Tänään työmatkallani tunsin iloitsevani siitä, että minä rakastan häntä. Minä sain olla hänen kumppaninsa, minä iloitsin hänen seurastaan, minä nautin hänen huumoristaan, minä olin nainen hänelle.
Minulla on paljon enemmän, minä avasin sydämeni ja elän tätä elämää täydesti kaikkine tunteineen.
Yksipuolisen rakkauden hinta on lopulta suunnaton määrä kyyneleitä, kunnes lopulta iloitsee kyyneleistäänkin ja on kiitollinen elämästä kaikissa muodoissaan.
Se, mitä tänään voin hänelle antaa on armo ja anteeksianto ja päästää hänet ja itseni täydellisesti vapaaksi.
Minä olen rakkaus ja rakastettava, aurinko ja elämänilo riippumatta siitä kohdistanko rakkkauteni kohteisiin, joista saa vastarakkautta tai kohteisiin, jotka vastaa rakkauteeni.
Kenenkään ei vasten tahtoaan tarvitse rakastaa ketään. Mutta suruhan siitä tulee, kun intoa, elämäniloa täynnä antaa rakkautensa, intohimonsa, luottamuksensa ihmiselle, joka ei ota sitä vastaan vaan torjuu kaikin tavoin. Hänellä on oikeus kieltäytyä ja torjua, hänellä on oikeus valita sellaisten ihmisten seura, joiden hän kokee tukevan hänen hyvinvointiaan.
Pitkä on ollut tieni taivaltaa suruni läpi uudelleen itsessäni olevaan iloon ja rakkauteen.
Vaikka kuljenkin edelleen yksin ja näen hänen löytäneen uuden kumppanin olen pikkuhiljaa toipumassa suunnattomasta pettymyksestäni, jonka loin itselleni odottaessani vastarakkautta.
Iloitsen siitä, että olen askeleen lähempänä pyytettömämpää rakkautta.
Minulla on paljon enemmän, minä avasin sydämeni ja elän tätä elämää täydesti kaikkine tunteineen.
Yksipuolisen rakkauden hinta on lopulta suunnaton määrä kyyneleitä, kunnes lopulta iloitsee kyyneleistäänkin ja on kiitollinen elämästä kaikissa muodoissaan.
Se, mitä tänään voin hänelle antaa on armo ja anteeksianto ja päästää hänet ja itseni täydellisesti vapaaksi.
Minä olen rakkaus ja rakastettava, aurinko ja elämänilo riippumatta siitä kohdistanko rakkkauteni kohteisiin, joista saa vastarakkautta tai kohteisiin, jotka vastaa rakkauteeni.
Kenenkään ei vasten tahtoaan tarvitse rakastaa ketään. Mutta suruhan siitä tulee, kun intoa, elämäniloa täynnä antaa rakkautensa, intohimonsa, luottamuksensa ihmiselle, joka ei ota sitä vastaan vaan torjuu kaikin tavoin. Hänellä on oikeus kieltäytyä ja torjua, hänellä on oikeus valita sellaisten ihmisten seura, joiden hän kokee tukevan hänen hyvinvointiaan.
Pitkä on ollut tieni taivaltaa suruni läpi uudelleen itsessäni olevaan iloon ja rakkauteen.
Vaikka kuljenkin edelleen yksin ja näen hänen löytäneen uuden kumppanin olen pikkuhiljaa toipumassa suunnattomasta pettymyksestäni, jonka loin itselleni odottaessani vastarakkautta.
Iloitsen siitä, että olen askeleen lähempänä pyytettömämpää rakkautta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos ei muut uskalla. Taitaa meitä olla samantapaisessa tilanteessa olla muitakin ikään ja sukupuoleen katsomatta
Olen kokenut samanlaista torjuntaa tai onko se pelkoa ja pakoa, kun rakkaus tulee suhteeseen ja yhtäkkiä ei kestäkään rakkauden kaiken paljastavaa luonnetta vaan alkaa syyttää sitä henkilöä, joka rakkaudellaan tekee näkyväksi sen, mikä ei ole suhteessa sellaista, jota haluaa nähdä.
En tiedä ilmeisesti rakkauden ylläpitäminen suhteessa vaatii tahtoa ja älykkyyttä käsitellä eteentulevia asioita. Jos tahto keskustella hiertävistä asioista puuttuu, niin ei kai voi muuta kuin paeta ja etsiä sellaista suhdetta, jossa voisi pitää kaiken piilossa ja kuvitella, että niitä asioita, joita ei halua nähdä, niitä ei ole.
Silleen sitä voi sulkea elämästään asian toisensa jälkeen pois,lopulta mikään ei häiritse ja mikään ei enää liiku.
Voit olla onnellinen, että tunnet rakkauden ja tunnet surun ja olet elävä.
Toivon niin että minäkin pääsisin tuohon tilanteeseen. Rakastin liikaa, mutta en kedu sitä enää. Olen iloinen siitä. Valitettavasti toivosin vielä että saisin toisen mahdollisuuden vaikkapa tiedän että se on mahdotonta. Joten odotan että joskus tuntusin pyyteetöntä rakkautta. Silloin tuska ehkä olisi pienempi.On vaan erityisen vaikea kun ei saa edes nähdä toista, vaikkapa häntä on ihmisenä niin ikävää.