Olen aivan neuvoton ja ahdistunut.
Olen elänyt pitkän suhteen mieheni kanssa ja viimeinen lapsi on juuri lähtenyt muualle jatkamaan opintojaan.
Olemme tulleet mieheni kanssa kutakuinkin toimeen, ei se niin suurta tunteenpaloa ole ollut, mutta menty on päivä kerrallaan.
Alkoholi on ollut vuosia miehen vapaa-ajan kaveri ja silloin on tullut suuruudenhulluus esille, eli minua on läpsitty ja rajoitettu.
Olen vain koittanut luovia vaan jollain tavalla eteenpäin, mutta nyt....
Lapsemme tuli kesälomaksi kotiin kun ei saanut kesätyötä sieltä missä asui.
Iskä veti päänsä täyteen ja haukkui lapsemme saamattomaksi luuseriksi. Sanoi, ettei onnistu täysihoito täällä ja nimitteli muutenkin, kielsi koskemasta mihinkään hänen tavaraansa jne.
Yritin puolustaa lastamme, ja lopuksi kaikki meni kilpaa huutamiseksi, lapsi oli hiljaa, me huusimme.
Loppuyöksi lähdimme kumpikin lapsen kanssa sukulaisiin yöksi ja nyt mietimme, mitä tekis.
Iskä on selvinnyt, mutta on kuin meitä kumpaakaan ei olisi olemassakaan.
Paljon sitä kestää itsensä vuoksi, mutta lastansa suojelisi vaikka viimeiseen hengenvetoon, ja kamalinta on kun lasta tulee suojella omaa isäänsä vastaan.
Olen elänyt pitkän suhteen mieheni kanssa ja viimeinen lapsi on juuri lähtenyt muualle jatkamaan opintojaan.
Olemme tulleet mieheni kanssa kutakuinkin toimeen, ei se niin suurta tunteenpaloa ole ollut, mutta menty on päivä kerrallaan.
Alkoholi on ollut vuosia miehen vapaa-ajan kaveri ja silloin on tullut suuruudenhulluus esille, eli minua on läpsitty ja rajoitettu.
Olen vain koittanut luovia vaan jollain tavalla eteenpäin, mutta nyt....
Lapsemme tuli kesälomaksi kotiin kun ei saanut kesätyötä sieltä missä asui.
Iskä veti päänsä täyteen ja haukkui lapsemme saamattomaksi luuseriksi. Sanoi, ettei onnistu täysihoito täällä ja nimitteli muutenkin, kielsi koskemasta mihinkään hänen tavaraansa jne.
Yritin puolustaa lastamme, ja lopuksi kaikki meni kilpaa huutamiseksi, lapsi oli hiljaa, me huusimme.
Loppuyöksi lähdimme kumpikin lapsen kanssa sukulaisiin yöksi ja nyt mietimme, mitä tekis.
Iskä on selvinnyt, mutta on kuin meitä kumpaakaan ei olisi olemassakaan.
Paljon sitä kestää itsensä vuoksi, mutta lastansa suojelisi vaikka viimeiseen hengenvetoon, ja kamalinta on kun lasta tulee suojella omaa isäänsä vastaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tiataa olla teillä poikalapsi, kun kerran luuseriksi nimitellään?
Sehän on valitettavan tavallista, että poikiin niin kovin helposti liitetään tuollaisia määreitä. Tyttöjä harvoin mielletään luusereiksi.
poika on, mutta poikanen kuitenkin, lapsi ja nuori. En tiedä, onko sukupuolella väliä, mutta sillä on, millaiset haavat häneen jäävätkään, kun oma isä ei arvosta, vihaa jopa ja häätää kotoa pois, vaikka ei olemaan tullutkaan, joksikin aikaa vaan.
Oma lapsi on aina tervetullut kotiin, mutta miten se käytännössä, kun toinen häätää hittoon....
Tiedät itsekkin jo miten menettelet. Usko pois, parasta se on koko perheelle.Pois vain, sillä väkivalta raaistuu ajan kuluessa.
Lapsetkin kiittävät sinua, laitathan lapsesi ja itsesi etusijalle. Et voi hoitaa aikuista miestä, etkä ole vastuussa hänestä.
Pelasta siis itsesi, ei koskaan ole liian myöhäistä tehdä itselleen hyvä ja arvokas elämä. Siunattua onnea tulevaan.
Olen todella iloinen siitä, että otat tosissasi sen, miltä lapsestasi tuntuu etkä yritä vähätellä asiaa. Tsemppiä tulevaisuuteen!