kannata moista toimintaa tukea. Lähinnä viesteistäsi sain vaan kuvan, että poikaystäväsi on ottanut sinulta lainaa ihan perusasioihin kuten ruokaan ja bensaan jne. Me ollaan ehkä parina aika vapaamielinen (??), kun annetaan toiselle rahaa jos toisella tekee tiukkaa ja tietenkin pätee molemmin päin.. nytkin kun avokki oli työttömänä pari kk ja itse sain palkkaa, ei mulle tullut mieleenkään, että avo sinnittelee parilla eurolla päivässä ja itse ostelen kaikkea kivaa kaupasta.. samalla lailla ostin myös avolle shoppailureissulla vaatteita tms ja siirsin mielelläni rahaa avon tilille, ettei toinen joudu olemaan ihan köyhä kun minulla on tilillä rahaa ihan hyvin.

Raha-asioista ei kannata ruveta suhteessa hirveesti tappelemaan, kun tilanteen saa helposti kuitenkin kuntoon sopimalla pari perussääntöä mitkä pätee sitten molempiin. Aina kannattaa suhteuttaa tämä rahan käyttö saataviin tuloihin eli ei ole huono idea perustaa yhteistä tiliä, johon molemmat OMIEN varojensa ja tulojensa mukaan siirtää tasapuolisen summan yhteisiin laskuihin, vuokraan tms käytettäväksi. Eli jos poikaystäväsi saa nyt vasta kuun lopussa palkan ja sinulla on jo rahaa tililla mukavasti ja tienaat enemmän (?), silloin tässä kuussa sinä maksat enemmän ja sitten seuraavassa kuussa poikaystäväsi voikin osallistua palkastaan jo paremmin. Sopikaa molemmille sopivat könttäsummat, esim. 20 % palkasta jonka kummatkin siirtää yhteiselle tilille ja sitten loppurahat voi kumpikin käyttää omiin menoihinsa miten itse haluaa. (Toki jos sinä tienaat 2500 euroa ja mies 1500 euroa, ei silloin tuo 20 % ole tarkalleen sama euromääräinen summa molemmilta, mutta se on suhteellisesti sama uhraus molempien rahavaroista..) Ei se vaadi sen kummempia toimenpiteitä.. Tunnen pariskunnan, jossa asuttu on samassa taloudessa jo 5 vuotta mutta edelleen miehen pyynnöstä molemmilla on omat ruoat ja tavarat eikä niitä toinen saa käyttää ilman lupaa jos silloinkaan. Esim. jos jääkaapissa on mehua ja tämä tyttö juo sitä lasillisen, tulee siitä huutoa kuin toinen syö luvatta toisen eväitä. Sama tapahtuu jos ottaa siivun toisen juustosta jne. Eli aika sairasta touhua sanon minä. Meillä jos minä joudun työttömäksi/menen opiskelemaan, mies maksaa silloin enemmän ja minä annan rahaa menoihin niin paljon kun vaan pystyn. Näin se toimii meillä eikä ole koskaan ollut ongelmia, me halutaan keskittyä tärkeämpiin asioihin kun rahasta tms riitelemiseen :)) Hyvää kevään jatkoa! :)

No sulla on nyt tuhannen taalan paikka opettaa pojalle konkreettisesti parisuhteen raha-asioiden peruskuviot. Sillä ei selvästikään ole sitä taitoa vielä eikä se tunnu haluavan edes käsitellä koko asiaa. Sunkin joustavuutesi omalta osaltaan vaan edesauttaa hänen liukumistaan aina vain syvemmälle velkoihin.

Tollasessa epätasapainossa en kyllä lähtis mitään yhteisiä tilejä rakentamaan, en luottaisi toiseen ennen kuin se osoittaisi konkreettisesti muuttaneensa elämäntyyliään.
Vaatisin siis ne yhteisiä asioita koskevat velat ensin maksuun vaikka riidankin uhalla, enkä antais periksi ennen kuin toinen hoitaisi velvollisuutensa loppuun asti. Jonkunhan se raja on vedettävä, muuten ajaudutaan vaan ojasta allikkoon.

Kandeis jutella enemmän asiasta. Riidelläkin siitä ja opetella vaan käsittelemään sitä faktaa, vaikka toinen kuinka yrittäis luikkia sitä pakoon niihin motskariunelmiinsa. Ei sillä voi olla hyvä fiilis itselläänkään, se ei vaan uskalla katsoa peiliin ja kohdata omaa leväperäisyyttään rahankäytön suhteen. Sä voit auttaa häntä siinä kipeässä työssä olemalla luja mutta turvallinen, eli ei mitään raukkamaisia erouhkailuja vaan tukea ja sinnikkyyttä ja uskoa toisen kykyyn skarpata ja muuttua.

ystäväsi ei ole 20v. enempää. Rahaa laitetaan menemään ymmärtämättä sen arvoa ja luotetaan siihen että kyllä sinä hänet pelastat.

Sinun asemassa en missään nimessä edes harkitsisi yhteistä tiliä, pidä omista rahoista huolta ettet itse joudu velkavankeuteen! Meillä on omat tilit mutta molemmilla on käyttöoikeudet toistensa tielihin, ihan vain sen vuoksi että asuntolaina on molempien nimissä. Meillä mies maksaa lainan lyhennykset ja laskut ja minä hoidan sitten kuukauden elätyksen eli kaupassa käynnit ja bensat (tämä ihan sen vuoksi että olemme huomanneet rahan säästyvän paremmin kun miehelläni ei sitä paljoa ole =))

Yritä olla tiukkana ja laita hänet selkä seinää vasten, jos ei rahoja ala kuulua niin sitten on jotain myytävä esim. tämä uskomattoman upea idea, kotiteatteri...ja koska teillä ei ole yhteisiä tieljä niin voit huijata häntä että sinullakin onrahat finito!

Älä enää anna rahaa bensaa, seuraavalla kerralla kun annat rahaa sano että nyt on sitten riitettävä!

kun litran mittaa. Mä en tohon suostus, ihan älytöntä, valkaa velan päälle ja vielä muita kun omia.

En voisi kuvitellakaan elämää saman katon alla ja niin että molemmat maksaisivat mitä sattuu. Olen tarkka rahoistani enkä halua elättää toista enkä halua toisen elättävän minua. Paras ratkaisu oli aikanaan hankkia yhteinen tili, johon molammat laittoivat yhtä paljon rahaa kuukaudessa. Ehkä vähän enemmän kuin normaalit menot ettei tarvitse loppu kuusta alkaa sumplimaan miten laskut/ruoat maksetaan. Tämä suhde päätyi eroon, mutta syynä eivät olleet rahahuolet. Ero hetkellä ei tarvinnut miettiä kumpi on velkaa ja mikä on kuuluu kummalle. Katsottiin vanhoilta tiliotteilta että mitä suurempia ostoksia olimme tehneet yhteiseltä tililtä ja ne sitten jaettiin sovinnossa molemmille. Samaa ratkaisua aion käyttää seuraavankin kerran kun muutan yhteen jonkun kanssa.