Minun ja puolisoni suhde on kaikin puolin toimiva. Voin luottaa häneen ja yhteinen arki toimii. Rakastamme toisiamme. Kuitenkin mies puhuu asioista aina minä muodossa. Olemme puhuneet oman talon rakentamisesta, mutta kaikille hän puhuu että sitten kun minä rakennan, minun talossa jne. Olemme hankkineet koiran, jonka omistajia olemme molemmat, mutta puolisoni kertoo kuinka hänen koiransa ja kuinka hän on hoitanut sen... Olemme hoitaneet ja kouluttaneet koiraa yhdessä. Tässä vain muutama esimerkki. Mielestäni teemme aika lailla kaikki tasapuolisesti.
Mistä tämä kertoo? Kuulunko mieheni elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin? Välillä tuntuu että hän on vain täynnä itseään... :) Tuntuu kuitenkin vällillä etten ole olemassakaan hänen puheidensa perusteella. Vai olenko vain mietiskellyt asioita liikaa?
Mistä tämä kertoo? Kuulunko mieheni elämään ja tulevaisuuden suunnitelmiin? Välillä tuntuu että hän on vain täynnä itseään... :) Tuntuu kuitenkin vällillä etten ole olemassakaan hänen puheidensa perusteella. Vai olenko vain mietiskellyt asioita liikaa?
Vastaukset 20
Vanhimmat
Sillä on maneeri puhua tolleen, ei sitä kande niin vakavasti ottaa. Teillä taitaakin olla asiat vähän liiankin hyvin, kun tollaseen kauneusvirheeseen tartuit. ; )
Oma kokemus osoitti, että kun mies puhui aina minä-muodossa, hän pitemmän päälle tarkoitti sitä.
Itsekkyyttä.
Minustakin kyseinen miehen tapa puhua on oire. Itselläni on vastaava kokemus; mies oli itsekeskeinen ja itsekäs, minä olin toteuttamassa asioita hänen kanssaan.
Nykyinen mies puhuu AINA me-muodossa. Hän myös käytöksellään osoittaa sen; hän haluaa, että teemme asioita yhdessä. Edellinen mies ei ollut yhteistyöhaluinen.
Hyvin mielenkiintoinen keskustelunaihe...
me-muodossa. Tyyliin "me ei tykätty elokuvasta/pizzasta/kaverin uudesta autosta" tai "meillä on syntymäpäivä (vaikka luonnollisesti vain toisella on)". Tämäkin on oire jostain vakavasta... Ja kaikki esimerkit on kuultu suoraan hevosen suusta.
Sopivasti meitä ja sopivasti minua. Se on tavoiteltavaa.
jos et ymmärrä mistä puhutaan älä puutu siihen. Tavallinen tallaaja ymmärtää mitä edellinen tarkoitti me-muodolla.
mutta se johtui siitä vettä mies oli ollut kauan yksin joten innostuessaan ei "osannut" sanoa me vaan aina tuli minä. Välillä hymyillen huomauttelin että entäs minä sitten mutta nyt jo aika hyvin puhuu me. Miehille tuollaisilla asioilla ei ole merkitystä, naiset vaan kuuntelee, ajatelee ja puhuu me muodossa.
Tämä taitaa olla ihan yleinen ilmiö, mies ajattelee asioita minä-muodossa ja nainen me-muodossa. Se on ainakin omien kokemusteni mukaan aina niin. Mies voi oppia käyttämään me-muotoa, muttei se tule luontevasti kuten naiselta. Siitä ei voi päätellä mitään hänen tunteistaan tai sitoutumisensa asteesta sinuun.
Minusta tällä ei ole mitään tekemistä sukupuolen kanssa; itse olen nainen ja käytän sanaa 'me', jos mies on sitoutunut suhteeseen. Jos tulee ongelmia, siirryn luontevasti sanaan 'minä'. Olen tuntenut miehiä, jotka puhuvat aina 'meistä' - loppuun saakka, vielä silloinkin kun ero on väistämätön.
Minä olen nainen enkä mielelläni käytä me-sanaa. Saattaa johtua siitä, etten ole kovin sitoutunut miesystävääni.
Exä veti aina herneet nenuun, kun puhuin asioista minä-muodossa. Esimerkiksi jos joku kaverini soitti ja kysyi missä olen, vastasin puhelimeen "olen nyt ostoksilla". Siitäkös exä riemastui ja nosti riidan syyttäen minua siitä etten sanonut "me olemme ostoksilla". Yritin muka salata hänen olemassaolonsa ja häpeilin häntä enkä siksi voinut kertoa kaverilleni totuutta. Mutta eihän kaveriani todellakaan kiinnostanut tietää mitä tyttöystäväni tekee, vaan mitä minä teen. Siksi sanoin "minä", enkä "me". Ahdisti ajatella kaikkea me-muodossa, ikäänkuin minulla ei olisi enää ollut oikeutta olla yksilö. Siinä oli itseasiassa yksi syy siihen miksi erosimme.
Kaupassa vastatessa kavereille mitä olet tekemässä tai missä olet, niin vastaus riippuu siitä kuka soittaa. Jos se on perhetuttu niin vastataan me ja jos se on henkilökohtainen kaveri niin minä.
Minämuotoisessa vastauskessa vaimo on ikään kuin mukana kun minä olen ostoksilla koska kysyjähän kysyy mitä sinä teet. Jos mies on mukana vaimon vaateostoksilla niin silloin vastaus on ennemminkin me muotoinen koska silloin mies istuu penkillä nyppimässä napanöyhtää.
Miehet eivät kiinnitä tällaiseen normaalisti huomiota eikä silä välttämättä ole merkitystä mutta se kuvastaa varmaan aika hyvin luonnetta.
Me muotoinen vastaus kertoo yhteenkuuluvuudesta ja että asioita tehdään myös toisen ehdoilla. Minävastausten korostaminen tai puuttuminen tyystin ei myöskään ole hyvä.
Jos olen muijan kanssa ostoksilla, ja kaveri soittaa, sanon luonnollisesti, että me olemme ostoksilla. Tällöin kaveri osaa esimerkiksi olla ehdottamatta että voisimme mennä lähibaariin pelaamaan parit biljardit ja juomaan oluet, kun hänkin sattuu olemaan ihan lähellä. Ex-muijani opetin käyttämään me-muotoa sillä, että kun vaikka oli kutsu anoppilaan syömään, ja hän puhui puhelimessa vain no että mä tuun, niin näyttelin viattoman tyhmää päivän koittaessa, että ai oliko tarkoitus että molemmat mennään :)
Toi oli kyllä ihan loistava veto, miten opetit tytölle me-muotoa..:) Täytyypä tilanteen tullen itsekin kokeilla.. samalla pääsee sitten siitäkin, ettei tarvii mennä sillä kertaa kyseiseen tylsään paikkaan..:) Loistavaa..:)
Voin antaa esimerkin, että toi juttu menee myös välillä toisinpäin.. Mulle itselleni meinaa tuotti edellisessä suhteessa ongelmia innostuessani sanoa aina "me" "minän" sijaan.. Johtui varmaan ihan vaan siitä, että olin suhdetta ennen ollut aika pitkään sinkkuna ja tottunut siihen, että asiat oli mun asioita eikä meidän.. Mutta se ei siis tosiaan tarkoita etten olisi ajatellut miestäni mukaan niihin asioihin, joista puhuin minä muodossa, tai etten hänestä olisi välittänyt tai halunnut tulevaisuutta hänen kanssaan.. Eli maneerista melko varmaan vaan on tosiaan kyse, joten älä huolehdi, kyllä se siitä varmasti ajan myötä muuttuu..:) Ja varmasti teillä on vielä loistava tulevaisuus edessä, vaikka mies onkin "minä"-muotoon tarrautunut..:)
... minä-muodossa? Ehkä se sitten huomaa? Miehet on vähän sokeita tuollaisille, varsinkin ne menestymishaluiset.
Talo on aina meidän talo, mutta autosta puhun usein "mun auto", siitäkös avo muistaa aina sanoa hyvin painokkaasti "meidän". En sillä mitään sen kummemmin tarkoita, se vaan lipee. Ehkä teillä on sama juttu.
Minun mielestäni miehesi on aika törkeän itsekäs!! Tuli sellanen fiilis että se on vain HÄNEN elämänsä ja sinä olet joku sivuseikka.. Suosittelisin että ojentaisit sitä vähän, ehkä se sitten itekkin huomaa miettiä miten puhuu..
Tiedän että erä miehesta sillä tavallä näyttää kuka on "pomo" perhessä.Ei ole kyllä mitään mielyttävä, mutta se ei ole se mistä voisit olla huolissa.
Ei siinä mitään sen kummempaa varmaan ole. Voin kertoa, että olen kiinnittänyt tähän asiaan itsessäni huomiota ja yrittänyt korjata sitä. Eli kun minä kerron jollekin mitä on vaikka ostettu, sanon että minä ostin sitä ja tätä. En todellakaan tarkoita, että minä ostin vaan me mieheni kanssa ostettiin. Tämä ei vaivaa miestäni, hän ei edes kiinnitä siihen mitään huomiota. Mua vaan itseeni ottaa joka kerta korvaan, sanonkin ensin, että minä ostin ja heti perään että siis me ostettiin. Että tällai...
Ei ole yhtä oikeaa vastausta. Mies voi olla itsekeskeinen. Mies voi myös kaivata tulevansa huomioiduksi ja tuntea olevansa tärkeä myös muiden silmissä. Ehkä sinä olet hänen mielestään liiankin täydellinen ;) Puhumalla koirasta 'minun' koirana hän ehkä haluaa ylpeillä että hänkin omistaa jotain todella upeaa. Puhumalla 'minä rakennan talon' hän halua antaa sen kuvan että on vastuullinen perheen pää.
Jos tuo asia sinua häiritsee puhukaa siitä silleen hyvässä hengessä. Kieltämättä siinä tuntee jäävänsä jotenkin syrjään kun toinen vain korostaa itseään. Voi olla ettei hän ole tiedostanut sitä. Tai hän on tottunut puhumaan siten jolloin tavasta voi olla vaikea päästä eroon vain sinun toiveestasi. Mies kun kuitenkin on se mitä on. Hänen on kuitenkin hyvä tietää että se joskus sinua häiritsee, anna hänelle päätösvalta miten siihen suhtautuu. Jos loukkaantuu tuosta huomautuksesta, sinun kai kannattaa miettiä onko se sittenkään ihan niin ärsyttävää. Ja tiedän kyllä miltä se tuntuu kun toinen minättelee.
nimim. erään MINÄ miehen vaimo