Huvittuneena katselin noita miesten profiileja joissa 50-miehet kertovat haluavansa vielä lapsia. Onpa todella itsekästä ja tyhmää touhua.
Kannattaisi joskus pysähtyä miettimään miltä siitä lapsesta tuntuu jonka isänä on vanhus, ja lapsen silmissä sitä on vanhus jo 50-vuotiaana.
Se pilkka ja ivailu kohdistuu toisilta lapsilta vain lapseen jolla on iäkkäät vanhemmat ja teini-ikäisenä se tuo yllättäviäkin ongelmia. Miettikääs uudelleen - siitähän jo puuttuu yksi sukupolvi välistä !!
Kannattaisi joskus pysähtyä miettimään miltä siitä lapsesta tuntuu jonka isänä on vanhus, ja lapsen silmissä sitä on vanhus jo 50-vuotiaana.
Se pilkka ja ivailu kohdistuu toisilta lapsilta vain lapseen jolla on iäkkäät vanhemmat ja teini-ikäisenä se tuo yllättäviäkin ongelmia. Miettikääs uudelleen - siitähän jo puuttuu yksi sukupolvi välistä !!
Vastaukset 35
Vanhimmat
Totta, itsekkyydellänne viette lapselta paljon oikeuksia pois, kuten ilon isovanhemmista, harvalla niitä enää silloin on ja myös heidän lapsiltaan.
Kuinka 65v jaksaa touhuta vielä teini-ikäisen kanssa jne. Pitäisi laittaa vanhemmuuteenkin ikäraja.
vanhuksissa on? Sinustakin tulee ..olet jo paljon pahempaa noilla kommenteillasi.
En ole sanonut että vanhuksissa mitään vikaa olisi, pidän heistä ja vietän aikaa paljonkin vanhusten kanssa, mutta se että ovat pienten lasten vanhempia on aivan eri juttu.
Ilmeisesti et ymmärtänyt kirjoitusta lainkaan.
ja moralisteja
mieltä taas täältä,kiitos.
Jos lapset saisivat vanhempansa valita, epäilenpä ettei heistä yksikään mummi- tai ukki-ikäistä isäkseen tai äidikseen halua.
Kaikella muulla tavalla lapsenoikeuksia säädellään, miksi ei myös tässä kohtaa.
Ukit ja mummit heille kuuluvaan rooliin!!
On se kyllä kumma jos jo 50-vuotiaat ovat mummoja ja vaareja. Ihmeellistä itsekkyyttä jos kielletään vanhoilta ihmisiltä lasten hankkiminen. Eiköhän jokainen itse tee päätöksiä niin kuin parhaalta tuntuu.
Oletpa melko lyhytnäköinen. Kun lapsi on kymmenen, äiti tai isä 60, ei se äidin ja isän ikä siihen pysähdy ! On onni omistaa "nuoret" vanhemmat, äitini on 42 ja isäni 44.
Ajatelkaa LASTA!
Entäs jo vanhemmilla on jo aikuisia lapsia ja syntyy vielä iltatähti,onko oikeutettu syntymään vai eikö ole.Puhun nyt siis vakiintuneesta parisuhteesta.
Eihän ne lapset ihan itsestään tule, tietysti "iltatähti" on aina paremmassa asemassa kun on siskot ja veljet, ei jää ihan yksin jos vanhukset kuolla kupsahtaa jo 60-70 ikäisinä.
Näin oli minulla, mutta onko kaikilla yhtä ihania sisarruksia jotka omiensa lisäksi vielä huolehtivat sisaruksistaan. Olin 12 kun menetin äidin ja 15 kun isän.
Omasta kokemuksestani voin sanoa,että sen parempaa lapsuutta en olisi voinut kokea,kuin
koin ! :)
Itsenäistyin nopeammin kuin muut lapset.
Koulumenestys oli loistava.
Vanhempani olivat parhaita mahdollisia.
Lisäksi lähimmäiseni ja kummivanhempani olivat upea lisä elämänsuunnan malliksi(kummini olivat vieläkin vanhempia kuin vahempani..ja vasta hiljattain heistä aika on jättänyt...)
Äitini sairastui Ms tautiin.Isä syöpään.
Mutta siitäkin huolimatta sain kokea rakkautta ja olen toisaankin iloinen,huumorintajuinen ja postitiivinen ihminen:)
Miksi ihmeessä ajattelette aina niin negatiivisesti ?..
En todellakaan ymmärrä ..
ja menettää voi äidin tai isän , vaikka he olisivat "nuorempiakin"..
Veljeni vaimo kuoli rintasyöpään 30 ikäisenä.
Lapset olivat hankkineet "aikaisessa" vaiheessa,
..
Ei kukaan tiedä kohtaloaan.. iästä ei aina riipu
mikään,myöskään lasten hyvä tai huono kasvatus yms.
Eikä mikään ikä ole "juuri se " jolloin kuolla kupsahdetaan..
kun tuollaisia edes pohditte,tosi alhaista ja halveeraavaa mollata toisten valintoja ja elämää.
Mitäs itse teet muuta kuin mollaat toisten valintoja ja kirjoituksia. Tässä sen suomalaisen keskustelutaidon taas kerran näkee, antaisit ihmisten rauhassa tuoda mielipiteitään esille, jokaisella on siihen oikeus eikä sinun asiasi ole lyödä heihin leimaa.
Asiahan on erittäin mielenkiintoinen!
Oma isäni on 51, ja jo kahden lapsenlapsen vaari.
Ketjun aloittaja osuu aivan naulan kantaan!!!
Ällöttää ajatuskin, että sen ikäinen itse ryhtyisi lapsentekopuuhiin.
"Luonnonlakien" mukaan 5-kymppiset alkavat olla jo isovanhemmuuteen sopivassa iässä.
Entä kun murkkuikäiseltä koulussa kysytään, missä isä on töissä, ja joutuu vastaamaan, että isä on jo vanhuuseläkkeellä!
Vähemmästäkin sen ikäiset häpeävät vanhempiaan.
Milläs nämä pappaisät kustantavat eläkkeestään murkkuikäisten lastensa kalliit vaatimukset ja opinnot? (Kaikkea ei toki tarvi kustantaa, mutta kyllä nykymurkut kalliiksi tulevat...)
Ja kun suomalaisen miehen odotettu elinikä on 75 v, niin lapsi saa jo 20-vuotiaana saatella isänsä hautaan...
HANDUUN!
tekstiä aikuisen suusta.Itsellä ei ollut isää elossa,vaikka sinun laskujesi mukaan LUONNOLLISESTI olisi pitänyt olla.Valitettavasti hän kuoli "nuorena".
Olisiko pitänyt sitäkin hävetä?
HÄPEÄ itseäsi ja sanojasi.
Murkkuikäiset saattavat hävetä vanhempiaan ulkonäön, pukeutumisen, käytöksen, työttömyyden, ammatin, tulotason ja aivan varmasti myös eläkeikäisyyden vuoksi.
Orpoudessa ei tietenkään aikuisen näkökulmassa pitäisi olla mitään hävettävää, mutta ko. iässä joku saattaa kokea senkin niin.
Muistan, kun yläasteella kerran jokainen joutui luokassa kertomaan, mitä isä tekee ammatikseen. Yhden pojan isä oli työtön, ja se aiheutti valtavan naurunremahduksen luokassa. Vanhuuseläke oisi varmasti ihan yhtä hauska.
Fantasioidahan aina saa - ja ehkä joku 50-vuotias saa voimia yksinäisyyteensä siitä, kun jaksa uskoa fantasiaan. Käytännössä tuo unelma toteutuu kuitenkin äärimmäisen harvalle.
Olen myöskin huvittuneena lukenut samoja asioita.
Kyllä se näin on, että kun nainen tai mies tulee 40:n paikkeille niin ei ole mitään järkeä vakavissaan harkita lastentekoa. Se on jo myöhäistä kummallakin osapuolella ryhtyä moiseen. Erotiikka ja seksihän ei tietenkään tuohon ikään lopu, sitä voi harrastaa ihan mamma-tai pappa-ikään asti. Ajatelkaa hyvät ihmiset järjellä näitä asioita.
itse aloittaja peesaa itseään.
Huvinsa kullakin..
Mikä on oma ikäsi?
Tunnut olevan katkera, miksi ?
Miksi muiden elämä sinua harmittaa?
Nyt Saikkuli erehtyi, ei ole aloittajan kirjoitus!
heh.. tiedän miten asian laita on ... hehheh!
Hupaisaa !
Ei mua haittaa !
siis luulet tietäväsi, vaikka ET tiedä ja jos EI haittaa miksi ihmeessä vaivaudut kommentoimaan, todella sairasta
se koira älähtää..johon...
olet kyllä tyhmä! Jokaisen oma asia
mikäs luulet olevasi kirjoittajia tuomitsemaan, muuta kuin hyvin paljon heitä tyhmempi
onneksi olen vain ainoastaan tyhmä,
sinuun verrattuna
Johan sekin jotain kertoo että jo Luoja on hoitanut asian niin ettei nainen enää 50-v tule äidiksi (poikkeuksia lukuunottmatta)
http://www.putiikki.net/category.php?id=14
Miten voit sanoa 50-vuotiasta miestä itsekkääksi jos haluaa lapsia siinä iässä? En kyllä käsitä miten kukaan voi tuomita ihmisiä iän perusteella. Ja jos ei vaikka ole lapsia ennestään ja tulisi mahdollisuus tuon ikäisenä saada niitä niin pitäisikö sitten vain pidättäytyä hommasta? Kumman ilkeitä ihmisiä voivatkin olla. Onkohan tässäkin taas kyse pelkästä perisuomalaisesta kateudesta?
Aloittaja, MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI MIETI
KUKA tässä PILKKAA ja IVAILEE.
Sairasta katkeraa herjaamista.
Huvittueena VIELÄ.
Huonosti on sinut kasvatettu,sääliksi käy sinua.
En voi kuin kummastella noin huonoa käytöstä.Vanhempasi eivät ole osanneet sinusta kasvattaa toisia kunnioittavaa eikä kunnon kansalaista. Hävettää sinun puolestasi,millaista sontaa suollat suustasi.Huvittuneena vielä,järkeä et ole saanut edes perintönä ja sen kyllä huomaa tuosta teinipissis- ulosannistasi !!
KYLLÄ SE ELÄMÄ SINUAKIN VIELÄ OPETTAA!!
Sen edestään löytää minkä taakseen jättää..
Tämä on ihan hyvä aika tehdä vielä lapsi tai pari, jos sopiva nainen tulee vastaan.
Voihan sitä muutaman vuoden päästä vaikka jäädä kotiin varhaiseläkkeelle hoitamaan niitä ja lapsenlapsia. *LOL*
Vakavasti ottaen: Tämän provon hauskin puoli on se, että sinun lapsillasi tulee olemaan paljon huonommat geenit ja kurjempi elinympäristö kuin minun mahdollisilla lapsillani. Ole hyvä ja ryydy sossusysteemiin, vain harvat meistä ovat päässeet sitä karkuun.
Kuulostaa siltä, että itse et ole ollut toivottu ja rakastettu lapsi???
Kyllä jokaisen lapsen maailman täyttymys on rakastavat vanhemmat, iällä ei ole mitään väliä.
Toinen kysymys: Mitä se kertoo teiniäitien ja isien kasvatuskyvystä, jos heidän lapsensa pilkkaavat toista lasta vanhempien iäkkyyden vuoksi? Kuulostaa siltä, että heidän olisi pitänyt jättää lapset tekemättä ja "vanhuksien" tehdä enemmän lapsia, harkittuja, toivottuja, rakastettuja ja suvaitsevaisiksi kunnon ihmisiksi elämän viisaudella kasvatettuja!
Onnea matkaan kaikille oikeille ihmisille lapsen hankintaan, iästä riippumatta. Toivottavasti kirjoittajalla ei lapsia ole eikä tule, ettei hän saastuta viattomia sieluja ajatuksillaan ja periaatteillaan.
Se on aivan sama mitä täällä kirjoitellaan ja vaikka kuinka papparaisia puolustellaan, totuus on kuitenkin se että teini-ikäisenä on todella kurja ja ikävä asia jos joutuu kavereiden pilkan kohteeksi vanhempien iän takia kuten itse olen joutunut.
Äitini oli 43 kun synnyin ja isäni 53 (hän menehtyi ollessani 7v). Äiti masentyi isän kuoleman myötä ja olin hyvin yksin.
Äiti ei jaksanut enää oikein olla äiti minulle, hänelle alkoi tulla kaikenmoisia vaivoja.
Suurin osa sukulaisistakin oli iäkkäitä joten nuoruuteni oli hyvin yksinäinen, pilkattu, syrjitty, vain iäkkäiden vanhempien takia.
Ikävää jos tilanne on kohdallasi ollut tuo. Kuitenkin kaikesta luulostasi huolimatta syy pilkkaamiseesi on varmasti ollut se, että et ole ollut persoonaltasi ehjä ihminen ja sellainen houkuttelee kaikkia sellaisia ihmisiä, joiden oma itsetunto tai turvallisuuden tunne ei ole kohdallaan. Oikeastaan pilkatut ja pilkattavat ovat samassa junassa, mutta jokaisen ilmaisutapa pahalla ololle on erilainen. Toiset purkaa ulospäin ja kiusaa muita ja toiset taas kääntävät asiat sisäänpäin ja näin altistuvat kaikelle kiusaamiselle. Lähestulkoon jokaista teiniä (ihmistä) pilkataan ajoittain jostakin asiasta, toisia vähemmän ja toisia päivittäin. Syitä pilkaamiseen löytyy ihan varmasti, se ei vaadi pilkattavalta mitään erityisiä olosuhteita, koska motiivi on siinä pilkaajassa, ei kohteessa. Itsekin olen ollut sellainen kiusattu teini, tosin aivan eri syystä. Itse olen asunut teini-ikäisenä mummun luona (hänen ollessaan 65-73v), enkä koskaan kokenut jääväni vaille nuoria ystäviä tai tuttavapiiriä. Omat vanhempani eivät olleet kykeneväisiä lapsesta huolehtimaan kumpikaan. Koskaan minua ei ole pilkattu siitä, että vanhempani ovat eronneet, ei siitä että asuin ikivanhan mummun luona (ja siellä kävi myös kaverit) tai mistään muustakaan kotielämään liittyvästä seikasta, vaikka aiheita olisi varmasti ollut jaettavaksi asti. Mummu jaksoi huolehtia mielestäni aika mukavasti minusta iästään huolimatta. En ainakaan kaivannut yhtään enempää huolenpitoa.
Luulen että ratkaisevin asia sinun tilanteeseesi on ollut äitisi masentuminen isäsi kuolemasta. itselläni oli vähän sama tilanne, äiti masentui, kun isä lähti toisen naisen matkaan. Lapsellehan tällaiset asiat ovat todella paha paikka, varsinkin siinä iässä. Ja tähänkään asiaan ei vaikuta vanhempien ikä millään tavalla. Minulla on ystäviä, joilla on kuollut vanhemmat nuorena ja oma äitinikin menehtyi lopulta suruunsa minun ollessa parikymppinen, vaikka oli vielä nuori. Kannaltasi olisi hyvä juttu, jos opettelisit suhtautumaan elämään sillä tavalla, että jokaisella on oma kasvutehtävänsä, toisilla vaikeampi ja toisilla helpompi. Tuo menneisyytesi on varmasti tuonut ja tuo sinulle huomattavasti keskivertoa enemmän henkistä kehitystä ja elämän oivallusta, kun pääset asioiden alkulähteille. Myöhemmin elämässä voit huomata, että kehittyneelle herkkyydellesi on tarve ja näin on pitänyt tapahtua. Yritä antaa vanhemmillesi anteeksi heidän puutteensa.
Kovasti tsemppiä sinulle! =)
Kiitos,oli ilo lukea asiallista tekstiä !